1255/2000

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2001 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on ensiksi mainittu lainkohta laissa 1343/1996:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2001 viljelyalaan perustuvaa tukea sekä kotieläintalouden ja puutarhatalouden kansallista tukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi, joka on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 2001; puolisoina ei pidetä henkilöitä, jotka välien rikkoutumisen vuoksi ovat muuttaneet pysyvästi erilleen ennen 1 päivää tammikuuta 2001;

2) nuorella viljelijällä tuen hakijaa, joka tai jonka puoliso on alle 40-vuotias 31 päivänä joulukuuta 2000; sekä

3) tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, kunnostuskesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömäksi ei hyväksytä alueita, jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä.

3 §
Tuen saajat

Tukea voidaan maksaa Suomessa vakinaisesti asuvalle tuen hakijalle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä tai hänen puolisonsa on 31 päivänä joulukuuta 2000 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Tukea voidaan maksaa alle 18-vuotiaalle vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai heistä jomman kumman kanssa taikka jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymys on useamman viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa.

Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa luonnollisille henkilöille tai luonnollisten henkilöiden muodostamille ryhmille. Ryhmille tukea voidaan maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä ja täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.

Maa- ja metsätalousministeriö voi, aikaisempi tuotanto huomioon ottaen, erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiseen myös sellaiselle hakijalle, joka ei täytä 3 momentissa mainittua edellytystä maa- tai puutarhatalouden itse harjoittamisesta.

4 §
Tuen maksamisen edellytyksiä

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija noudattaa tässä asetuksessa mainittujen ehtojen lisäksi komission pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Suomen pohjoisten alueiden maataloudelle 4 päivänä toukokuuta 1995 (95/196/EY), 4 päivänä huhtikuuta 1997 (97/279/EY) ja 7 päivänä kesäkuuta 2000 (2000/405/EY) tekemien päätösten tukia koskevia määräyksiä.

Viljelyalaan perustuvien tukien ja kotieläintalouden tukien, lukuun ottamatta 11 §:ssä mainittua tukea, maksamisen edellytyksenä on, että hakija hallitsee 1 päivänä kesäkuuta 2001 omistajana, maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen taikka testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla kasvukauden 2001 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa.

Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa sekä käytössä olevat luonnonniityt ja -laitumet.

Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se on voimassa maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1326/1999) tullessa voimaan, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Jos kysymys on usean viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, kotieläintalouden tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää 2 momentissa säädetyn edellytyksen.

Puutarhakasvien hehtaaritukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan maksaa, jos puutarhakasvien viljelyala vuonna 2001 on vähintään puoli hehtaaria.

Kasvihuonetuotannon tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hallitsee 1 päivänä toukokuuta 2001 puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 2001 käytettävää kasvihuonetta. Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiselle myös sellaiselle tuen hakijalle, joka siirtää tuen edellytykset täyttävän kasvihuonetuotannon toiseen kasvihuoneeseen.

Viljelijän on kuuluttava Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelu- tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää.

Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden siirroissa, joissa tilan maatalousmaa siirtyy uudelle haltijalle, hyväksytään 2 momentissa säädettyä myöhäisempikin ajankohta. Hallintaoikeuden on oltava siirrettynä kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2001. Yksittäisen peruslohkon hallinnansiirroissa peruslohkon hallintaoikeuden on oltava siirrettynä viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2001.

5 §
Tukialueet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

2 luku

Viljelyalaan perustuva tuki

6 §
Yleiset säännökset

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaan. Tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu pellon muokkaaminen ja lannoittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvön tekeminen niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen. Viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita sekä laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää. Lisäksi viljelijän on huolehdittava kasvinsuojelusta ja hukkakauran torjunnasta. Lohkon on oltava kasvukunnoltaan sellainen, että sillä on edelytykset tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Viljelyalalta on korjattava sato. Vehnän, rukiin ja mallasohran tukien maksamisen edellytyksenä on jyväsadon korjaaminen. Nurmen riittävänä viljelynä ei voida pitää kasvuston maahan niittoa. Myöskään nurmen kompostointi ei täytä sadonkorjuuvaatimusta. Viljelyteknisille päistelohkoille, niillä kasveilla joiden viljelytapaan se kuuluu, nurmen tuki voidaan maksaa, vaikkei satoa korjata, jos kasvusto pidetään hoidettuna.

Satovahingon takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden kasvulohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

7 §
Viljelyalaan perustuvien tukien ympäristöehdot

Pohjoisten viljelyalaan perustuvien tukien maksamisen edellytyksenä on, että hakija noudattaa Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 4-9 §:ssä tarkoitettuja kasvinviljelyä ja kesantoa koskevia ympäristöehtoja, lukuun ottamatta vesistöön tai valtaojaan rajoittuvia nurmilohkoja, joilla päätöksen 6 §:n 1 momentissa säädetyltä pientareelta ei vaadita muokkaamattomuutta.

8 §
Pohjoinen hehtaarituki

Pohjoista hehtaaritukea maksetaan vuoden 2001 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä
C2 pohjoinen ja saaristo mk/ha
vehnä 550
ruis 800
sokerijuurikas 1 200
tärkkelysperuna 1 000
omena 920
Tukialueet C1-C4
avomaanvihannekset, tilli ja persilja 2 350

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea maksetaan enintään seuraavasti:

Tukialue mk/ha
C1 800
C2 350

Pohjoista hehtaaritukea ei makseta, jos tuen yhteismäärä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

9 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea maksetaan vuoden 2001 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialue mk/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo 200
C3 300
C4 600

Yleistä hehtaaritukea ei makseta, jos tuen määrä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

10 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille maksetaan vuoden 2001 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1-C4 enintään 160 markkaa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos tuen määrä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu hakuajan jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2001, voidaan nuorten viljelijöiden tuki maksaa uudelle haltijalle sillä edellytyksellä, että entinen haltija on jättänyt hyväksytyn tukihakemuksen.

3 luku

Kotieläintalouden tuki

11 §
Maidon tuotantotuki

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavalle määrälle.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2001 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue mk/kg
C1 0,51
C2 0,54
C2 pohjoinen ja saaristo 0,62
C3-P1 0,79
C3-P2 0.89
C3-P3,P4 1,04
C4-P4 1,31
C4-P5 1,84

Vuonna 2001 tuotantotukea voidaan maksaa koko markkinointiin ostetusta maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

12 §
Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia maksetaan tuen hakijan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa. Eläimistä on pidettävä kirjanpitoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia.

Jos eläinten lukumäärä tuen määräytymisajankohtana on tilapäisesti vähintään kolmasosan alempi kuin vakiintunut eläinmäärä tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn takia, voidaan tukea laskettaessa käyttää tuen määräytymisajankohtana vakiintunutta eläinmäärää sillä edellytyksellä, että tuotanto on jatkuvaa.

Tukea maksetaan enintään seuraavasti markkoina eläinyksikköä kohti:

Tukialueet C1 C2 C2 pohjoinen C3 C3 C4 C4
ja saaristo
P1, P2 P3, P4 P4 P5
emolehmät 1 600 1 600 2 050 2 500 2 500 3 600 3 600
sonnit 2 450 2 500 2 950 3 400 3 400 4 500 4 500
uuhet 2 450 2 500 2 950 4 900 5 500 6 600 8 200
kutut 2 310 2 360 2 460 3 060 3 260 3 600 4 100
siat 1 900 1 900 2 380 2 380 2 380 2 380 2 380
kanat 1 705 1 720 2 230 2 630 2 630 2 630 2 630
muu siipikarja 1 610 1 640 2 180 2 180 2 180 2 180 2 180
hevoset 1 600 1 600 1 600 1 600 1 600 1 600 1 600

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että kotieläintaloutta harjoitetaan kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti.

Emolehmistä ja uuhista tukea maksetaan enintään hakijalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2000. Hevosten tulee olla rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2001. Kutuista maksetaan tukea, jos kutuilla on maidontuotantoa. Vuonna 2001 on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi tammi-huhtikuussa vähintään 80 litraa kuttua kohti. Vuoden 2000 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla on kutun maidontuotannon oltava täyden tuen saamiseksi touko-elokuussa 2001 vähintään 80 litraa kuttua kohti. Kutuista ja hevosista tukea ei makseta, jos niistä kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden.

Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia voidaan maksaa tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo enintään 300 eläinyksiköstä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä hakijaa kohti. Kanojen tukea voidaan tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo maksaa enintään 260 eläinyksiköstä hakijaa kohden.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 80 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan kotieläintuen maksamiselle, vaikka hakija ei täytä 4 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Erityisinä syinä voidaan ottaa huomioon muun muassa se, ettei peltoa ole saatavissa kohtuullisella etäisyydellä. Poikkeuslupaa ei voida myöntää sonni- ja emolehmätukien rehualavaatimuksista.

Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia ei makseta, jos tuen yhteismäärä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

13 §
Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet

Hyväksytyissä teurastamoissa tai teurastuspaikoissa teurastetuista naudoista maksetaan tukea enintään seuraavasti:

Hiehot mk/teurastettu eläin
C1 1 250
C2 1 250
C2 pohjoinen ja saaristo 1 540
C3 1 790
C4 2 300
Sonnit mk/teurastettu eläin
C3-P1, P2 780
C3-P3, P4 1 080
C4-P4 1 080
C4-P5 1 980

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hiehon teuraspaino on vähintään 160 kiloa sekä sonnin teuraspaino on vähintään 220 kiloa. Tuki maksetaan hakijalle, jonka hallinnassa eläin on ollut vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta.

4 luku

Puutarhatalouden tuki

14 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuottajalle maksettavan tuen suuruus määräytyy kasvihuoneen teknisen tason, viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan ja pinta-alayksikköä kohti maksettavan tuen suuruuden perusteella.

Kasvihuonetuotannon tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Kasvihuoneiden, joille tukea maksetaan, on täytettävä viljelykauden mukaiset tukiedellytykset.

Viljelijän on laadittava viljelysuunnitelma, josta käy ilmi kasvihuonekohtaisesti viljelykauden aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava tuen myöntävälle viranomaiselle.

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Tavanomaisen viljelytavan tarkoituksena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato, joka on korjattava. Tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu kasvihuoneviljelyyn soveltuvien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö, laadultaan ja määrältään riittävän taimimäärän käyttö istutuksessa sekä kasvien hoitotoimenpiteistä ja viljelyolosuhteista huolehtiminen.

Tukea maksetaan tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien ja sisätiloihin tarkoitettujen ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoalan sekä avomaankurkun ja kiinankaalin tuotantoalan perusteella enintään seuraavasti:

Kasvihuoneet tukialueilla C1-C4 mk/m2
- viljelykausi vähintään 2 kk,
mutta enintään 7 kk 34
- viljelykausi yli 7 kk 68

Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin tuotantoalalta tuki maksetaan vain enintään 7 kuukauden viljelykauden tukena.

Tukea ei makseta ulos istutettaviksi tarkoitetuille koristepuiden ja -pensaiden, hedelmä- ja marjakasvien taimille eikä perennoille tai muulle taimituotannolle.

Pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa yhteensä enintään 251 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Jos 5 momentissa tarkoitettu viljelykausi ei täyty kasvitaudin, tulipalon tai muun vastaavan tuottajasta riippumattoman syyn takia, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakemuksen mukaisena.

Tukea ei makseta, jos sen määrä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

15 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Tuki määräytyy loka-, marras- ja joulukuussa 2001 ilmoituspäivinä varastossa olevien tuotteiden varastotilavuuksien keskiarvon perusteella. Tukea maksetaan tukialueella C sijaitsevan pellon tuottamasta sadosta enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto

Jäävuorisalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali

mk/m3
koneellisesti jäähdytetyt varastot 90
muut varastot 60

Teollisuuden sopimustuotanto

Kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali

mk/m3
koneellisesti jäähdytetyt varastot 75
muut varastot 50

Tuen maksaminen edellyttää, että tuen hakija hallitsee 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, varastointiin käytettävää varastotilaa, on itse tuottanut varastoidut tuotteet ja että tuotteet säilytetään normaalivarastoinnin mukaisesti.

Hakijan on pidettävä varastointikaudella 15 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ajantasalla olevaa varastokirjanpitoa varastoissaan olevista tuotteista kuutiometrin tarkkuudella.

Varastointitukea ei makseta, jos tuen yhteismäärä hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

16 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Tukea maksetaan liitteessä 1 määritellyllä pohjoisen tuen alueella poimittujen ja varastoitujen metsämarjojen ja -sienten pitkäaikaisesta varastoinnista aiheutuneiden kustannusten osittaiseen korvaamiseen. Tukea maksetaan varastoitujen metsämarjojen tai -sienten omistajille enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote mk/kg
lakka 2,00
muut luonnonmarjat 0,60
metsäsienet 2,50

Tuen kokonaismäärä on vuonna 2001 enintään 2 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Varastointitukea voidaan maksaa 3 ja 4 §:ssä säädetystä poiketen sellaiselle metsämarjojen tai -sienten omistajalle, joka toimii marja- tai sienikaupan tai näiden jalostuksen alalla.

Varastointituen suuruus lasketaan 30 päivänä kesäkuuta 2001 varastossa olevien metsämarjojen ja -sienten varastoitujen määrien perusteella. Tuen hakijan on osoitettava kuittien ja kirjanpidon avulla ilmoittamiensa tuotteiden ostomäärät oikeiksi. Lisäksi hakijan on pystyttävä osoittamaan metsämarjojen ja -sienten alkuperä.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot valvovat varastointituen hakijan hakemuslomakkeessa antamien tietojen oikeellisuutta tuensaajan kirjanpitoa ja varastoja tarkastamalla.

Varastointitukea ei makseta, jos tuen yhteismäärä hakijaa kohti on alle 500 markkaa

5 luku

Tuen alentaminen ja epääminen

17 §
Yleiset alentamisperusteet

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 7 §:n 4 momentissa ja tämän asetuksen 18-22 §:ssä säädetyllä tavalla, jos:

1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tietoja tai ei ole noudattanut tuen saamiselle asetettuja ehtoja;

2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta esimerkiksi jakamalla keinotekoisesti tuotantoa erillisten tuen hakijoiden nimiin ilmeisenä tarkoituksena kiertää tukiehtoja;

3) hakija ei ole täyttänyt 6 ja 7 §:ssä säädettyjä ehtoja;

4) hakija ei ole pitänyt 12 ja 13 §:ssä tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista eläinkirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä;

5) hakija on tuomittu rikoslain (39/1889) 17 luvun 14 tai 15 §:n mukaisista rikoksista tai hakija on tuomittu eläinsuojelulain (594/1998) 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon; tai

6) hakija on käyttänyt naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 23 artiklassa tarkoitettuja aineita kyseisessä asetuksessa kielletyllä tavalla.

Prosentuaalista valvontaseuraamusta määrättäessä käytettävä prosenttimäärä saadaan hakijan ilmoittaman ja valvonnassa todetun pinta-alan tai eläinmäärän erotuksena suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan tai eläinmäärään. Jos pinta-alana, eläinmäärinä tai prosentteina määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta.

18 §
Myöhästymisseuraamukset

Kansallisten viljelyalaan perustuvien ja puutarhatalouden tukien hakemuksen myöhästyminen alentaa tukea yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus kokonaan tai osittain myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, arki- ja pyhäpäivät mukaan lukien, tukea ei makseta.

Kansallisissa kotieläintuissa tukihakemuksen myöhästyminen alentaa hakemuksen tukikelpoisten eläinten lukumäärää yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, arki- ja pyhäpäivät mukaan lukien, kyseisessä hakemuksessa ilmoitettujen tukikelpoisten eläinten lukumäärä alennetaan nollaksi. Myöhästynyttä tuen ennakon hakemusta ei käsitellä.

Jos tukea haetaan useammalla kuin yhdellä lomakkeella hakukertaa kohden, tukeen kohdistuvat myöhästymisseuraamukset määräytyvät sen lomakkeen mukaan, joka on eniten myöhässä.

Ylivoimaisen esteen johdosta myöhästyneen hakemuksen perusteella tuki maksetaan normaalisti. Ylivoimaisiksi esteiksi hyväksytään kansallisissa tuissa tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 11 artiklassa mainitut syyt. Näiden lisäksi oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytyt syyt voidaan hyväksyä ylivoimaiseksi esteeksi.

Hakemuksen liitteen tai muiden tukihakemukseen liittyvien lomakkeiden kuin hakemuslomakkeen myöhästyminen ei alenna maksettavaa tukea. Näiden lomakkeiden toimittaminen on tuen maksamisen edellytys. Puutarhatuotteiden varastointituessa ilmoittamatta jätetty tai myöhästynyt varastomääräilmoitus marras- tai joulukuulta katsotaan tukea laskettaessa nollamääräksi.

19 §
Viljelyalaan perustuvien tukien pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset

Kasvilajin vaihtuminen ei vaikuta lohkon hyväksyttävyyteen, jos todettu kasvi on kyseiseen tukeen oikeutettu. Tuki maksetaan todetun kasvin mukaisena. Jos todettu kasvi ei ole oikeutettu kyseiseen tukeen, kasvulohko on hylättävä.

Tahallisissa väärinkäytöstapauksissa, joissa hakija on ilmoittanut huomattavan pinta-alan korkean tukitason kasveja ja valvonnassa todetaan samaan tukeen oikeuttavia, mutta selvästi matalamman tukitason kasveja, voidaan kyseistä tukea alentaa vähintään 10 prosenttia, mutta enintään 50 prosenttia.

Jos ilmoitetun ja todetun tätä pienemmän pinta-alan erotuksen suhde todettuun pinta-alaan on:

1) enintään 3 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 2 hehtaaria, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella;

2) yli 3 prosenttia tai yli 2 hehtaaria ja enintään 20 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todetun ylityksen verran;

3) yli 20 prosenttia, mutta alle 50 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai

4) 50 prosenttia tai yli, tukea ei makseta lainkaan.

20 §
Viljelyalaan perustuvien tukien viljelytapaan ja ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset

Jos kasvulohkon viljelytapa ei täytä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimuksia, kyseinen lohko hylätään ilman kyseisen lohkon pinta-alan muihin lohkoihin vaikuttavia seuraamuksia. Kyseiselle lohkolle ei makseta tukia.

Jos paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan liittyvistä puutteista tai laiminlyönneistä aiheutuvaksi määriteltyjen seuraamusten vuoksi hylättävien lohkojen pinta-ala ylittää 50 prosenttia todetusta pinta-alasta, viljely-alaan perustuvia tukia ei makseta kyseiseltä vuodelta.

Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu 7 §:ssä mainittuja viljelyalaan perustuvien tukien ympäristöehtoja, alennetaan lohkolle maksettavia tukia 20 prosentilla.

21 §
Seuraamukset kotieläintuissa

Jos todetaan, että tilalla on tuen määräytymisajankohtana ilmoitettua vähemmän tukikelpoisia eläimiä, käytetään tuen perusteena olevana eläinmääränä seuraavalla tavalla laskettua eläinmäärää.

Jos ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on:

1) enintään 5 prosenttia tai enintään kaksi eläintä, käytetään todettua eläinmäärää;

2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia tai jos erotus on joko kolme tai neljä eläintä, käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus;

3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus kaksinkertaisena; tai

4) yli 40 prosenttia, merkitään eläinmäärä nollaksi.

22 §
Seuraamukset puutarhatalouden tuissa

Jos kasvihuonetuen valvonnassa tukikelpoisten kasvihuoneiden todettu kokonaispinta-ala on hakemuksessa ilmoitettua pinta-alaa:

1) vähintään 0,5 prosenttia, mutta enintään 5 prosenttia pienempi, kasvihuonetuki maksetaan valvonnassa todetun pinta-alan mukaan;

2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia hakemuksessa ilmoitettua pienempi, tukea alennetaan 20 prosenttia hyväksytystä alasta lasketusta tukimäärästä; tai

3) yli 20 prosenttia pienempi kuin hakemuksessa ilmoitettu, tukea ei makseta lainkaan.

Jos kasvihuonetukea on haettu väärälle jaksolle, jolloin tekniset edellytykset puuttuvat, tukea alennetaan 10 prosenttia hyväksytystä alasta lasketusta tukimäärästä. Jos viljelysuunnitelman tiedot eivät pidä paikkansa eikä suunnitelman oleellisista muutoksista ole ilmoitettu, tukea alennetaan 10 prosenttia.

Jos 14 §:n 4 momentissa tarkoitettua viljelytapaa ei ole noudatettu, tuotantoala hylätään ja tuki jätetään maksamatta ilman muita seuraamuksia. Jos paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan liittyvistä puutteista tai laiminlyönneistä aiheutuvaksi määriteltyjen seuraamusten vuoksi hylättävä pinta-ala ylittää 50 prosenttia todetusta pinta-alasta, kasvihuonetuotannon tukea ei makseta kyseiseltä vuodelta.

Jos puutarhatuotteiden varastointituen valvonnassa todettu varastossa olevien tuotteiden määrä on hakemuksessa ja varastomääräilmoituksissa ilmoitettua vähintään 10 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia pienempi ilman hyväksyttävää selvitystä, kuten kuittia tai kirjanpitoa, tukea alennetaan 20 prosenttia hyväksytystä varastomäärästä lasketusta tukimäärästä. Jos todettu tuotteiden varastomäärä on yli 20 prosenttia pienempi tai tuote on eri kuin mille tukea on haettu, tukea ei makseta lainkaan. Jos hakemuksessa tai varastomääräilmoituksissa ilmoitettu koneellisesti jäähdytetty varasto todetaan valvonnassa muuksi varastoksi, tukea alennetaan 10 prosenttia hyväksytystä tukimäärästä.

Jos hakija ei ole pitänyt 15 §:ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai ei kykene antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, tukea ei makseta ennen kuin hakijalla on kirjallinen selvitys valvonta-ajankohdan tuotemääristä sekä ajantasalla oleva varastokirjanpito.

Jos hakijalta puuttuvat 16 §:n 4 momentin mukaiset selvitykset, tukea ei makseta.

6 luku

Erinäiset säännökset

23 §
Menettelysäännökset

Viljelyalaan perustuvia tukia, eläinyksikköä kohti maksettavia tukia sekä teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavia tukia haetaan kirjallisesti sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella tilan talouskeskus sijaitsee, tai talouskeskuksen puuttuessa siitä kunnasta, jossa pääosa pelloista sijaitsee. Maidon tuotantotuki maksetaan tuotteen ostajan välityksellä tai sitä haetaan erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriöltä tai sen määräämältä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta.

Kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia haetaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta.

Postitse toimitettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa edellä mainitulle toimivaltaiselle viranomaiselle osoitettuna kyseisen tuen viimeisenä hakupäivänä tai aiemmin.

Tukihakemus voidaan peruuttaa ennen valvonnasta ilmoittamista tai ennen tuen maksatusta. Useamman hakukerran tuki voidaan peruuttaa hakukerroittain ennen hakukertaan liittyvän valvonnan tai maksatuksen aloittamista.

Tukihaun päättymisen jälkeen tapahtuneissa 4 §:n 9 momentissa tarkoitetuissa tilan maatalousmaan tai yrityksen hallintaoikeuden siirroissa, joissa tilan maatalousmaa tai yritys siirtyy uudelle haltijalle, hakemus ja sen perusteella maksettava tuki voidaan asianomaisten näin sopiessa siirtää uudelle haltijalle.

Eläinyksikköä kohti maksettavista tuista sekä teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavista tuista voidaan erillisen hakemuksen perusteella maksaa ennakkoa. Tuen ennakkoa ei makseta, jos sen määrä hakijaa kohti on alle 3 000 markkaa.

Tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia.

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Ylitarkastaja
Esa Hiiva

Liitteet

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.