1146/2000

Kunnan valtionosuuden peruste saadaan, kun lasketaan yhteen:

Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa kaikki 8 §:n 1―4 ja 6 kohdassa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja näin saatuun markkamäärään lisätään:

Valtionapuviranomainen myöntää 6 ja 13―15 §:ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja 11 §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle siten kuin kuntien valtionosuuslain 16 §:n 2 momentissa säädetään.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella 43 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärän ja ammatilliselle koulutukselle 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän tulosta jaettuna kymmenellä vähennetään koulutuksen järjestäjälle 19 §:n 5 momentin nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistettujen vuosivuokrien perusteella lasketut valtionosuuden perusteet. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä ei kuitenkaan tällöin oteta huomioon. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisättävä markkamäärä lasketaan vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän, ammattikorkeakouluille 16 §:n mukaisesti vahvistetun yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän ja ammattikorkeakoululle 20 §:n 5 momentin nojalla valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun vuosivuokran perusteella.

Jos kunnan 8 §:ssä säädetty valtionosuuden peruste, johon on lisätty 3 momentissa tarkoitettu perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella laskettu markkamäärä, kunnalle 11 §:n 2 ja 3 momentin mukaan myönnettävä rahoitus, kunnalle 13―15 §:n mukaan myönnettävä valtionosuus ja kunnalle 4 momentin mukaan maksettavat markkamäärät, on pienempi kuin 9 ja 10 §:n mukaan lasketut markkamäärät, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kahdessa erässä, ensimmäinen erä varainhoitovuoden heinäkuun ja toinen erä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kuntien valtionosuuslain säännöksiä:

Tämän lain 16 §:ssä tarkoitetut yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät sekä 17―20 §:ssä, 21 §:n 2 momentissa ja 24 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat vuosille 2001 ja 2002 lasketaan siten kuin tässä pykälässä säädetään.

Yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät ja yksikköhinnat vuodelle 2001 lasketaan vuonna 1999 toteutuneiden kokonaiskustannusten perusteella siten, että vuodelle 2001 määrättävien yksikköhintojen ja vuoden 1999 oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ja asukasmäärien perusteella laskettavat valtionosuuden perusteet yhteenlaskettuina vastaavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti samoilla oppilas-, opiskelija-, opetustunti- ja asukasmäärillä vuodelle 2000 edellä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa tarkoitettuja toimintoja varten laskettuja ja kustannustason muutoksella tarkistettuja yhteenlaskettuja valtionosuuden laskennallisia perusteita korotettuna viidellä prosentilla.

Vuoden 2002 yksikköhintoja laskettaessa vuodelle 2001 vahvistettuja kustannustason muutoksella tarkistettuja yksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä korotetaan kolmella prosentilla.

Sen estämättä, mitä 17 ja 18 §:ssä säädetään, perusopetuksen ja lukion yksikköhintoja vuodelle 2001 laskettaessa vuoden 1999 kokonaiskustannuksiin sekä vuoden 1999 oppilas- ja opiskelijamääriin ei lueta yliopistojen harjoittelukouluissa järjestetystä perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä koulutukseen osallistuneita oppilaita ja opiskelijoita.

Museon käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta laskennallista henkilötyövuotta kohden on 200 200 markkaa vuonna 2001.