Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

886/2000

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 123/2000 (Julkaistu 1.11.2000)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta 21 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 613/2000 ) 35 §:n 1 momentin 1 kohta,

muutetaan 2 ja 5 §, 6 §:n 2 momentti, 10 §, 19 §:n 1 momentti, 21, 22 ja 24 §, 35 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta , [1] 36 §, 37 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentti, 53 §, 54 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 60 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 61 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohta, 62 §:n 1 momentti ja liite 1 sekä

lisätään 26 §:ään uusi 2 momentti, 35 §:ään uusi 3 momentti, 41 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

2 §Voimassaolo

Tämä asetus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä soveltamasta tätä asetusta tämän asetuksen nojalla myönnettyyn tukeen tukea maksettaessa ja muussa tukimenettelyssä.

5 §Tuensaajat

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n 3 momentin 2―4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

6 §Tuettavat kohteet


Edellä 1 momentin 1, 2, 4―6, 11―17, 20, 21 ja 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos sanottu hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tuki myönnetään lainaan liittyvänä tukena samoin ehdoin kuin vastaavan rakennuksen rakentamiseen myönnettäisiin tukea. Jos vastaavaan rakentamiseen myönnettäisiin vain avustusta, rakennuksen hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia vastaavin enimmäistukitasoin.

10 §Sikalat

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään maatilan sikalaa tai sikaloita emakkosikalana, jos tilalla on tai sille investoinnin seurauksena syntyy vähintään 60 emakkopaikkaa ja jos sikalan tai sikaloiden yhteenlasketuista sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja sikaloita pidetään lihasikaloina.

Tuen määrää harkittaessa investoinnin katsotaan kohdistuvan emakkosikalaan, jos 1 momentissa tarkoitettua sikalaa rakennettaessa, peruskorjattaessa tai laajennettaessa rakennusinvestointiin sisältyvistä sikapaikoista vähintään puolet on emakkopaikkoja.

19 §Jalostuslampaiden hankinta

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettujen jalostuslampaiden hankintaan tulee pässejä hankittaessa hakijalla olla ennestään vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden toukokuun 1 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.


21 §Puutarhatalouden tuettavat kohteet

Edellä 6 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakennus- laajennus- ja peruskorjaamisinvestointeihin, jotka koskevat

1)

kasvihuoneita ja muita kasvihuonetuotannossa ja avomaan puutarhatuotannossa tarpeellisia tuotantotiloja;

2)

lämpökeskuksia;

3)

varastoja;

4)

poimijoiden sosiaalitiloja itsepoimintatiloilla; sekä

5)

muita vastaavia tuotantoa palvelevia rakennuksia

Kasvihuonetta ei pidetä rakennuksena, jos se on kevytrakenteinen ja katettu muovilla.

Tukea voidaan myöntää myös tuotantoa palvelevien koneiden ja laitteiden sekä vastaavan muun irtaimiston hankintaan.

22 §Puutarhatalouden tuki valtionlainana

Harjoitettaessa avomaan puutarhatuotantoa voidaan tuki myöntää vain valtionlainan korkoetuutena, jos kysymys on

1)

hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimien hankinnasta; tai

2)

muista 1 kohtaa vastaavista yritystoimintaan liittyvistä investoinneista.

24 §Turkistarhaus

Edellä 6 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää

1)

rakennusten laajentamiseen;

2)

sellaisiin rakentamisinvestointeihin, joissa tilalla olevat varjotalot korvataan halleilla;

3)

tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle; sekä

4)

investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan sellaisilla suuremmilla häkeillä, jotka täyttävät eläinsuojelulaissa (247/1996) ja -asetuksessa tai eläinsuojelulain nojalla annetuissa määräyksissä asetetut edellytykset.

Tukea voidaan lisäksi myöntää investointeihin, joissa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla.

26 §Maatalouden muut tuotantosuunnat


Tukea ei kuitenkaan saa myöntää sellaiseen investointiin, joka edistää biisonin tai strutsin lihan tuotantoa tai sanottujen eläinten tarhausta.

35 §Tuettava toiminta

Tukea investointeihin voidaan myöntää sellaisille maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy


4)

edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa;


7)

muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 2―6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa.


Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvussa kielletään tai joiden tukemista sanotussa luvussa rajoitetaan.

36 §Yritysten kehittämistuki

Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin

1)

enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia sanotun momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena;

2)

enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettua maataloutta;

3)

enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita ja kysymys on maaseutuyritysten yhteistoiminnan kehittämisestä tai maatilan oman tuotannon välittömästä ensiasteen jalostamisesta, ja enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos maatilan ulkopuolella toteutettava tuettava kehittämistoimenpide koskee muutoin perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita.

Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisasetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään kansallisista varoista, kuitenkin niin että 26 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana.

37 §Yritysten käynnistystuki

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 49 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.


40 §Maanhankinnan enimmäiskustannukset


Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, on alueen käypä hinta arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankitaan.


41 §Aloitustuen määrä


Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

42 §Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset


Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään

1)

maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia; sekä

2)

maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen, tarpeellisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan.

53 §Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä

Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettuna myönnettyä investointitukea pidetään oman työn arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.

54 §Omien tuotantopanosten käyttö

Omaa puutavaraa käytettäessä otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan osarahoitettuna myönnettyä tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä.


58 §Avustuksena myönnettävä tuki


Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26, 27 ja 29 §:ssä sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden irtaimistoavustuksesta, edellä mainittuja vähimmäisrajoja ei sovelleta.

60 §Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa

Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään:


2)

tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja

3)

tavoite 1 -alueen ulkopuolella tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

61 §Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella

Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa


3)

tavoite 1 -alueen ulkopuolella III tukialueeseen kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;


5)

tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin III tukialueeseen kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.


62 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Asetuksen 2―10 luvut tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.

Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläVanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa

Liite 1

Alaviitteet

  1. 1.

    Merkitty kohta oikaistu (v. 2000), alkuperäinen sanamuoto kuului:

    sekä 2 momentti,

Sivun alkuun