855/2000
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,
kumotaan 21 päivänä kesäkuuta 2000 maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 31 §:n 4 momentti,
muutetaan 14 §, 16 §:n 1 momentti, 25 §:n otsikko, 26 §:n 1, 4 ja 5 momentti, 28 §:n 1 momentin johtolause ja 1 kohta, 31 §:n 3 momentti, 35 §:n 2 ja 3 momentti, 36 §:n 2 momentin 2 kohta, 45 §, 47 §:n 4 momentti, 48 §:n otsikko sekä 2 ja 4 momentti, 49 §:n 4 momentti, 50 §:n 2 momentti, 51 §:n 1 momentin johtolause, 52 §, 53 §:n 1 momentti, 56―58 §, 60 §:n 1 momentti, 62 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 65 §, 79 §:n 2 momentti, 82 §:n 2 momentti, 89 §:n 1 ja 2 momentti, 92 §:n 1 momentti, 94 §, 97 §, 100 §:n 2 momentti ja 103 §:n 1 momentti sekä
lisätään 27 §:ään uusi 2 momentti, 46 §:ään uusi 2 momentti, 48 §:ään uusi 5 momentti, asetukseen uusi 48 a §, 83 §:ään uusi 4 momentti, asetukseen uusi 15 a luku ja 103 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
14 §
Yrityskoko ja toimiala eräissä tapauksissa
Jos kysymys on rakennerahastojen yleisasetuksen 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista maaseudun yhteisöaloitetta koskevaan ohjelmaan sisältyvästä toimenpiteestä, rahoituslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu yritys voi työllistää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavasti. Yrityksen tulee lisäksi täyttää rahoituslain 3 §:n 1 momentissa säädettyä toimialaa sekä tämän asetuksen 11 §:n 2 momentissa ja 12 §:ssä säädettyjä edellytyksiä lukuun ottamatta muut tuettavalle maaseutuyritykselle rahoituslaissa ja tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.
Jos kysymys on muuhun yhteisöaloiteohjelmaan sisältyvästä toimenpiteestä, yrityksen tulee täyttää rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset. Jos yhteisön rahoitusosuuden myöntävä viranomainen ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan viranomaisiin, kansallisen rahoitusosuuden saa myöntää ainoastaan ehdoin, että yhteisön rahoitusosuus myönnetään samoin edellytyksin ja tukiehdoin.
16 §
Kirjanpitovelvollisuus
Tuki myönnetään ehdolla, että tuen saaja pitää tämän asetuksen mukaisesta tuettavasta hankkeesta tai, jos kysymys on toimintaan myönnetystä tuesta, toiminnastaan erillistä kirjanpitoa. Erillistä kirjanpitovelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tuettava hanke tai toiminta liittyy tuen saajan liiketoimintaan tai muuhun toimintaan ja toiminta tai hankkeen toteuttaminen sekä niiden rahoitus on mahdollista esittää kyseisen elinkeinonharjoittajan, yrityksen tai muun yhteisön kirjanpidossa omalla tilillään siten, että tilinpidon valvominen on vaikeudetta mahdollista. Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan toiminnan toteuttamiseen liittyvät tositteet niin, että niiden tutkiminen on vaikeudetta mahdollista. Kirjanpito on pidettävä siten, kuin kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Jos elinkeinonharjoittaja tai yhtiö ei kirjanpitolain mukaan ole kirjanpitovelvollinen eikä muualla laissa säädetä erikseen siitä, miten asianomaisessa tapauksessa kirjanpito on pidettävä, kirjanpidossa on soveltuvin osin noudatettava kirjanpitolain mukaisia periaatteita.
25 §
Ympäristö, hygienia ja eläinten hyvinvointi
26 §
Investointituen enimmäismäärä maatilalla toteutettavissa investoinneissa
Tukea maatilalla toteutettavaan investointiin voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä.
Tukea maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin liittyvään investointiin voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä.
Tukea 1―4 momentissa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin vain siltä osin, kuin kustannukset eivät ylitä 840 000 euron määrää tai, jos kysymys on puutarhatalouteen liittyvästä investoinnista, 1 300 000 euron määrää. Jos investointiin osallistuu vähintään kolme maaseutuyritystä tai kysymys on 11 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta organisaatiosta, jossa on vähintään kolme osakasta, tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärä voidaan korottaa kaksinkertaiseksi.
27 §
Investointituen enimmäismäärä muussa yritystoiminnassa
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden jalostusta tai markkinointia koskevaan investointiin. Tukea ei kuitenkaan myönnetä investointiin, jonka hyväksyttävät kustannukset ylittävät 25 miljoonaa euroa, eikä tuen enimmäismäärä voi ylittää 12 miljoonaa euroa.
28 §
Vähämerkityksinen tuki
Tukea voidaan myöntää enintään 100 000 euroa ja enintään 30 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä, jos muualla kuin maatilalla toteutettava investointi liittyy maaseutuyrityksen
1) maa- tai metsätaloustuotteiden toisen asteen jalostukseen, jolla tarkoitetaan muuta kuin perustamissopimuksen liitteen I mukaista jalostusta, taikka toisen asteen jalostustuotteiden markkinointiin;
31 §
Maatilojen tuettavat investoinnit
Käytetyn koneen tai laitteen hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos:
1) koneen tai laitteen myyjä todistaa laitteen alkuperän ja vahvistaa, ettei hankintaan ole saatu avustusta tai julkista tukea missään vaiheessa luovutusta edeltävän seitsemän vuoden aikana;
2) koneen tai laitteen hinta ei ylitä sen markkina-arvoa tai hinta on pienempi kuin vastaavan uuden koneen tai laitteen hinta; ja
3) koneen tai laitteen tekniset ominaisuudet täyttävät tekniset vaatimukset toimenpiteen tai hankkeen toteuttamiseksi ja ne vastaavat asianmukaisia säännöksiä, määräyksiä ja standardeja.
35 §
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki. Lukuun ottamatta aviopuolisoita tuki voidaan myöntää yhteisesti useammalle kuin yhdelle yrittäjälle vain, jos kunkin hakijan osuutta vastaava osa maatilasta yksinään täyttäisi 36 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti elinkelpoisen maatilan edellytykset. Myönnettäessä tukea yhteisesti aviopuolisoille ei osuuksien elinkelpoisuutta tarkastella erikseen. Tukea voidaan lisäksi myöntää sellaiselle henkilölle, jonka aviopuolisolle jo on myönnetty tukea, jos hän ryhtyy harjoittamaan maatilataloutta puolisonsa maatilalle perustamassaan maaseutuyrityksessä, jota verotetaan erillisenä tulolähteenä ja jos yrittäjää ja maaseutuyritystä koskevat tuen myöntämisen edellytykset 36―39 §:ssä säädettyjä edellytyksiä lukuun ottamatta täyttyvät.
Tässä luvussa sekä 22 §:n 4 momenttia sovellettaessa aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssa yrittäjä avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
36 §
Tilanpidon aloittaminen
Aloittamisajankohta ratkaistaan sen luovutuksen tai vuokrasopimuksen luonnoksen perusteella, jolla yrittäjä on saanut hallintaansa
2) maatilaan kuuluvasta jokaisesta rekisteritilasta vähintään puolet käsittävän määräosan siten, että
a) luovutettu osuus maatilasta yksin täyttää elinkelpoisuuden edellytykset taikka osuus yhdessä luovutusta seuraavan kolmen vuoden kuluessa luovutettavan maatilan loppuosan kanssa täyttää elinkelpoisuuden edellytykset; ja
b) loppuosan luovuttamisesta on annettu sitoumus yrittäjälle;
45 §
Muiden yritysten kiinteistön hankinta
Tukea ei myönnetä rakentamattoman maan hankintaan muuhun tarkoitukseen kuin tavanomaiseen maatilatalouteen. Tukea kiinteistön tai sen osan hankintaan voidaan kuitenkin myöntää, mikäli hankitulla alueella oleva rakennus muodostaa valtaosan kiinteistön arvosta ja on tarpeen tämän päätöksen mukaisessa yritystoiminnassa ja tuen saaja esittää siihen erityisen päteviä perusteita. Tuki myönnetään maanostolainan ehdoin.
Tukitasoon ja tuen enimmäismäärään sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään, tai, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, mitä 28 §:ssä säädetään.
46 §
Maanhankinnan tukemisen edellytykset
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, noudatetaan maanhankinnan tukemiseen 26 §:ssä säädettyjä tukitasoja lukuun ottamatta soveltuvin osin, mitä 3 luvussa investointien tukemisesta säädetään.
47 §
Maaseutuyritysten ja muiden yritysten kehittämistuki
Myönnettäessä tukea yksinomaan kansallisista varoista on lisäksi otettava huomioon, mitä kysymyksessä olevaa valtiontukea koskevassa yhteisön lainsäädännössä tai vastaavissa yhteisön suuntaviivoissa tai muissa määräyksissä tuen myöntämisestä säädetään tai määrätään.
48 §
Yrityksen pienimuotoisen kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset ja tukitaso
Jos yritys sijaitsee 27 §:ssä tarkoitetulla kehitysalueella, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tuki voidaan myöntää viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, voidaan tukea 1 momentin prosentuaalisten enimmäismäärien estämättä myöntää 1 momentin mukaisiin tarkoituksiin enintään 75 prosenttia kehittämissuunnitelman mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista.
Jos kehittämissuunnitelma koskee muita kuin perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja tuotteita, tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena noudattaen vähämerkityksisestä tuesta annetun komission tiedonannon ehtoja.
Jos suunnitelma koskee kysymyksessä olevassa liitteessä I tarkoitettuja tuotteita, tukea enintään 2 vuoden hankkeeseen, joka täyttää maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (2000/C 28/0002) 14 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut edellytykset, voidaan myöntää yritystä kohden kolmen vuoden aikana enintään 100 000 euroa.
48 a §
Yrityksen laajan kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset ja tukitaso
Yhden tai useamman yrityksen toteuttamaan tai yrityksiä hyödyttävään laajaan maataloutta koskevaan kehittämishankkeeseen, jota varten myönnettävän tuen määrä ylittää 48 §:n 5 momentissa säädetyn enimmäismäärän, voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia 48 §:n 1 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja ja tuettava toimenpide täyttävät tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden, sellaisina kuin ne ovat yhteisön tiedonannon (98/C 48/02) kohdassa 5.14 tarkoitetut edellytykset.
49 §
Yritystoiminnan käynnistystuki
Tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena noudattaen vähämerkityksisestä tuesta annetun komission tiedonannon (96/C 68/09) ehtoja.
50 §
Kehittämishanke
Yritystoimintaa koskevissa kehittämishankkeissa toiminnan tavoitteen tulee olla maataloutta hyödyttävä ja hyödyn hankkeen toteutumisesta kohdistua usealle rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Tuki voi kohdistua myös paliskunnalle. Lisäksi tukea voidaan myöntää sellaiseen yritystoimintaa yleisesti hyödyttävään kehittämishankkeeseen, johon myönnetty tuki ei täytä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kielletyn valtiontuen edellytyksiä.
51 §
Tuen saajat
Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeen toteuttamiseen luonnolliselle henkilölle, useammalle luonnolliselle henkilölle yhdessä taikka yksityis- tai julkisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, jos:
52 §
Tuettavat kehittämistoimenpiteet
Kehittämishankkeen tulee liittyä vähintään yhteen EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 30 ja 33 artiklan mukaisista toimenpiteistä.
Tukea voidaan myöntää
1) asuin- ja elinympäristöä sekä paikkakunnan asumisviihtyvyyttä sekä ympäristönsuojelua edistäviin kehittämishankkeisiin, jotka täyttävät rahoituslain 13 tai 15 §:ssä säädetyt edellytykset ja jotka eivät ole tuloa tuottavia; sekä
2) sellaisiin maataloutta koskeviin kehittämishankkeisiin, jotka täyttävät tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön puitteissa (96/C 45/06), sellaisina kuin ne ovat tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden muuttamisesta annetussa komission tiedonannossa (98/C 48/02), tarkoitetut edellytykset.
3) muuta kuin 2 kohdassa tarkoitettua maaseudun elinkeinotoimintaa koskevaan, erityisesti pieniä yrityksiä hyödyttävään kehittämishankkeeseen, jos se täyttää tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (96/C 45/06) mukaisesti sellaisen toiminnan edellytykset, jota ei pidetä puitteiden 2 kohdan mukaisesti perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena;
4) muuta kuin 2 kohdassa tarkoitettua maaseudun elinkeinotoimintaa koskevaan, erityisesti pieniä yrityksiä hyödyttävään kehittämishankkeeseen, jos se täyttää koulutukseen myönnettävää tukea koskevien yhteisön puitteiden (98/C 334/10) mukaisesti sellaisen toiminnan edellytykset, jota ei pidetä puitteiden 14 kohdan mukaisesti perustamissopimuksen 87 artilan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kehittämishankkeen toteuttamisen on kokonaisuutena edistettävä yritystoimintaa alueella tai parannettava kehittämishankkeeseen osallistuvien yrittäjien ja yritysten toimintaedellytyksiä, vaikka yksittäinen tuensaaja toimisikin voittoa tuottamatta.
Kehittämishankkeella tulee olla luonnollinen henkilö johtamassa hankkeen toteuttamista ja vastaamassa yhteydenpidosta tuen myöntävään viranomaiseen.
Tukea ei saa myöntää toimintatukena.
53 §
Valtakunnallisia hankkeita koskevan tuen myöntämisen edellytykset
Pelkästään kansallisin varoin voidaan tukea myös sellaisia kehittämishankkeita, joilla on valtakunnallista merkitystä ja jotka muutoin täydentävät Euroopan unionin osaksi rahoittamia toimenpiteitä. Tällaiseen hankkeeseen sisältyvillä toimenpiteillä tulee edistää rahoituslain 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumista. Tukea voidaan myöntää myös 65 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin 52 §:n 2 momentin mukaisin edellytyksin.
56 §
Kehittämishankkeeseen sisältyvien investointien hyväksyttävät kustannukset
Sen lisäksi, mitä 55 §:ssä säädetään, tukea voidaan myöntää sellaisiin kehittämishankkeeseen liittyviin ja sen toteuttamiseksi tarpeellisiin käyttöomaisuushankintoihin ja niiden muutos- ja parannustöihin, jotka eivät liity yritystoimintaan ja joissa kysymyksessä on:
1) rakennusten rakentaminen, laajentaminen tai perusparantaminen;
2) laitteiden ja koneiden hankinta; taikka
3) rakennelmat ja reitistöt.
Tukea ei myönnetä rakentamattoman maan hankintaan.
Tukea kiinteistön tai sen osan hankintaan voidaan kuitenkin myöntää, jos hankittavalla alueella oleva rakennus muodostaa valtaosan kiinteistön arvosta ja rakennus on tarpeen tämän asetuksen mukaisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi ja tuen hakija esittää siihen erityisen päteviä perusteita.
Edellä 53 §:ssä tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin ei saa myöntää 4 luvussa tar-koitettua investointitukea.
57 §
Tuen enimmäismäärä
Tukea 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin voidaan myöntää enintään 90 prosenttia kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään määrä, joka on sovittu asianomaisessa ohjelmassa, jos tuki myönnetään osarahoitettuna.
Kehittämishankkeeseen liittyviä esiselvityksiä toteutettaessa sekä tavoite 1 -ohjelmaa, alueellista maaseutuohjelmaa ja maaseudun yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa teknisenä apuna voidaan tukea myöntää enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi perustellusta syystä 53 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin voidaan myöntää tukea enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Edellä 56 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan tukea myöntää enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
58 §
Teknisen avun hyväksyttävät kustannukset
Tukea tekniseen apuun voidaan myöntää ohjelmien toteuttamisen kannalta tarpeellisiin kustannuksiin siten, kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000 11. säännössä säädetään. EMOTR:n varoja ei saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten tai maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten palkkojen maksuun eikä sellaisten työntekijöiden palkkojen maksuun, jotka osallistuvat tavanomaisiin hallinnollisiin tehtäviin. EMOTR:n varoja ei saa käyttää muihinkaan hallinnollisiin menoihin. Kansallisista varoista teknistä apua voidaan käyttää määräaikaisiin, enintään kolmen vuoden työ- tai virkasuhteiden palkkakustannuksiin.
60 §
Asuntolaina
Asuinrakennusta varten voidaan myöntää vain lainaan liittyvää tukea. Asuntolainaa voidaan myöntää rahoituslain 22 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin asuntotilan hankintaa lukuun ottamatta tämän asetuksen 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun maataloutta harjoittavan yrittäjän lisäksi sille, jonka määräysvallan perusteella yhteisön katsotaan täyttävän 12 §:ssä säädetyt edellytykset. Tuen saajan ja tuettavan maatilan tulee muilta osin täyttää 13, 16―21 ja 25 §:ssä säädetyt edellytykset ottaen huomioon, mitä 62 §:ssä säädetään. Edellä 15 §:ssä tarkoitetun taloudellisen elinkelpoisuuden osoittamiseksi riittää maksuvalmiuden selvittäminen.
62 §
Muusta ammatista saadut enimmäistulot
Lainaan liittyvää tukea tai valtionlainaa rahoituslain 22 §:n 1 ja 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin ei saa myöntää sille, jonka kokonaistulot ylittävät yhteensä 28 000 euroa vuodessa. Jos hakijoina ovat aviopuolisot tai toinen heistä, vastaavat kokonaistulot eivät saa ylittää 40 000 euroa vuodessa. Jos hakijana muutoin on useampi kuin yksi henkilö, otetaan huomioon eniten ansaitsevan tulot. Tätä pykälää sovellettaessa aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää hakijan kanssa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta.
63 §
Kokonaistulo
Kokonaistulolla tarkoitetaan 62 §:ssä asian vireilletuloajankohtaa edeltävässä viimeksi toimitetussa verotuksessa todettuja tulon hankkimisesta johtuneilla kustannuksilla vähennettyjä tuloja. Kokonaistuloissa otetaan kuitenkin huomioon todettavissa olevat tai arvioidut muutokset.
65 §
Tutkimusvarojen myöntäminen
Maatilatalouden kehittämisrahaston maataloudelliseen tutkimustoimintaan vuosittain osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea taloudellisiin, ympäristöön ja teknisiin kysymyksiin liittyviin, sosiaalisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka koskevat maatilatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan kehittämistä sekä maatilatalouteen liittyvää rakentamista. Tukea saadaan myöntää myös tarpeelliseen kilpailu- ja koerakennustoimintaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää maatilatalouden tai maatalousoikeuden tutkimukseen liittyvien kongressien järjestelykustannusten kattamiseen, jos kongressin vastuullinen järjestäjä on julkisyhteisö, aatteellinen yhdistys tai niitä vastaava yhteisö.
Valtion talousarviossa maaseudun tutkimustoimintaan varatuista varoista voidaan tukea myöntää sellaisille tutkimushankkeille, joissa selvitetään maaseudun väestön, toimintatapojen, elinkeinojen ja maaseutuympäristön kehittämisen sosiaalisia, taloudellisia, hallinnollisia, alue- ja yhteiskunnallisia tai maatalousoikeuteen liittyviä kysymyksiä.
Tukikelpoisiin kustannuksiin luetaan myös edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tutkimustulosten ja selvitysten julkaisemisesta ja kääntämisestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset, jollei tutkimuksen julkaiseminen muutoin ole mahdollista 4 momentissa tarkoitetussa tiedonannossa tarkoitetulla tavalla.
Tutkimusvarojen myöntämisen edellytyksenä on, että tutkimustulokset julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla siten, kuin tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (96/C 45/06), sellaisena kuin se on tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden muuttamisesta annetussa komission tiedonannossa (98/C 48/02), 5 kohdan 1 alakohdan 3 luetelmakohdassa edellytetään ja että tutkimus muutenkin täyttää sanotun tiedonannon 5.14 kohdassa tarkoitetut edellytykset.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tutkimushankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä sellaiset kohtuulliset kustannukset, jotka johtuvat tutkimusta varten palkatun henkilöstön palkoista, palkkioista ja matkoista, ostopalveluista, tarvikehankinnoista sekä sellaisista ylimääräisistä toimintamenoista, jotka ovat aiheutuneet tutkimukseen tarvitun yhteisön käyttö- tai vaihto-omaisuuden käyttämisestä. Tutkimukseen myönnettyä tukea ei saa käyttää perusinvestointeihin eikä tavanomaisiin kone- tai laitehankintoihin.
Maatilatalouden kehittämisrahastosta tutkimusvaroja voidaan myöntää myös osaamiskeskusten toimintaa varten.
Tutkimukseen voidaan myöntää tukea enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään määrä, joka hakemuksen kohteena olevaan tutkimushankkeeseen tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (96/C 45/06), sellaisena kuin se on tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtiontuelle annettujen yhteisön puitteiden muuttamisesta annetussa komission tiedonannossa (98/C 48/02, mukaan enintään voidaan myöntää.
79 §
Hakuaika
Edellä 65 §:ssä tarkoitettua maataloudellista tutkimushanketta tai 53 §:ssä tarkoitettua valtakunnallista kehittämis- ja tutkimushanketta koskeva hakemus on jätettävä rahoitusvuotta edeltävän lokakuun loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriölle. Erityisestä syystä hakemuksen saa jättää määräajan jälkeenkin, kuitenkin ennen tutkimuksen aloittamista.
82 §
Tuen myöntäminen
Maa- ja metsätalousministeriö myöntää tuen 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin, 53 §:ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin sekä 65 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin maaseudun tutkimushankkeisiin, valtakunnallisiin hankkeisiin kuitenkin vasta saatuaan asiasta lausunnon 100 §:ssä tarkoitetulta maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää tukea 58 §:ssä tarkoitettuihin kustannuksiin.
83 §
Avustuksen maksava viranomainen
Avustuksen saa maksaa, vaikka tuen myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen. Jos valituksen johdosta annetun lainvoimaisen tuki- tai maksatuspäätöksen mukaan avustuksesta maksettavissa oleva määrä poikkeaa jo maksetusta määrästä, on puuttuva avustus tai sen osa maksettava tuen saajalle mahdollisimman pian.
89 §
Kehittämishankkeeseen myönnetyn tuen maksatus
Kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan osoitettujen kustannusten mukaan vuosittain enintään kolmessa erässä mahdollinen ennakko mukaan lukien. Jos kehittämishanke sisältyy maaseudun yhteisöaloiteohjelmaan, maksatuskertoja voi kuitenkin mahdollinen ennakko mukaan lukien olla enintään neljä. Ennakkona voidaan maksaa enintään 30 prosenttia vuotuisesta avustuserästä. Toinen erä voidaan maksaa vasta, kun ensimmäistä ja toista erää vastaava osuus hankkeesta on toteutettu ja selonteko varojen käytöstä on toimitettu työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja valtakunnallisista hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja toimittaa määräajassa toiminnastaan, varojen käytöstä ja hankkeen toteutumisesta selvityksen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.
Osarahoitetusta tuesta voidaan maksaa ennakkoa vain, jos tuen saaja on yksityisoikeudellinen yleishyödyllinen yhteisö ja ennakon maksamiseksi esitetään erityisiä perusteita.
92 §
Ohjausryhmä
Kehittämishankkeen ja tarvittaessa muun hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan valita ohjausryhmä, jonka työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy ja johon kuuluu työvoima- ja elinkeinokeskuksen edustajan lisäksi hankkeen muiden rahoittajien edustajia sekä hankkeen laajuus huomioon ottaen riittävä määrä asiantuntijoita. Ohjausryhmä jätetään kuitenkin pääsääntöisesti valitsematta, jos kehittämishankkeen kustannukset ovat enintään 17 000 euroa. Mitä edellä säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, sovelletaan vastaavasti maa- ja metsätalousministeriöön, jos se myöntää tuen.
94 §
Vaikuttavuuden arviointi
Edellä 27, 28 ja 45 §:ssä sekä 7 ja 8 luvussa tarkoitettu tuki myönnetään ehdolla, että tuen saaja esittää tuetun toimenpiteen tai hankkeen toteuttamisesta selvityksen. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten toimenpide tai hanke on toteutettu ja mitkä sen vaikutukset ovat. Selvitys on esitettävä kahden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän maksamisesta tai lainan nostamisesta. Muista kehittämishankkeista tai tutkimuksista selvitys on toimitettava siten, kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
Edellä 26, 29, 35, 44, 60 ja 61 §:ssä tarkoitettujen tukien vaikuttavuutta seurataan tukijärjestelmäkohtaisilla otantaan perustuvilla arvioinneilla. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että otantaan valittu tuen saaja vastaa niihin kysymyksiin, joita arvioinnin tekijä tai hänen edustajansa tuen saajalle esittää.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on arvioitava myöntämiensä tukien vaikuttavuutta ja tuille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koko tukijärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin seurannan ja seurantaa varten suoritettavan otannan toteuttamistavasta ja seurattavista tiedoista.
Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, maa- ja metsätalousministeriön on määräajoin sopivimmaksi katsomallaan tavalla ja sopivimmaksi katsomassaan laajuudessa tehtävä tai teetettävä arviointeja tässä asetuksessa tarkoitettujen tukijärjestelmien vaikuttavuudesta ja toimivuudesta.
15 a luku
Valvonnan suorittaminen
94 a §
Tarkastettavien kohteiden valinta
Maa- ja metsätalousministeriö valitsee vuosittain keskitetysti ne tuensaajat, joiden luona valvonta suoritetaan. Valinta tehdään pääsääntöisesti riskianalyysiin perustuvalla satunnaisotannalla.
Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa muun syyn perusteella suorittaa tai määrätä suoritettavaksi lisätarkastuksia. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myös omasta aloitteestaan tarvittaessa suorittaa tarkastuksia lisävalvontana. Lisäksi suoritetaan ne lisätarkastukset, joiden tekemistä yhteisöjen toimielimet edellyttävät.
94 b §
Valvonnan suorittaja
Valvontaa ei saa suorittaa henkilö, joka on päättänyt tuen myöntämisestä tai hyväksynyt maksamisen tai muuten olennaisella tavalla vaikuttanut tarkastettavien kustannusten hyväksymiseen.
Valvontaa suorittavalla henkilöllä tulee olla joko maa- ja metsätalousministeriön antama valtuutuksen sisältävä valvontapassi tai rahoituslain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen tai toimielimen antama valtakirja. Valvontapassi tai valtakirja on pyydettäessä esitettävä tuen saajalle tai tämän edustajalle ennen tarkastuksen aloittamista.
Valvonnassa voidaan tarvittaessa käyttää apuna asiantuntijoita. Asiantuntijalla tulee olla valtuutus 2 momentissa tarkoitetulta viranomaiselta tai toimielimeltä.
94 c §
Tarkastuksesta ilmoittaminen
Kansallisesti rahoitettuja tukia valvontaotannan perusteella valvottaessa tarkastuksen ajankohdasta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa tuen saajalle. Lisävalvonta voidaan suorittaa siitä etukäteen ilmoittamatta.
Osarahoitettavia tukia valvottaessa noudatetaan, mitä 1 momentissa säädetään, ellei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.
94 d §
Tarkastuksen suorittaminen
Tarkastus tulee pääsääntöisesti toteuttaa siten, että tuen saajalle tai hänen edustajalleen varataan tilaisuus olla läsnä tarkastusta suoritettaessa.
Tarkastus on suoritettava sillä tavoin, että tarkastuksen perusteella voidaan todeta, ovatko tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset olleet olemassa sekä onko tukipäätöksen ehtoja noudatettu.
Tarkastuksen tulee lisäksi käsittää sekä tuen saajan kirjanpidon, muiden asiakirjojen että tarvittaessa tuensaajan tietojärjestelmien tarkastuksen sillä tavoin ja siinä laajuudessa, kuin tuen asianmukaisen käytön varmistaminen edellyttää.
Osarahoitettua tukea valvottaessa on tarkastettava ne seikat, jotka yhteisön lainsäädännössä ja valvontaa koskevissa määräyksissä edellytetään yhteisön tuen osalta tarkastettavaksi. Kansallista tukea valvottaessa on noudatettava soveltuvin osin samoja periaatteita.
94 e §
Valvontapöytäkirja
Tarkastuksen suorittamisesta on laadittava viipymättä pöytäkirja.
Valvontapöytäkirjasta tulee riittävästi yksilöidä tarkastus, tarkastetut kohteet, tarkastustapa ja tarkastuksen keskeiset havainnot.
Tarkastuksen suorittajan on allekirjoitettava valvontapöytäkirja. Tuen saajalle tai hänen edustajalleen on varattava mahdollisuus lausua käsityksensä tarkastuksesta ja saada se merkityksi pöytäkirjaan tai liitettäväksi siihen. Tuen saajalle on annettava jäljennös pöytäkirjasta, jonka saa lähettää postitse tavallisena kirjeenä.
94 f §
Toimenpiteet valvonnan johdosta
Valvontapöytäkirja on viipymättä toimitettava tukijärjestelmästä vastaavalle viranomaiselle sekä asianomaisen tuen myöntämistä ja maksamisesta vastanneelle viranomaiselle tai toimielimelle.
Asianomaisen viranomaisen tai toimielimen on tarkastettava, antavatko valvontapöytäkirjassa esitetyt havainnot aihetta jatkotoimenpiteisiin, ja tarvittaessa ryhdyttävä asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
97 §
Tuen hakemiseen liittyvä neuvonta
Tukea myöntävien viranomaisten on annettava tarvittaessa sellaista yleistä tukijärjestelmiin liittyvää neuvontaa, jonka perusteella tuki- tai maksatushakemuksen tekeminen on mahdollista.
Tukien myöntämisestä ja maksamisesta vastaavien henkilöiden tulee pääsääntöisesti välttää yksityiskohtaisten neuvojen antamista vireillä olevassa asiassa.
100 §
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työ tehdään virkatyönä siltä osin, kuin työ tehdään ministeriössä tai sen tekee muu yhteistyöryhmän jäsenenä toimiva virkamies. Yhteistyöryhmän käyttöön voidaan osoittaa ministeriön vuotuisista toimintamenomäärärahoista vuosittain enintään määrä, joka vastaa kahta prosenttia valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osoitetusta määrärahasta. Yhteistyöryhmä voi käyttää varoja yhteistyöryhmän kokouspalkkioihin, matkakustannuksiin, muihin palkkioihin ja toimintamenoihin sekä sellaisten yhteistyöryhmän tarvitsemien osa- tai kokopäiväisten toimihenkilöiden määräaikaisiin palkkakustannuksiin, jotka toimivat yhteistyöryhmän tai jonkun sen teemaryhmän sihteerinä tai vastaavassa tehtävässä. Työnantajana on tällöin maa- ja metsätalousministeriö. Palkkiota tai palkkaa voidaan vain poikkeustapauksissa maksaa henkilölle, joka on virkasuhteessa tai muussa työsuhteessa valtioon.
103 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä hei- näkuuta 2000. Asetuksen 11―14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16―25 §, 4―11 luku, 67―71 §, 73―76 §, 14, 15, 15 a ja 16 luku, 97―102 § ja 103 §:n 2 ja 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000. Asetuksen 15 §:n 3 ja 4 momentti, 72 § ja 13 luku tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.
Sen estämättä, mitä 39 §:n 3 momentissa säädetään, sovelletaan vuonna 2000 vireille tulleisiin hakemuksiin, mitä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1750/1999 muuttamisesta annetun komission asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa säädetään.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä
Vanhempi hallitussihteeri
Katriina Pessa