671/2000

Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund, on asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (496/58) tarkoitettu maan yleinen asianajajayhdistys.

Liitto on se toimivaltainen viranomainen, jota tarkoitetaan direktiivissä (98/5/EY) asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jonka jäsenet valitaan osastojen kokouksissa.

Liiton asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus.

Liitto jakautuu osastoihin, joilla kullakin on oma hallituksensa.

Jäsenten oikeutta osallistua osastonsa asioiden hoitoon käyttävät osaston kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet.

Liiton jäseniä ovat ne, jotka siinä järjestyksessä kuin asianajajista annettu laki ja näissä säännöksissä määrätään, on hyväksytty liiton jäseniksi.

Jäsen, joka on merkitty liiton hallituksen pitämään asianajajaluetteloon, on asianajaja ja oikeutettu käyttämään asianajajan ammattinimitystä.

Liiton pitämään asianajajista annetun lain 5 b §:n (1249/1999) tarkoittamaan EU-luetteloon merkitystä muusta Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin olevasta asianajajasta (EU-asianajajasta), joka ei ole liiton jäsen, on määräyksiä jäljempänä.

Asianajajajäsenten ohella liitolla voi olla passiivisia jäseniä sekä kunniajäseniä.

Kun näissä säännöissä puhutaan jäsenestä, ei sillä tarkoiteta passiivista jäsentä eikä kunniajäsentä.

Jäseneksi voidaan ottaa asianajotehtäviä ammattimaisesti hoitava tai hoitamaan ryhtyvä Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka

Milloin hakija on jo aikaisemmin suorittanut 1 momentin 4 a kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai muutoin osoittanut, että hänellä on siinä mainitut tiedot, voi hallitus vapauttaa hakijan tutkinnon suorittamisesta.

Henkilö, jolla jossain muussa Euroopan talousalueen valtiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys, voidaan ottaa jäseneksi, mikäli hän on suorittanut Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1622/1993) mainittua kelpoisuuskoetta vastaavan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vaativaan tehtävään, ja asianajajista annetun lain 3 §:n 2 momentissa (31/1993) tarkoitetun kokeen.

EU-asianajaja voidaan 1 momentin 3, 4 ja 4 a kohtien ja 3 momentin estämättä ottaa jäseneksi kolmen vuoden kuluttua EU-luetteloon kirjoittautumisesta, jos hän osoittaa harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan. Hakijan on esitettävä hallituksen vaatima kirjallinen tai muu selvitys hoitamistaan toimeksiannoista ja toiminnastaan.

Valtion tai kunnan virassa tai toimessa taikka muussa virkasuhteeseen perustuvassa palveluksessa oleva henkilö älköön olko liiton jäsenenä, ellei liiton hallitus siihen erityisistä syistä suostu. Jäsenenä älköön myöskään olko henkilö, joka on sellaisessa toisen palveluksessa tai harjoittaa muuta ansiotoimintaa, jonka voidaan olettaa vaikuttavan haitallisesti hänen itsenäisyyteensä asianajajana.

Asianajaja ei myöskään ilman liiton hallituksenlupaa saa harjoittaa asianajajan tointa ulkomailla muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa.

Hakemus on toimitettava liiton asianomaiselle osastolle, jonka hallituksen on annettava kirjallisesti lausuntonsa siitä, täyttääkö hakija 5 §:n 1 momentin 2)- ja 4) kohdissa jäsenelle asetetut vaatimukset.

Muusta Euroopan Unionin jäsenvaltiosta peräisin oleva asianajaja, joka harjoittaa Suomessa pysyvästi asianajajan tointa alkuperäistä ammattinimikettään käyttäen voi kirjoittautua EU-luetteloon. Luetteloon merkitsemistä on haettava kirjallisesti. Hakijan on esitettävä todistus siitä, että hän on oikeutettu harjoittamaan asianajajan tointa asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (98/5/EY) annetussa direktiivissä tarkoitetulla ammattinimikkeellä jossakin Euroopan Unionin jäsenvaltiossa. Todistus ei saa olla esitettäessä kolmea kuukautta vanhempi. Suomen asianajajaliiton on ilmoitettava luetteloon merkitsemisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin.

Mitä näissä säännöissä on säädetty liiton jäsenestä koskee soveltuvin osin EU-asianajajaa.

EU-asianajajan on asianajajan tointa Suomessa harjoittaessaan ilmoitettava se ammattinimike, jota käytetään jäsenvaltiossa, josta hän tulee, ilmaistuna tuon valtion kielellä viittauksin siihen ammatilliseen järjestöön, johon hän kuuluu.

Jäsen, joka ryhtyy 5§:n 5 momentin 1 lauseessa tarkoitettuun palvelussuhteeseen tai siirtyy toiseen sanotunlaiseen tehtävään, on velvollinen, mikäli hän haluaa sen estämättä edelleenkin toimia asianajajana, viivytyksettä pyytämään liiton hallitukselta samassa momentissa mainittua suostumusta. Tällaisesta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä on hakemuksesta jäseneksi säädetty.

Liiton hallituksen tulee, käsitellessään 6, 6 a ja 7 §:ssä tarkoitettuja hakemuksia, hankkia tarpeellisiksi katsomansa lisäselvitykset.

Passiiviseksi jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä asianajajan, joka lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä valitaan valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa, jolloin heidän toimikautensa alkaa. Toimikausi kestää kolme vuotta ja päättyy valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen.

Joka on ollut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kulutta hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuutta vuotta toiminutta tulemasta valituksen liiton puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Heidän toimikautensa kestävät 1 momentin säännöksistä huolimatta, kunnes uudet on valittu.

Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta valtuuskunnan tai kokoonkutsujan määräämässä paikassa.

Kullakin valtuuskunnan jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 21 §:n 2 momentissa ja 56 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

Liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen muiden jäsenten ja näiden varajäsenten sekä kurinpitolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten ja varajäsenten vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka menettelytapavaliokunta on ehdottanut näihin luottamustehtäviin valittaviksi. Kokouksessa on valtuuskunnan jäsenillä kuitenkin oikeus nimetä vastaehdokkaita. Sen, jonka menettelytapavaliokunta on asettanut ehdokkaaksi, katsottakoon tulleen valituksi, ellei vastaehdokas ole valtuuskunnan kokouksessa saanut vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä.

Hallitus voi päättää yleisen asianajajako kouksen pitämisestä. Kokouksessa käsitelään asianajajakunnalle merkityksellisiä aiheita esitelmin ja keskusteluin. Aiheet voivat liittyä järjestäytymiseen, ammatinharjoittamisen ehtoihin ja oikeusalan ilmiöihin.

Kutsu kokoukseen on julkaistava liiton äänenkannattajassa viimeistään kuutta viikkoa ennen kokousta.

Liitolla on seuraavat osastot:

Jäsen ja EU-asianajaja kuuluvat siihen osastoon, jonka alueella hän pääasiallisesti toimii asianajajana.

Osaston on 16 §:n määräyksiä noudattaen vuosittain tammikuun kuluessa valittava edellisen vuoden joulukuun 31 päivän jäsenlukunsa perusteella valtuuskuntaan edustajansa niiden tilalle, joiden toimikausi päättyy. Jäsenlukuun lasketaan mukaan EU-asianajajat, joilla on myös äänioikeus osaston kokouksissa.

Liiton pääsihteerin on tammikuun 10 päivään mennessä lähetettävä kunkin osaston hallitukselle luettelo asianomaiseen osastoon edellisen joulukuun 31 päivänä kuuluneista jäsenistä ja EU-asianajajajista.

Jäsen ja passiivinen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut, jotka valtuuskunta päättää. Maksun suuruus voidaan erikseen vahvistaa itsenäisesti asianajoa harjoittavien ja apulaisina toisen palveluksessa toimivien asianajajien sekä passiivisten jäsenten osalta, mutta tulee se olla samaan ryhmään kuuluvien kohdalla yhtä suuri. Itsenäisesti asianajoa harjoittavat ja apulaisina toimivat asianajajat voidaan jakaa valtuuskunnan hyväksymien perusteiden mukaan alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluvien kesken maksun tulee olla yhtä suuri.

EU -asianajaja on velvollinen suorittamaan liitolle vuotuisen rekisteröintimaksun, jonka suuruuden valtuuskunta määrää. Rekisteröintimaksu ei voi olla suurempi kuin jäsenmaksu.

Liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista jäsentensä ja sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut, sekä liittoon kuulumattoman välinen riita, joka koskee suoritetusta tehtävästä maksettavaa palkkiota ja kustannusten korvausta. Välimiesmenettely on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun palkkio ja kustannukset on laskutettu.

Milloin liiton jäsenen tai sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut ja liittoon kuulumattoman kesken syntyy edellä 34 §:ssä tarkoitettu riita, on liittoon kuulumattoman, joka haluaa, että hallitus välimiesmenettelyin ratkaisisi riidan, pantava välimiesmenettely vireille esittämällä liiton toimistoon jättämässään hallitukselle osoitetussa kirjelmässä riidanalaisia palkkiota ja kustannuksia koskevat vaatimuksensa sekä toimeksiannon hoitaneen henkilön nimi. Vastaajana menettelyssä on se liiton jäsen, joka on henkilökohtaisesti vastuussa tehtävän hoitamisesta johtuvista velvoitteista, sekä se yhtiö, jonka lukuun tämä on toiminut. Välimiesmenettelyyn on myös sen alistuttava, joka sen jälkeen, kun edellä tarkoitettu kirjelmä on annettu liiton toimistoon, on lakannut olemasta liiton jäsen.

Riidassa asianosaisena oleva asianajaja tai yhtiö, jonka lukuun tämä on toiminut, eivät ole oikeutettuja saamaan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan tässä välimiesmenettelyssä.

Kun liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista riita, hallitus oikeutettu määräämään kolme nykyistä tai entistä jäsentään tai heidän varajäsentään taikka liiton jonkin osaston hallituksen nykyistä tai entistä jäsentä välimiehinä käsittelemään ja ratkaisemaan asian.

Jäsen on velvollinen, milloin laki ja hyvä asianajajatapa niin vaativat, vaikenemaan siitä, mitä hän toimessaan on saanut tietoonsa.

Kun jäsen tai passiivinen jäsen tahtoo erota liitosta, tehköön siitä hallitukselle kirjallisen ilmoituksen, mutta vastatkoon kuitenkin liitolle suoritettavista maksuista jäsenyysaikaa vastaavilta täysiltä kuukausilta.

Jäsen, joka menettää Euroopan talousalueen valtion kansalaisuuden tai pysyvästi muuttaa Euroopan talousalueen ulkopuolelle, lakkaa olemasta liiton jäsen ja on hänet poistettava asianajajaluettelosta. Sama koskee jäsentä, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.

Jos jäsen lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hän 5 §:n 5 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutettu olemaan jäsenenä, on hänen pyydettävä eroa liitosta. Ellei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänet liitosta eronneeksi ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.

Jos EU-asianajaja lakkaa olemasta asianajaja siinä maassa, josta hän on peräisin, hänet poistetaan EU-luettelosta.

Jos passiivinen jäsen ei enää täytä 5 §:n 1 momentin 2)-kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia tai jos hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan liiton arvoa. on liiton hallituksen erotettava hänet liitosta.

Liiton kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä ja kullakin viimeksi mainitulla henkilökohtainen varajäsen, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen ja näiden varajäsenten tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto.

Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muut jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa, jolloin heidän toimikautensa alkaa. Toimikausi kestää kolme vuotta ja päättyy valtuuskunnan varsinaisessa kevätkokouksessa kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen.

Henkilö, joka on ollut kurunpitolautakunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä. Mitä edellä on sanottu, ei estä kurinpitolautakunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuutta vuotta toiminutta tulemasta valituksen kurinpitolautakunnan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.

Kurinpitolautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään viisi siihen kuuluvaa, joista yksi on asianajajakunnan ulkopuolelta valittu jäsen, on saapuvilla. Jos puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on este, puhetta johtaa kauimmin lautakunnassa toiminut asianajajajäsen.

Kurinpitolautakunta käsittelee kurinpitoasiat. Niitä ovat

Asia tulee vireille siitä lukien, kun asianajajaa koskeva ilmoitus on kirjallisena tullut liiton toimistoon taikka julkisesti esitetystä asianajajaa koskevasta epäilyksestä on saatu tieto. Pääsihteeri ratkaisee ryhdytäänkö ilmoitusta käsittelemään kuripito- vai valvonta-asiana. Mikäli kurinpidollinen menettely kohdistuu muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa toimivaan liiton jäseneen, menettelyn aloittamisesta ilmoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asianajaja toimii.

Ennen kuin kurinpidollinen menettely EU-asianajajaa vastaan aloitetaan, hallitus ilmoittaa siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin. Kurinpidollinen menettely tapahtuu yhteistyössä tämän viranomaisen kanssa. Yhteydenpito ei kuitenkaan rajoita liiton toimivaltaa kurinpitoasiassa.

Jos kurinpitolautakunta havaitsee asianajajan syyllistyneen asianajajaista annetun lain 7 §:ssä mainittuun tekoon, on lautakunnan annettava hänelle siinä tarkoitettu kurinpidollinen seuraamus.

Jos jäsen kurinpitomenettelyn alettua on eronnut liitosta, on menettelyä jatkettava ja kurinpitolautakunnan on annettava lausunto siitä, onko asianomainen jäsenenä ollessaan syyllistynyt kurinpitomenettelyn aiheuttaneeseen tekoon ja minkä seuraamuksen hän olisi siitä ansainnut.

Päätös, jolla jäsen on erotettu liitosta tai EU-luetteloon merkitty on poistettu kurinpi-dollisena seuraamuksena luettelosta, on saa-tettava liiton jäsenten tietoon viipymättä sen jälkeen, kun päätös on tullut noudatettavaksi. Tieto tällaisesta päätöksestä on annettava myös maan yleisille tuomioistuimille. Jos päätös kumotaan, on siitä annettava tieto liiton jäsenille ja niille tuomioistuimille, joille erottamispäätöksestä on aikaisemmin annettu tieto.