580/2000

Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000

Sisäasiainministeriön työjärjestys

Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 145/2000:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön osastoista ja erillisistä yksiköistä sekä niiden tehtävistä, eräiden virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden ratkaisemisesta.

Tämän työjärjestyksen säännökset koskevat soveltuvin osin rajavartiolaitoksen esikuntaa.

2 luku

Tulosohjaus ja -johtaminen

2 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteet

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Ministeriön osastoissa voidaan soveltaa tulosjohtamista täydentäviä tiimitoiminta- tai muita järjestelmiä.

3 §
Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät

Ministerit johtavat hallinnonalan toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät.

Toimialojen johtoryhmiä ovat turvallisuusasiain johtoryhmä ja hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä.

Osaston päällikön apuna on osaston johtoryhmä.

4 §
Ministeriön johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan keskeisesti vaikuttavat yhteiskuntapoliittiset linjaukset sekä toimintaa suuntaavat tulossuunnitelmat ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarakehykset. Johtoryhmä arvioi myös toiminnan tuloksellisuutta tulossuunnittelun pohjaksi sekä käsittelee ja sovittaa yhteen muut laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat.

Johtoryhmään kuuluvat ministerit, kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, ministerien erityisavustajat ja yksi henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii hallintojohtaja. Ministeriön tiedotuspäälliköllä on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeri ja varapuheenjohtajana alueja kuntaministeri. Jos kumpikin heistä on estyneenä, puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö.

5 §
Turvallisuusasiain johtoryhmä

Turvallisuusasiain johtoryhmä käsittelee yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös usean osaston toimialaan kuuluvat turvallisuutta koskevat asiat. Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat sisäasiainministeri puheenjohtajana, kansliapäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä poliisiosaston, pelastusosaston ja ulkomaalaisosaston osastopäälliköt, rajavartiolaitoksen päällikkö, jäljempänä 26 §:ssä tarkoitettu hallitusneuvos sekä keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköt. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.

6 §
Hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä

Hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä käsittelee paikallis- ja aluehallintoa, kuntataloutta ja aluekehitystä koskevia toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös näihin asioihin liittyvät usean osaston toimialaan kuuluvat asiat. Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat alue- ja kuntaministeri puheenjohtajana, kansliapäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä hallintoosaston, kuntaosaston ja aluekehitysosaston osastopäälliköt. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt. Tehtävään nimetyllä tiedottajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.

7 §
Ministeriön esikunta

Ministeriön johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelua ja yhteensovittamista sekä ministeriön sisäisen toimivuuden edistämistä varten on kansliapäällikön apuna esikunta. Siihen kuuluvat hallinto-osaston osastopäällikkö, ministeriön johdon tuki -yksikön päällikkö, talousjohtaja, hallinto-osaston ministeriön hallintoyksikön päällikkö ja muut kansliapäällikön määräämät virkamiehet.

8 §
Osastopäällikkökokous

Osastopäällikkökokouksessa ministeriön osastopäälliköt ja hallintojohtaja käsittelevät kansliapäällikön johdolla kaikkia osastoja koskevia ajankohtaisia asioita.

9 §
Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä

Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä käsittelee henkilöstöhallinnon periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä ja linjauksia ja tekee aloitteita ministeriön henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi.

Yhteistyöryhmään kuuluvat hallinto-osaston ministeriön hallintoyksikön päällikkö puheenjohtajana sekä jäseninä osaston hallinnosta vastaavien yksiköiden päälliköt tai osaston muu henkilöstöhallinnosta vastaava virkamies ja kolme henkilöstön edustajaa. Osastojen edustajista nimetään varapuheenjohtaja kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sihteerinä toimii ministeriön hallintoyksikön tehtävään määräämä virkamies. Tehtävään nimetyllä tiedottajalla on oikeus olla läsnä ryhmän kokouksessa.

Yhteistyöryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelua varten on sihteeristö, johon kuuluvat puheenjohtaja, osastojen edustajista kahdeksi vuodeksi kerrallaan määrätty varapuheenjohtaja, henkilöstöneuvoston puheenjohtaja sekä yhteistyöryhmän sihteeri.

Käsiteltäessä ministeriötä koskevia yhteistoiminta-asioita yhteistyöryhmä toimii yhteistoimintaelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

10 §
Osaston johtoryhmä

Osaston johtoryhmä on osaston toiminnan yleistä suunnittelua ja yhteensovittamista varten. Johtoryhmään kuuluvat osaston päällikkö puheenjohtajana sekä jäseninä tulosyksiköiden päälliköt sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän kokouksiin voivat kutsuttuina osallistua myös ministeriön alaisten virastojen ja laitosten edustajat.

Johtoryhmän tehtävänä on ministeriön johtoryhmissä hyväksyttyjen toimintalinjojen ja toiminnan painoalueiden mukaisesti käsitellä osaston tulossuunnitelmat, talousarvioehdotus, tulostavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Käsiteltäessä osastoa koskevia yhteistoiminta-asioita osaston johtoryhmä tai muu siihen nimetty ryhmä toimii yhteistyöelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

Jos osastossa sovelletaan tulosjohtamista täydentävää tiimitoiminta- tai muuta järjestelmää, osaston johtoryhmää koskevia tämän ohjesäännön määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

3 luku

Osastot ja erilliset yksiköt sekä niiden tehtävät

11 §
Ministeriön osastot ja erilliset yksiköt

Ministeriössä on hallinto-osasto, kuntaosasto, aluekehitysosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto sekä rajavartio-osasto.

Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön johdon tuki -yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä tiedotusyksikkö.

12 §
Hallinto-osaston tehtävät

Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) yleistä hallinnollista jaotusta ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittamista;

2) aluehallinnon yleistä kehittämistä;

3) valtion paikallishallinnon yleistä kehittämistä;

4) lääninhallintoa;

5) kihlakuntahallintoa samoin kuin kihlakunnanvirastoa yleisesti tai kokonaisuutena;

6) kihlakunnanviraston yleishallintotehtäviä;

7) rekisterihallintoa;

8) ministeriön yleistä tietohallintoa, osaston toimialan tietohallintoa, aluehallinnon tietohallintoyhteistyötä, valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välistä sekä osastojen ja niiden toimialojen välistä tietohallinnon yhteistyötä;

9) hallinnonalan talousarvioehdotusta, menokehyksiä ja tilijaottelua, ministeriön toimintamäärärahan jakoa sekä ministeriötä tilivirastona, jollei asia kuulu toisen osaston tai erillisen yksikön toimialaan, ja Euroopan aluekehitysrahaston varojen hallinnointiin liittyviä taloushallintotehtäviä;

10) ministeriön henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöhallintoa;

11) ministeriön yleisten hallintoasioiden hoitoa ja sisäisiä palveluita;

12) Suomen lippua ja Suomen vaakunaa, lukuun ottamatta poliisin oikeutta käyttää suorakaiteista valtiolippua.

Kihlakuntahallintoa ja kihlakuntavirastoa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä poliisiosaston ja oikeusministeriön sekä asianomaisilta osiltaan valtakunnansyyttäjänviraston kanssa.

Kansliapäällikön apuna ja johdolla osasto sovittaa yhteen Euroopan unioniin liittyviä asioita ministeriössä ja hallinnonalalla sekä kehittää ministeriön säädösvalmistelua.

Osasto käsittelee myös ne muut ministeriön asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.

13 §
Kuntaosaston tehtävät

Kuntaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) kuntahallintoa;

2) kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa;

3) kuntien yleistä valtionosuutta ja kuntien taloudellisten erojen tasausta;

4) kuntajakoa;

5) kuntien itsehallinnon ottamista huomioon lainsäädännössä;

6) valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä; sekä

7) kunnallista työmarkkinalaitosta, kunnallista eläkelaitosta ja Kuntien takauskeskusta.

14 §
Aluekehitysosaston tehtävät

Aluekehitysosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) aluekehityslainsäädäntöä;

2) aluejakoja aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten;

3) aluekehitykseen liittyvien ohjelmien suunnittelua, kokoamista ja yhteensovittamista;

4) aluekehitykseen liittyvien ohjelmien toteuttamisen yhteensovittamista, suuntaamista ja seurantaa;

5) alueellisen kehityksen seurantaa;

6) Euroopan aluekehitysrahaston varojen hallinnointia ja seurantaa, lukuunottamatta 12 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuja taloushallintotehtäviä;

7) valtioiden rajat ylittävää alueiden välistä yhteistyötä; sekä

8) aluekehitysviranomaisten toimintaa.

15 §
Poliisiosaston poliisitoimeen liittyvät tehtävät

Poliisiosasto käsittelee poliisitoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat poliisin:

1) organisaatiota;

2) aluejakoa;

3) taloushallintoa ja tulosohjausta;

4) henkilöstöhallintoa;

5) lupahallintoa;

6) asiakirjahallintoa ja arkistotoimea;

7) materiaalihallintoa ja tietohallintoa;

8) suunnittelua ja seurantaa;

9) koulutusta ja tutkimusta; sekä

10) tiedottamista.

Poliisin ylijohdon tehtävistä kokonaisuudessaan säädetään erikseen.

16 §
Poliisiosaston muut tehtävät

Poliisiosasto käsittelee 15 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) Suomen passia ja henkilökorttia;

2) rikoksentekijöiden luovuttamista Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä;

3) vartioimisliiketoimintaa ja majoitusliikkeiden matkustajakortteja;

4) arpajaislaissa ja viihdelaitelaissa säädettyjä toimintoja;

5) rahankeräyksiä;

6) ampuma-aseita ja -tarvikkeita sekä teräaseita;

7) yleisötilaisuuksia;

8) löytötavaraa;

9) maahantuloa ja ulkomaalaisia siltä osin kuin nämä asiat kuuluvat poliisille; sekä

10) viranomaisradioverkkohanketta.

Osasto käsittelee lisäksi valtion kokeiluhätäkeskusten henkilöstöä koskevista asioista valtion virkaehtosopimusasetuksessa tarkoitetut hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tehtävät sekä poliisivirkaan nimittämistä koskevat asiat.

17 §
Pelastusosaston tehtävät

Pelastusosasto käsittelee pelastustoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) tulosohjausta;

2) toimintavalmiutta;

3) organisaatioita;

4) aluejaotuksia;

5) valvonta-, hälytys-, tietoliikenne- ja viestijärjestelmiä;

6) materiaalia;

7) koulutusta, tiedotusta ja valistusta sekä tutkimusta;

8) tilastointia;

9) vapaaehtoisia järjestöjä;

10) Palosuojelurahastoa;

11) Pelastusopistoa;

12) palonehkäisyä ja vaarallisten aineiden onnettomuuksien ehkäisyä;

13) rakenteellista väestönsuojelua;

14) kansainvälistä avustustoimintaa;

15) valmiussuunnittelua; sekä

16) hengenpelastusmitaleja.

Osasto käsittelee lisäksi valtion kokeiluhätäkeskuksia koskevista asioista keskusten tulosohjausta ja talousarviota sekä hätäkeskuskokeilun ohjausta ja valvontaa koskevat asiat sekä henkilöstöä koskevat asiat, lukuun ottamatta poliisivirkoja. Ennen keskuksen päällikön nimittämistä koskevan esityksen tekemistä pelastusosaston on kuultava poliisiosastoa.

Pelastustoiminnan johtamisesta onnettomuustilanteissa säädetään erikseen.

18 §
Ulkomaalaisosaston tehtävät

Ulkomaalaisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) maahanmuuttoa;

2) pakolaisuutta ja turvapaikkaa;

3) kansalaisuutta; sekä

4) ulkomaalaisvirastoa.

19 §
Ministeriön johdon tuki -yksikön tehtävät

Ministeriön johdon tuki -yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat;

1) ministeriön johtoryhmän asioiden valmistelun yhteensovittamista sekä päätösten mukaista muuta valmistelua ja toimeenpanoa;

2) ministeriön ja hallinnonalan yhteisiä tulosohjausta ja -johtamista palvelevia suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä;

3) hallinnonalan tulossuunnitelmaa ja toimintakertomusta; sekä

4) muita kansliapäällikön antamia tehtäviä.

20 §
Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sisäisen tarkastuksen yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) sisäasiainministeriön toimintojen laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä tarkemmin määrätyllä tavalla;

2) ministeriön tehtäväalueen valtionapujen myöntämisen, maksamisen sekä käytön valvontaa ja Euroopan yhteisöjen komissiolle annettavan Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja vastaavan kansallisen, julkisen rahoituksen käytöstä laadittavaa vakuutusta;

3) sisäasiainhallinnon virastojen ja laitosten sisäisen tarkastuksen ja sisäisen tarkkailun kehittämistä; sekä

4) muita kansliapäällikön antamia tehtäviä.

21 §
Tiedotusyksikön tehtävät

Tiedotusyksikkö

1) kehittää ministeriön viestintäpolitiikkaa ja yhteensovittaa ministeriön viestintää;

2) vastaa tiedotuksesta ministeriön yhteisissä asioissa samoin kuin asioissa, jotka kuuluvat johdon sekä hallinto-, kunta-, aluekehitys- ja ulkomaalaisosaston käsiteltäviksi;

3) palvelee kansalaisia ja tiedotusvälineitä;

4) hoitaa Hallinto-lehteä koskevat asiat;

5) hoitaa ministeriön sisäistä viestintää; sekä

6) kehittää ministeriön julkaisutoimintaa ja päättää ministeriön julkaisusarjaan otettavista julkaisuista.

4 luku

Eräiden virkamiesten tehtävät

22 §
Kansliapäällikkö

Kansliapäällikkö johtaa ministerien lähimpänä apuna ministeriön toimintaa.

Kansliapäällikkö:

1) vastaa hallinnonalan sekä ministeriön toiminnan, organisaation ja henkilöstöpolitiikan yleisestä kehittämisestä;

2) johtaa hallinnonalan tulossuunnitelman, talousarvioehdotuksen ja ministeriön tulosbudjetin valmistelua sekä seuraa niiden toteutumista;

3) yhteensovittaa osastojen toimintaa;

4) käy tuloskeskusteluja osastojen päälliköiden, erillisten yksiköiden päälliköiden ja osastoon sijoittamattoman hallitusneuvoksen kanssa;

5) vastaa ministeriön laajakantoisten ja merkittävien hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa;

6) seuraa hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaa;

7) johtaa ministeriön viestintäpolitiikan kehittämistä; sekä

8) johtaa ja yhteensovittaa ministeriön ja hallinnonalan Euroopan unioniin liittyviä sekä ministeriön muita yhteisiä kansainvälisiä asioita.

23 §
Osaston päällikkö

Osaston päällikkö johtaa asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osastonsa toimintaa.

Osaston päällikkö:

1) vastaa osastonsa toiminnan tuloksellisuudesta;

2) johtaa ja yhteensovittaa osastonsa ja toimialansa kansainvälisiä asioita:

3) johtaa osastonsa ja toimialansa tulossuunnitelmien valmistelua;

4) vastaa osastonsa säädösvalmistelu- ja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta;

5) johtaa alaisten virastojen kanssa käytäviä tulosneuvotteluja;

6) käy tuloskeskustelut osastonsa tulosyksiköiden päälliköiden kanssa;

7) kehittää ja seuraa toimialansa toimintaa; sekä

8) johtaa toimialansa asioiden valmistelua ministeriön johtoryhmää varten ja esittelee asiat siellä.

24 §
Yksikön päällikkö

Mitä 23 §:ssä säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin tulosyksikön ja erillisen yksikön päällikköä.

Tulosyksikön ja erillisen yksikön päällikön on osallistuttava erityisesti yksikkönsä tärkeisiin tai laajakantoisiin säädösvalmisteluhankkeisiin.

Mitä edellä 23 §:ssä ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään tulosyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin tiimivetäjää tai muuta henkilöä siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

25 §
Tiimivastaava

Tiimivastaava:

1) vastaa tiimitoimintajärjestelmän yleisestä kehittämisestä ja raportoinnista osastopäällikölle;

2) esittelee osastopäällikölle tiimitoimintajärjestelmää ja tiimisopimuksia koskevat asiat; sekä

3) käy tiimien jäsenten kanssa tuloskeskustelut muilta kuin tiimisopimuksen toteuttamista koskevilta osin siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

26 §
Hallitusneuvos

Kansliapäällikön apuna osastoon sijoittamaton hallitusneuvos yhteensovittaa, sen lisäksi mitä 12 §:n 3 momentissa säädetään, poliisi-, rajavartio- ja ulkomaalaisosastojen toimialaan kuuluvia Euroopan unionissa käsiteltäviä asioita ministeriössä ja hallinnonalalla.

5 luku

Asioiden valmistelu

27 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osaston päällikkö tai asianomaisen tulosyksikön päällikkö hänelle määrää.

28 §
Virkamiehen kuuleminen

Jos kansliapäällikkö, osaston päällikkö, erillisen yksikön tai tulosyksikön päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, joka on annettu hänen alaisensa virkamiehen esiteltäväksi, on tästä aina neuvoteltava alaisen virkamiehen kanssa.

29 §
Esittelylupa

Valtioneuvoston yleisen istunnon tai rahaasiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asiasta on ilmoitettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Esittelyluvan pyytämisessä on lisäksi noudatettava erikseen annettua ohjetta.

Esittelylista on toimitettava tiedoksi myös kansliapäällikölle.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään esittelylistojen jakamisesta, noudatetaan myös sisäasiainministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

30 §
Ministereiden ja kansliapäällikön informoiminen

Ministereille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa. Samoin on ilmoitettava tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin sekä määrättäessä toimitettava asiakirjat nähtäväksi.

Ministereille ja kansliapäällikölle on tiedotettava eduskunnassa olevien hallituksen esitysten käsittelyvaiheista erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

31 §
Ministereiden erityisavustajien informoiminen

Ministereiden erityisavustajat toimivat ministereiden avustajina ja suorittavat ministereiden heille antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministereiden erityisavustajille on hyvissä ajoin etukäteen annettava tiedot 30 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asioista.

Erityisavustajille on heidän pyynnöstään annettava myös ne muut tiedot, joita he tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajien tulee vastaavasti antaa virkamiehille heidän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot.

Ministereiden erityisavustajilla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmien sekä suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

32 §
Eduskuntakysymykset

Vastausehdotus suulliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille kaksi päivää ennen vastauksen antamista ja kirjalliseen kysymykseen viimeistään 10 päivää ennen määräajan päättymistä.

Kysymysten kirjaamisessa ja käsittelyssä on noudatettava erikseen annettuja ohjeita. Vastausehdotus kirjalliseen ja suulliseen kysymykseen on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava kansliapäällikön ja asianomaisen osaston päällikön nähtäväksi.

33 §
Eduskunnassa kuuleminen

Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta osaston päällikölle sekä tärkeässä asiassa myös kansliapäällikölle.

6 luku

Asioiden ratkaiseminen

34 §
Ministerin ratkaisuvalta

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole valtioneuvoston sisäasiainministeriöstä antamassa asetuksessa tai tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

35 §
Virkamiesten ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, erillisten yksiköiden päälliköt, tulosyksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Jos virkamies kuuluu ministeriön valvottavana olevan yhteisön tai säätiön hallintoelimeen, hän ei saa käsitellä eikä ratkaista kyseistä yhteisöä tai säätiötä koskevia asioita ministeriössä.

36 §
Periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava periaatteellisesti niin tärkeäksi tai laajakantoiseksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.

Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava periaatteellisesti tärkeäksi tai laajakantoiseksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston päällikön kanssa.

37 §
Osaston kannalta merkittävä asia

Osaston päällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista, jos se osaston toiminnan kannalta tai muutoin on merkittävä.

38 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten pidätysoikeus

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osaston päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Jos kansliapäällikkö, osaston päällikkö tai tulosyksikön päällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, tästä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

39 §
Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön muiden kuin kansliapäällikön tai osaston päällikön viran perustamista, lakkauttamista ja nimen muuttamista;

2) muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä sisäasiainministeriön eri toimialoille kuuluvien virastojen kesken;

3) ministeriön yhteisten, vähintään vaativuustasoon 6 kuuluvien virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilön sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä, lukuun ottamatta osastopäällikköä, sekä viran siirtämistä kihlakunnanviraston, maistraatin ja poliisilaitoksen sekä yhteisen henkilöstön kesken;

4) viran haettavaksi julistamista, kun kysymyksessä on osaston päällikön tai osastoon sijoittamattoman viran täyttämisestä;

5) vaativuustasoon 8 kuuluvan viran täyttämistä ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön ottamista;

6) nimittämistä enintään vuodeksi osaston päällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ja muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä osaston päällikölle enintään kahdeksi vuodeksi;

7) palkkausta, kun kysymyksessä on tulosyksikön päällikön virka tai osastoon sijoittamaton virka, sekä virkamieslain 44 §:ssä tarkoitetun kirjallisen sopimuksen tekemistä muun kuin virkamieslain 26 §:ssä tarkoitetun virkamiehen kanssa;

8) nimittämiensä virkamiesten irtisanomista virkamieslain 27 §:n nojalla;

9) sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista osaston päällikölle, erillisen yksikön päällikölle ja osastoon sijoitamattomalle hallitusneuvokselle sekä näiden virkamiesten vuosilomia;

10) lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;

11) ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen sekä kihlakunnanvirastojen yhteisen määrärahan jakamista; sekä

12) ministeriön sisäistä hallintoa, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen.

40 §
Osaston päällikön ja erillisen yksikön päällikön ratkaisuvalta

Osaston päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

1) muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä osaston toimialaan kuuluvien virastojen kesken;

2) viran haettavaksi julistamista, kun kysymys on osastoon sijoitetun viran täyttämisestä;

3) enintään vaativuustasoon 7 kuuluvan viran täyttämistä ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön ottamista;

4) nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri tai kansliapäällikkö ja enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää valtioneuvosto;

5) muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä ministerin tai kansliapäällikön nimittämälle virkamiehelle ja enintään kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle;

6) osaston virkamiesten sijaisten määräämistä;

7) osaston muun henkilöstön kuin tulosyksiköiden päälliköiden ja 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten palkkausta;

8) nimittämiensä virkamiesten irtisanomista virkamieslain 27 §:n nojalla;

9) sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista tulosyksikön päällikölle sekä tämän vuosilomaa;

10) tulosohjausta sekä osastolle ja sen toimialoille osoitettujen määrärahojen jakamista;

11) osaston toimialaa koskevaa tiedottamista;

12) osaston kansainvälistä yhteistyötä;

13) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua viranomaisen ratkaisua ja 28 §:ssä tarkoitettua lupaa; sekä

14) säädösten kääntämistä vieraalle kielelle.

Mitä 1 momentissa säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin erillisen yksikön päällikköä.

41 §
Tulosyksikön päällikön ratkaisuvalta

Tulosyksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

1) tulosyksikölle ja sen toimialalle osoitettujen määrärahojen jakamista;

2) määräyksen tai ohjeen antamista;

3) lausunnon antamista;

4) tulosyksikön virkamiesten ja muun henkilöstön työaikakorvauksia, virkamatkamääräyksen antamista ja vuosilomia; sekä

5) tulosyksikön toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia, jolleivät nämä asiat kuulu komitean puheenjohtajan ratkaistaviin.

Kohdassa 4―5 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

42 §
Osaston hallintoyksikön päällikön ratkaisuvalta

Osaston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

1) nimittämistä osaston virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi enintään vaativuustasoon 5 sekä näiden virkamiesten palkkausta;

2) sivutoimilupaa ja työtodistusta osaston virkamiehille, lukuunottamatta tulosyksiköiden päälliköitä; sekä

3) muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä osaston päällikön nimittämälle virkamiehelle.

Mitä 1 momentissa säädetään osaston hallintoyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin virka-asemaltaan vastaavaa muuta virkamiestä.

Ministeriön hallintoyksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä 1 momentissa säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön virkamiehen, lukuun ottamatta kansliapäällikköä ja osaston päällikköä, määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin; sekä

2) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä vähintään vaativuustasoon 8 kuuluvalle ministeriön virkamiehelle.

43 §
Osaston palvelussuhdeasioita hoitavan esittelijän ratkaisuvalta

Osaston palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee ilman esittelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:

1) virkavapautta osaston virkamiehelle, jos kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;

2) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä osastopäällikön nimittämälle virkamiehelle; sekä

3) osaston virkamiehelle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle myönnettäviä vuosilomakorvauksia.

Ministeriön hallintoyksikön palvelusuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat ministeriön palkkausjärjestelmän mukaisten jousto-osien vahvistamista sekä ministeriössä palvellusta ajasta kertyvien kokemuslisien maksamista ministeriön virkamiehille.

44 §
Ratkaisuvalta eräissä ministeriötä yhteisesti koskevissa asioissa

Tietohallintoyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön eri toimialojen yhteisen sekä hallinto-osaston toimialaan kuuluvan ja ministeriön oman tietoliikenneverkon keskitettyjä laitteita, ohjelmistoja ja palveluita koskevat automaattisen tietojenkäsittelyn asiat.

Talousyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön toimitiloja;

2) ministeriön yhteistä irtaimistoa; sekä

3) ministeriön taloussäännössä määrättyjä tilivirastotehtäviä.

45 §
Hallinto-osasto

Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 40 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) enintään vaativuustasoon 5 kuuluvien ministeriön virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkiköston sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä;

2) ministeriön tietohallintoa, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin; sekä

3) osaston toimialaan kuuluvaa tietohallintoa, lukuunottamatta 44 §:n 1 momentissa mainittuja asioita.

Aluehallintoyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat todistuksen antamista maaherralle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä.

46 §
Kuntaosasto

Kuntaosaston osastopäällikkö ratkaisee 40 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) sivutoimilupaa ja työtodistusta osaston virkamiehelle;

2) ulkomaan virkamatkamääräysten antamista osaston virkamiehelle; sekä

3) osaston toimialaan kuuluvia komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.

Kuntaosaston palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee 43 §:ssä mainitun lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

1) yksikön virkamiehelle suoritettavia työaikakorvauksia; sekä

2) yksikön virkamiesten ja muun henkilöstön vuosilomia.

47 §
Aluekehitysosasto

Aluekehitysosaston hallintoasioita hoitava virkamies ratkaisee osastoa koskevat edellä 42 ja 43 §:ssä tarkoitetut asiat.

48 §
Poliisiylijohtaja

Poliisiylijohtaja ratkaisee 40 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) poliisiammattikorkeakoulun rehtorin, poliisikoulun johtajan, poliisin tekniikkakeskuksen johtajan ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön nimittämistä;

2) muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavauden myöntämistä kohdassa 1 mainituille virkamiehille sekä keskusrikospoliisin päällikölle, liikkuvan poliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle

3) kokeiluhätäkeskusten poliisivirkojen perustamista, lakkauttamista ja muuttamista;

4) erivapauden myöntämistä poliisitoimen virkoihin, lukuun ottamatta virkoja, joihin valtioneuvosto nimittää;

5) poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen muodostamista sekä lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yhteistoiminnassa hoidettuja tehtäviä, yhteistoiminnan johtajaa ja muita johtosuhteita yhteistoiminta-alueella;

6) poliisin oikeutta käyttää suorakaiteista valtiolippua; sekä

7) poliisin hallinnonalaa ja valtion kokeiluhätäkeskuksia koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen tekemistä.

49 §
Poliisiosaston poliisitoimintayksikön päällikkö

Poliisiosaston poliisitoimintayksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) yleistä järjestystä ja turvallisuutta;

2) esitutkintaa, poliisitutkintaa ja pakkokeinojen käyttöä;

3) liikenneturvallisuutta ja liikennevalvontaa;

4) turvapaikkatutkintaa;

5) poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin yhteistyötä;

6) yhteistoimintaa ja virka-apua puolustusvoimien kanssa;

7) osallistumista pelastustoimintaan;

8) poliisin materiaalihallintoa, jos asian merkitys on huomattava;

9) poliisin kiinteistöjä ja toimitiloja sekä poliisin tekniikkakeskusta, jos asian merkitys on huomattava;

10) poliisin henkilöstön koulutus- ja valintajärjestelmää, sekä opetussuunnitelmien ja koulutusohjelman hyväksymistä; sekä

11) poliisialaan liittyvää tutkimusta.

50 §
Poliisiosaston hallintoyksikön päällikkö

Poliisin hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 41 ja 42 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) kokeiluhätäkeskuksen poliisivirkaan nimittämistä, nimittämistä mainitun viran määräaikaiseen virkasuhteeseen yli vuodeksi ja muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä yli vuodeksi mainitusta virasta;

2) sivutoimilupaa keskurikospoliisin, liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin päällikölle. poliisiammattikorkeakoulun rehtorille, poliisikoulun johtajalle, poliisin tekniikkakeskuksen johtajalle sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikölle ja apulaispoliisipäällikölle;

3) poliisin henkilöstölle maksettavia virkaja työehtosopimuksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita sekä poliisitoimen tarkentavan virkaehtosopimuksen kohdentamista;

4) lupaa ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden maahantuontiin, maastavientiin sekä niiden ja aseen osien siirtämiseen;

5) veikkauksen valvojien määräämistä, valvojien palkkioiden ja raha-arpajaisten arvontamenettelyn vahvistamista sekä totopelin sääntöjen vahvistamista taikka muuttamista; sekä

6) passia ja henkilökorttia.

51 §
Poliisiosaston poliisitoimintayksikön poliisiylitarkastajat

Poliisiosaston poliisitoimintayksikön poliisiylitarkastajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat:

1) valmiussuunnittelua;

2) turvallisuuteen tai rikosten tutkintaan liittyvien poliisivaltuuksien myöntämistä;

3) rikoksentekijän luovuttamista Suomen ja Pohjoismaiden välillä;

4) poliisin virkapukua;

5) poliisiurheilua;

6) vartijavahtimestareita;

7) poliisikoiratoimintaa; sekä

8) poliisin tunnuskuvan käyttämistä.

52 §
Poliisiosaston koulutusjohtaja

Poliisiosaston koulutusjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) poliisin henkilöstön koulutuksen yhteensovittamista;

2) oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin hyväksymistä; sekä

3) rekrytointia.

53 §
Poliisiosaston yli-insinööri

Poliisiosaston yli-insinööri ratkaisee ilman esittelyä poliisin materiaalihallintoasioita sekä poliisin tekniikkakeskusta koskevat asiat.

54 §
Poliisiosaston viestiliikenneasioita hoitava ylitarkastaja

Poliisiosaston viestiliikenneasioita hoitava ylitarkastaja ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat.

1) poliisin viestilaitteiden ja järjestelmien kehittämistä sekä viestilaitteiden jakoa;

2) poliisin viestilaite- ja palveluhankintoja;

3) poliisin viestitekniikan ja toiminnan ohjausta; sekä

4) viranomaisradioverkkoa poliisin osalta.

55 §
Viranomaisradioverkkohankkeen projektipäällikkö

Viranomaisradioverkkohankkeen projektipäällikkö ratkaisee ilman esittelyä VIRVE-johtokunnan hyväksymien linjausten mukaisesti viranomaisradioverkkoon liittyvät asiat lukuun ottamatta radioverkon laitteita ja teleoperointia koskevia pääsopimuksia.

56 §
Poliisin toimitila-asioita hoitava ylitarkastaja

Poliisin toimitila-asioita hoitava ylitarkastaja ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat toimitilojen suunnittelua ja huonetilaohjelmia.

57 §
Pelastusylijohtaja

Pelastusylijohtaja ratkaisee 40 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) pelastustoimilain 50 §:ssä tarkoitettua pelastushallinnon kansainvälistä avustustoimintaa ja muuta yhteistoimintaa;

2) hätäkeskuskokeilun yleisjärjestelyjä sekä lääninhätäkeskuksen ja valtakunnallisen hätäkeskuksen määräämistä;

3) pelastustoimilain 55 §:ssä tarkoitettujen suojelukohteiden tarkempien rajojen määräämistä;

4) pelastustoiminnan johtamista pelastustoimilain 46―48 §:issä tarkoitetulla tavalla lukuun ottamatta tämän työjärjestyksen 64 §:ssä tarkoitettuja tilanteita;

5) pelastustoimilain 86 §:ssä tarkoitettua onnettomuuden selvittämisen järjestämistä;

6) pelastusviranomaisen virkapuvun ja virka-asematunnusten vahvistamista;

7) pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun arviointilaitoksen määräämistä ja saman lain 10 ja 15 §:ssä tarkoitettuja valvontaviranomaisellekuuluvia tehtäviä;

8) kokeiluhätäkeskusten virkojen perustamista, lakkauttamista ja viran muuttamista koskevat asiat;

9) Pelastusopiston rehtorin sekä valtion kokeiluhätäkeskuksen hälytysmestarin ja tietoliikennesuunnittelijan nimittämistä; sekä nimittämistä valtion kokeiluhätäkeskuksen päällikön, hälytysmestarin ja tietoliikennesuunnittelijan määräaikaiseen virkasuhteeseen yli vuodeksi;

10) muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä yli kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille ja valtion kokeiluhätäkeskuksen päällikölle; sekä

11) Pelastusopiston opetushenkilöstön tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä.

Edellä 4 kohdassa tarkoitetut asiat pelastusylijohtaja voi ratkaista tilanteen kiireellisyyden niin vaatiessa ilman esittelyä.

58 §
Pelastusosaston hallintoyksikön päällikkö

Pelastusosaston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 41 ja 42 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) valtion kokeiluhätäkeskuksen vuoroesimiehen, hälytyspäivystäjän ja toimistosihteerin nimittämistä;

2) muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä enintään kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille ja valtion kokeiluhätäkeskuksen hälytysmestarille, tietoliikennesuunnittelijalle, vuoroesimiehelle, hälytyspäivystäjälle ja toimistosihteerille;

3) nimittämistä valtion kokeiluhätäkeskuksen hälytyspäivystäjän, vuoroesimiehen ja toimistosihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen yli vuodeksi ja päällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi;

4) virkamatkamääräyksen antamista valtion kokeiluhätäkeskuksen päällikölle ulkomaan virkamatkaan ja yli viikon kestävään kotimaan virkamatkaan, jollei virkamatkan tekemisestä muutoin ole erikseen sovittu;

5) sivutoimilupaa ja työtodistusta Pelastusopiston rehtorille, apulaisrehtorille ja valtion kokeiluhätäkeskuksen päällikölle;

6) henkilökortin tilaamista valtion pelastusviranomaisille; sekä

7) osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.

59 §
Pelastusosaston valmiusyksikön päällikkö

Pelastusosaston valmiusyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) organisaatioita ja niiden toiminnan suunnittelua sekä johtamisjärjestelyjä;

2) valmiuden tarkastamista ja siitä johtuvia toimenpiteitä;

3) rakennusten varaamista; sekä

4) muuta kuin teknillistä tutkimusta.

60 §
Pelastusosaston koulutus- ja tiedotusyksikön päällikkö

Pelastusosaston koulutus- ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) vapaaehtoisia järjestöjä;

2) vahvistettujen koulutusta, tiedotusta ja valistusta koskevien yleisjärjestelyjen toteuttamista;

3) julkaisuja; sekä

4) matkamääräyksen antamista ulkomaan virkamatkaan Pelastusopiston rehtorille.

Lisäksi yksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä pelastustoimilain 53 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen kutsumista koskevat asiat.

61 §
Pelastusosaston tekniikan yksikön päällikkö

Pelastusosaston tekniikan yksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) onnettomuuksien teknistä ehkäisyä ja suojaamista; ja

2) pelastustoimen kalustoa, materiaalia ja laitteita sekä niiden sijoitusta.

62 §
Pelastusosaston tietoliikenneyksikön päällikkö

Pelastusosaston tietoliikenneyksikön päällikkö ratkaisee 41 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) hälytys-, viesti- ja valvontajärjestelmien ylläpitämistä ja teknillistä toteuttamista; ja

2) tietohallintoa osaston päällikön hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

63 §
Pelastusosaston hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä

Pelastusosaston hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee 43 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

1) virkavapautta, jos kysymys on virkavapaudesta, johon Pelastusopiston rehtorilla ja valtion kokeiluhätäkeskuksen päälliköllä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla; ja

2) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä Pelastusopiston rehtorille ja valtion kokeiluhätäkeskuksen päällikölle.

64 §
Pelastusosaston päivystäjät

Pelastusosaston päivystäjä voi päivystäessään vuorolistan mukaisesti ratkaista ilman esittelyä pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä pelastustoimilain 46 ― 48 §:ssä säädettyjä asioita sekä tehdä työsopimuksen kansainväliseen avustustehtävään lähetettävän asiantuntijan kanssa, jos asia ei kiireen vuoksi siedä viivytystä tai on vähäinen.

65 §
Ulkomaalaisosasto

Ulkomaalaisosaston osastopäällikkö ratkaisee 40 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) määräyksen ja ohjeen antamista;

2) enintään vuoden kestävän virkavapauden myöntämistä ulkomaalaisviraston johtajalle; sekä

3) nimittämistä ulkomaalaisviraston johtajaksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Ulkomaalaisosaston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 42 §:ssä säädetyn lisäksi 43 §:n 1 momentissa mainitut asiat sekä lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) osaston henkilöstön vuosilomia, lukuunottamatta tulosyksiköiden päälliköitä ja heidän sijaisiaan;

2) osaston toimialaan kuuluvan tiedotuksen järjestelyjä ja tiedotusaineiston tuottamista ja jakelua; sekä

3) osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.

7 luku

Yhteiset säännökset

66 §
Osaston ja erillisen yksikön työjärjestys

Osaston tulosyksiköistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta, tulosyksiköiden tehtävistä, asioiden käsittelystä osastossa sekä sen johtoryhmässä määrätään osaston työjärjestyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa.

Asioiden käsittelystä erillisessä yksikössä määrätään tarvittaessa yksikön työjärjestyksessä, jonka yksikön päällikkö vahvistaa.

Ennen työjärjestyksen vahvistamista se on esitettävä kansliapäällikölle.

Ministeriön yhteisten virkamiesten osalta työjärjestysmääräykset antaa sen osaston päällikkö, mihin virkamies on sijoitettuna.

Jos työjärjestyksessä annetaan tarkempia määräyksiä tulosjohtamista täydentävästä tiimitoiminta- tai muusta järjestelmästä, ei tämä vaikuta niihin valtuuksiin tai vastuisiin, joista muualla säädetään tai määrätään kunkin virkamiehen asemasta tai tehtävistä.

67 §
Tulosjohtamista täydentävät järjestelmät

Tätä työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin myös kun osastossa sovelletaan tulosjohtamista täydentävää tiimitoiminta- tai muuta järjestelmää.

68 §
Pelastusviranomaiset

Sisäasiainministeriössä pelastusviranomaiselle kuuluvia tehtäviä hoitavat pelastusylijohtaja, pelastusosaston tulosyksiköiden päälliköt, valmiusyksikön pelastusylitarkastajat, neuvottelevat virkamiehet sekä erikoissuunnittelija.

69 §
Valmiuspäällikkö ja suojelujohtaja

Pelastusylijohtaja toimii ministeriön valmiuspäällikkönä.

Ministeriö määrää suojelujohtajan sekä valmiuspäällikön sijaisen ja suojelujohtajan sijaisen.

70 §
Kansliapäällikön ja osaston päälliköiden sijaisuudet

Kansliapäällikön sijaisena on hallinto-osaston osastopäällikkö. Hänen ollessaan estyneenä on sijaisena poliisiylijohtaja ja myös hänen ollessaan estyneenä on sijaisena virkaiältään vanhin osaston päällikkö.

Hallinto-osaston osastopäällikön sijaisena on lainsäädäntöjohtaja ja hänen ollessaan estyneenä aluehallintoyksikön päällikkö. Hänenkin ollessaan estyneenä on sijaisena hallinnon kehittämisyksikön päällikkö

Kuntaosaston osastopäällikön sijaisena on virkaiältään vanhin hallitusneuvos ja hänen ollessaan estyneenä virkaiältään vanhin johtava asiantuntija.

Aluekehitysosaston osastopäällikön sijaisena on strategiayksikön päällikkö ja hänen ollessaan estyneenä alueiden välinen yhteistyö -yksikön päällikkö. Hänenkin ollessaan estyneenä on sijaisena virkaiältään vanhin tulosyksikön päällikkö.

Poliisiosastolla on poliisiylijohtajan sijaisena esikuntayksikön päällikkö ja hänen ollessaan estyneenä poliisitoimintayksikön päällikkö. Hänenkin ollessa estyneenä sijaisena on poliisitoimintayksikön virkaiältään vanhin paikalla oleva poliisiylitarkastaja.

Pelastusosaston osastopäällikön sijaisena on hallitusneuvos ja hänen ollessaan estyneenä on sijaisena virkaiältään vanhin tulosyksikön päällikkö.

Ulkomaalaisosaston osastopäällikön sijaisena on hallitusneuvos ja hänen ollessaan estyneenä on sijaisena virkaiältään vanhin tulosyksikön päällikkö.

71 §
Työsopimussuhteinen henkilöstö

Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia ja ministeriön yhteydessä toimivien pysyvien toimielinten päätoimista henkilöstöä.

72 §
Sisäiset määräykset ja ohjeet

Tarkemmat määräykset ja ohjeet ministeriön työn yleisestä järjestämisestä annetaan ministerin tai kansliapäällikön vahvistamissa sisäisissä määräyksissä ja ohjeissa.

Ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät antavat kukin tarvittaessa tarkemmat määräykset tai ohjeet asioiden käsitte-lystä johtoryhmässä ja sen muusta toiminnasta.

73 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriön 31.3.1998 antama työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000

Sisäasiainministeri
Kari Häkämies

Kansliapäällikkö
Juhani Perttunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.