Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä
kumotaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen ( 179/1970 ) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 ja 4 §, 25 §:n 3 momentti, 78 §, 103 §:n 2 kohta, 106 §:n 2 momentti, 107 §:n 1 ja 2 momentti sekä 157, 160, 210, 224, 227 ja 228 §, sellaisina kuin niistä ovat 157 § osaksi asetuksessa 736/1979, 224 § asetuksessa 630/1984 sekä 227 ja 228 § osaksi asetuksessa 672/1978,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 11 ja 18 §, 32 §:n 1 momentti, 36 §, 38 §:n 1 momentti, 39―41 §, 47 §:n 1 momentti, 48 §:n 3 momentti, 49 ja 50 §, 54 §:n 2 ja 4 momentti, 81 §:n 1 momentti, 82 §:n 1 momentti, 86 §:n 2 momentti, 87 ja 88 §, 90 §:n 2 a, 3―5, 9 ja 16 kohta, 91 §:n 3 momentti, 92 §:n 2 momentti, 93 §, 102 §:n 1 momentti, 103 §:n johdantokappale ja 3 kohta, 104 §:n 3 momentti, 107 §:n 3 momentti, 111 ja 117 §, 118 §:n 2 momentti, 121, 159, 162, 165, 166 ja 168 §, 171 §:n 6 kohta, 176 §:n 1 momentti, 178 ja 185 §, 201 §:n 1 ja 4 momentti, 219 §:n 1 momentti, 19 luvun otsikko, 223 § joka samalla siirretään 18 lukuun, 225 ja 226 § sekä 229 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti mainitussa asetuksessa 736/1979, 32 §:n 1 momentti asetuksessa 207/1984, 36 §, 47 §:n 1 momentti, 86 §:n 2 momentti, 87 §, 176 §:n 1 momentti ja 178 § asetuksessa 894/1987, 54 §:n 2 momentti asetuksessa 1694/1995, 54 §:n 4 momentti asetuksessa 737/1990, 88 ja 111 § osaksi mainitussa asetuksessa 894/1987, 90 §:n 2 a kohta, 102 §:n 1 momentti ja 103 §:n 3 kohta asetuksessa 972/1982, 91 §:n 3 momentti ja 107 §:n 3 momentti mainitussa asetuksessa 672/1978, 159 ja 168 § osaksi mainitussa asetuksessa 736/1979, 171 §:n 6 kohta sekä 223, 225 ja 226 § mainitussa asetuksessa 630/1984 ja 229 §:n 1 momentti asetuksessa 647/1971, sekä
lisätään asetukseen uusi 50 a § ja siitä asetuksella 836/1988 kumotun 59 a §:n tilalle uusi 59 a §, 90 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa asetuksissa 972/1982 ja 630/1984, uusi 10 a kohta, 92 §:ään uusi 3 momentti ja asetukseen uusi 93 a―93 g §, seuraavasti:
1 §
Vanhempien ja huoltajien tulee kasvattaa kirkkokuntaan kuuluvat lapset ortodoksiseen uskoon.
8 §
Karjalan hiippakuntaan kuuluvat: Iisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lieksan, Mikkelin, Nurmeksen, Pielaveden, Rautalammin, Taipaleen ja Varkauden seurakunnat sekä Valamon ja Lintulan luostarit.
11 §
Papin, diakonin ja kanttorin viran perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta päättää seurakunnanvaltuusto. Päätös on alistettava kirkollishallituksen vahvistettavaksi.
18 §
Jos puolisot, joista ainakin toinen kuuluu ortodoksiseen kirkkoon, on vihitty muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa tai siviilivihkimisellä, heidän avioliittonsa on pyhitettävä ortodoksisen kirkon sääntöjen mukaan, milloin he sitä pyytävät ja se kirkon sääntöjen mukaan on sallittu.
32 §
Jos kirkkoherra tai luostarin johtaja on esteellinen antamaan kirkonkirjoista todistuksen tai muun asiakirjan, on hänen allekirjoitettava tämä asiakirja, minkä jälkeen esteettömän henkilön on todistettava se yhtäpitäväksi sen aineiston kanssa, jonka perusteella asiakirja annetaan.
36 §
Kun papin, diakonin tai kanttorin virka on seurakunnassa tullut avoimeksi, julistaa hiippakunnan piispa sen haettavaksi. Hakuilmoitus on julkaistava kirkkoherranvirastoille lähetettävällä kiertokirjeellä ja tarvittaessa muulla sopivalla tavalla.
Hakuaika on 30 päivää. Ilmoituksessa on mainittava, milloin hakuaika päättyy.
38 §
Hakuajan kuluttua asettaa hiippakunnan piispa ehdolle kolme ansiokkainta ja avoinna olevaan virkaan sopivinta ehdokasta sekä lähettää näiden hakemukset liitteineen asianomaiselle seurakunnanneuvostolle. Samalla ilmoitetaan seurakunnanneuvostolle muidenkin hakijoiden nimet.
39 §
Kun seurakunnanneuvosto on saanut 38 §:ssä tarkoitetut hakemukset, seurakunnanvaltuuston on viipymättä kokoonnuttava päättämään, tahtooko seurakunta kuulla hakijoita koepalveluksissa. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava piispalle.
40 §
Jos seurakunnanvaltuusto on päättänyt kuulla hakijoita koepalveluksissa, määrää piispa kunkin ehdollepannun hakijan vuorollaan toimittamaan seurakunnassa yhden pyhäpäivän ja sen aaton jumalanpalvelustehtävät. Jos jollakin hakijoista ei ole virkaa vastaavaa papin tai diakonin arvoa, toimittaa hän sanotuissa jumalanpalveluksissa lukijan tai kanttorin tehtäviä ja pitää saarnan.
41 §
Piispa määrää vaalin paikan ja ajan sekä esteettömän pappismiehen toimittamaan vaalin, joka suoritetaan seurakunnankokouksessa.
Jos olosuhteet seurakunnassa pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien tai seurakunnan väestön haja-asutuksen vuoksi vaativat, voi piispa seurakunnanvaltuustoa kuultuaan määrätä vaalin suoritettavaksi samana tai enintään kolmena perättäisenä päivänä ja enintään kolmessa paikassa.
47 §
Jos piispa hyväksyy valitun lisäehdokkaan, tämä nimitetään tai määrätään virkaan. Muussa tapauksessa virkaan nimitetään tai määrätään se ehdolle asetettu ehdokas, joka 46 §:n 2 momentin mukaan on katsottava valituksi.
48 §
Vaalitoimituksessa tehty pöytäkirja on vaalintoimittajan ja 44 §:n 2 momentissa mainittujen vaaliavustajien allekirjoitettava ja vaalintoimittajan lähetettävä piispalle.
49 §
Jos avoimeen virkaan ei tule yhtään vaalikelpoista hakijaa tai jos vain yksi sellainen ilmaantuu, julistetaan uusi hakuaika. Jos tälläkään kertaa ei ilmaannu vaalikelpoisia hakijoita, asetetaan virkaan ensimmäisen hakuajan kuluessa ilmaantunut yksinään ehdolle. Jollei sellaista ole, määrää piispa viran väliaikaisesti hoidettavaksi. Tässä tapauksessa piispa päättää, milloin virka julistetaan uudelleen haettavaksi.
50 §
Jollei yksikään äänestä, merkitään sekin pöytäkirjaan, jonka vaalintoimittaja lähettää piispalle. Tällöin piispa määrää viran väliaikaisesti hoidettavaksi.
50 a §
Sivutoimiset papit, diakonit ja kanttorit nimittää piispa seurakunnanvaltuustoa kuultuaan ilman edellä tässä luvussa säädettyä haku- ja valintamenettelyä.
54 §
Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä on enintään 2 000 henkeä, korotetaan kirkkoherran, muun papin ja kanttorin peruspalkkaa 1,41 prosentilla. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 2 000 henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,6 prosentilla ja seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 3 000 henkeä, kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää 10 000 henkeä, korotetaan vastaavasti kirkkoherran peruspalkkaa 5,24 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 prosentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla.
Jos seurakunta antaa kokonaispalkkauksessa olevan papiston jäsenen tai kanttorin käyttöön asunnon, siitä perittävä vuokra on sovittava vähintään verotusarvon mukaiseksi.
59 a §
Osa-aikaisen ja sivutoimisen viran palkkaus määrätään virkaa perustettaessa tai muutettaessa niin suureksi osaksi tässä luvussa säädetystä palkkauksesta, mikä hänen keskimääräinen työmääränsä tarkoitetaan olevan kokoaikaisen viranhaltijan työmäärästä. Sivutoimisesta virasta voidaan myös määrätä maksettavaksi tuntipalkka, joka saadaan jakamalla kokoaikaisen viran kuukausipalkka sadallakuudellakymmenelläkolmella.
81 §
Virkatalon kuntoa ja hoitoa tarkastetaan myös taloudellisessa katselmuksessa. Sellainen toimitetaan, milloin hiippakunnan piispa viranhaltijan tai seurakunnanneuvoston pyynnöstä tai muusta syystä määrää sen toimitettavaksi. Katselmuksessa tulee todeta omaisuuden kunto sekä, jos tarkastus antaa siihen aihetta, määrätä rappeutumisen estämiseksi ja kunnon säilyttämiseksi tarpeelliset korjaukset suoritettaviksi.
82 §
Taloudellisen katselmuksen toimittaa tuomarin vastuulla katselmuslautakunta. Katselmuslautakunnassa on hiippakunnan piispan määräämä puheenjohtaja sekä kaksi jäsentä, joiden tulee asian laadun mukaan olla maanviljelykseen, metsänhoitoon tai rakennusasioihin perehtyneitä. Toisen jäsenen määrää piispa ja toisen, jonka tulee olla ulkoseurakuntalainen, kutsuu seurakunnanneuvosto.
86 §
Matkapapit ja -kanttorit nimittää kirkollishallitus viran oltua haettavana siten kuin 36 ja 37 §:ssä säädetään.
87 §
Matkapapit ja -kanttorit ovat hiippakunnan piispan valvonnan alaisia. Piispa antaa myös tarkempia ohjeita heidän toiminnastaan, josta heidän on kuukauden kuluessa vuoden päättymisestä annettava kertomus piispalle.
88 §
Matkapappien ja -kanttorien tulee piispan hyväksymän suunnitelman mukaan käydä kaikilla sellaisilla paikkakunnilla, joissa ortodoksista uskontoa tunnustavat eivät muutoin saa uskonnonopetusta ja sielunhoitoa.
Edellä 1 momentissa mainitun suunnitelman toimittaa kukin matkapappi lokakuun kuluessa piispan hyväksyttäväksi seuraavaa kalenterivuotta varten. Ennen suunnitelman hyväksymistä piispa pyytää siitä lausunnon asianomaisten seurakuntien kirkkoherroilta.
Matkapapin ja matkakanttorin tulee piispan määräyksestä toimia erityisesti sisälähetystyössä muuallakin kuin 2 momentissa tarkoitetuilla paikkakunnilla. Silloin he saavat matkakustannusten korvausta kirkkokunnan keskusrahastosta.
90 §
Seurakunnanvaltuuston asiana on:
hyväksyä verontasausrahaston säännöt;
valita seurakunnanneuvoston, kiinteistölautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenet sekä vahvistaa heidän lukumääränsä;
toimittaa kirkonisännöitsijöiden ja rukoushuoneiden isännöitsijöiden vaalit ja alistaa ne hiippakunnan piispan vahvistettavaksi;
hyväksyä seurakunnan henkilöstöä varten tarvittavat ohjesäännöt;
päättää papiston ja kanttorin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta;
hyväksyä seurakunnan tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma;
päättää seurakunnankokouksen toimituspaikoista, seurakunnanvaltuuston jäsenten vaalien toimituspaikoista ja -ajoista sekä vaaleja koskevien ilmoitusten julkaisemisesta, sekä;
91 §
Milloin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneet, määrää hiippakunnan piispa erityistä kokousta tai erityisen asian käsittelemistä varten puheenjohtajaksi jonkun läheisen seurakunnan papin tai muun sopivan henkilön.
92 §
Jäsenten vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi. Ne aloitetaan marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja päätetään viimeistään marraskuun kolmatta sunnuntaita edeltävänä lauantaina.
Seurakunnanvaltuusto päättää, missä paikoissa ja minä aikoina vaalitoimitus tapahtuu sekä milloin vaalien tulos julistetaan. Äänestäjä saa antaa äänensä siinä äänestyspaikassa, jossa haluaa.
93 §
Vaalien toimittamisesta huolehtii vaalilautakunta. Vaalilautakuntaan kuuluu seurakunnan kirkkoherra puheenjohtajana sekä kolme muuta jäsentä, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin seurakunnanvaltuuston jäsenillä. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Vaalilautakunnan jäsenet valitaan vaalivuoden ensimmäisessä varsinaisessa seurakunnanvaltuuston kokouksessa. Heidän toimikautensa kestää, kunnes uudet jäsenet on valittu.
Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla.
93 a §
Jos seurakunta on jaettu vaalialueisiin, vaalilautakunta vahvistaa vaalivuoden tammikuun 1 päivän väestötilaston perusteella kultakin vaalialueelta valittavien lukumäärän. Lukumäärät julkaistaan seurakunnanvaltuuston määräämällä tavalla viimeistään 60 päivää ennen vaalitoimitusta.
93 b §
Kaksi seurakunnan äänioikeutettua jäsentä saa asettaa ehdokkaita seurakunnanvaltuustoon.
Ehdokasasettelu tapahtuu kirjallisesti. Asiakirjassa saadaan asettaa enintään niin monta ehdokasta kuin on valittavia.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat on annettava kirkkoherranvirastoon vaalivuonna viimeistään 30 päivää ennen vaalitoimituksen alkamista.
93 c §
Vaalilautakunta laatii 93 b §:n mukaisesti laadittujen ja annettujen asiakirjojen perusteella ehdokasluettelon. Ehdokkaat numeroidaan arvan perusteella alkaen numerosta 2.
Ehdokasluettelo, ilmoitus äänestyspaikoista ja -ajoista sekä siitä, milloin vaalien tulos julistetaan, on viimeistään 14 päivää ennen vaalitoimituksen alkamista asetettava seurakunnan ilmoitustaululle nähtäväksi. Seurakunnanvaltuusto voi päättää, että asiakirjat julkaistaan muullakin tavalla.
93 d §
Vaalit toimittaa vähintään kaksi vaalilautakunnan valitsemaa vaalintoimittajaa. Heillä on oikeus varoituksen jälkeen poistaa äänestyspaikalta se, joka häiritsee vaalitoimitusta. Jos syntyy epäjärjestystä, jota he eivät saa lopetetuksi, vaalitoimitus on keskeytettävä.
93 e §
Äänestyspaikalla on oltava tilaisuus äänestää niin, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestyspaikalle on asetettava nähtäväksi ainakin yksi kappale ehdokasluetteloa ja varattava riittävästi vaalilippuja.
Äänestys tapahtuu siten, että äänestäjä merkitsee vaalilippuun enintään niin monen ehdokkaan numeron, kuin on valittavia. Lippuun ei saa tehdä muita merkintöjä.
Tämän jälkeen äänestäjän tulee antaa vaalilippu kokoon taitettuna vaalintoimittajalle leimattavaksi seurakunnan leimalla ja panna se sitten vaaliuurnaan. Vaalintoimittajan on tarkastettava äänestäjän äänioikeus ja tehtävä äänivaltaisten luetteloon merkintä äänestämisestä.
93 f §
Äänestyksen päätyttyä vaalilautakunta laskee äänet ja vahvistaa vaalien tuloksen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Vaalien tulos valitusosoituksineen julkaistaan seurakunnanvaltuuston päättämällä tavalla ja asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäväksi seurakunnan ilmoitustaululle.
Jos vaaleista valitetaan, valittu pysyy kuitenkin toimessaan kunnes valitus on ratkaistu ja, jos uudet vaalit määrätään toimitettavaksi, kunnes niiden tulos on julistettu.
93 g §
Jos seurakunnanvaltuuston jäsenten luku vaaleissa tai vaalikauden aikana jää 92 §:n 1 momentissa säädettyä pienemmäksi, hiippakunnan piispa voi määrätä toimitettavaksi täydennysvaalit.
Jos vaaleja tai niihin liittyviä toimenpiteitä ei ole toimitettu tässä luvussa säädettyinä aikoina, piispa voi määrätä uuden ajan niitä varten. Piispa voi myös määrätä toimitettavaksi uudet vaalit, jos seurakunnan aluetta olennaisesti muutetaan.
Jos perustetaan uusi seurakunta, seurakunnanvaltuuston jäsenten vaalit on toimitettava ennen seurakuntajaon muutoksen voimaantuloa piispan määrääminä päivinä niissä seurakunnissa, joiden jäseniä tulee muutoksen perusteella siirtymään uuden seurakunnan jäseniksi. Piispa määrää näitä vaaleja varten vaalilautakunnan jäsenet ja vahvistaa vaaleissa käytettävän leiman. Vaaleissa käytettävät äänivaltaisten luettelot vahvistetaan erikseen kussakin edellä mainitussa seurakunnassa.
Tämän pykälän perusteella valittujen toimikausi kestää vaalikauden loppuun.
102 §
Jokaisessa seurakunnassa pidetään kaksi varsinaista seurakunnanvaltuuston kokousta vuodessa, ensimmäinen ennen 1 päivää kesäkuuta ja toinen ennen 15 päivää marraskuuta. Valtuusto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta muulloinkin niin usein kuin hän katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä pyytää.
103 §
Edellä 102 §:ssä mainituissa kahdessa seurakunnanvaltuuston kokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
toisessa vahvistetaan äänivaltaisten luettelo seuraavaa kalenterivuotta varten, vahvistetaan seurakunnan talousarvio ja veroäyrin hinta ja hyväksytään seurakunnan toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi, tarkistetaan seurakunnan tavoiteohjelma sekä valitaan seuraavan vuoden tilintarkastajat ja muut luottamushenkilöt, joiden toimet vuoden lopussa tulevat avoimiksi.
104 §
Pöytäkirjaa pitää seurakunnanvaltuuston valitsema pöytäkirjanpitäjä.
107 §
Seurakunnankokous, jossa käsitellään seurakunnanvaltuuston jäsenten lukumäärää, toimitetaan seurakunnan pääkirkossa tai muussa seurakunnanvaltuuston määräämässä paikassa.
111 §
Seurakunnanneuvoston muut määräaikaiset jäsenet kuin pääkirkon isännöitsijän valitsee seurakunnanvaltuusto toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa. He ryhtyvät valituksesta huolimatta heti toimeensa. Jos vaali kumotaan, he pysyvät kuitenkin toimessaan kunnes uusi vaali on toimitettu.
Seurakunnan vakinaisessa virassa olevilla diakoneilla ja kanttoreilla sekä ylimääräisessä toimessa olevilla papeilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa seurakunnanneuvoston kokouksessa.
117 §
Seurakunnanneuvoston jäsenten on pyrittävä olemaan esikuvana seurakunnalle ja edistämään seurakunnan kristillissiveellistä elämää yhdessä seurakunnan papiston kanssa.
118 §
Rahavarat, joita ei välittömästi tarvita, on talletettava pankkiin tai muuhun seurakunnanvaltuuston hyväksymään rahalaitokseen taikka sijoitettava varmoihin arvopapereihin tai arvo-osuuksiin. Kirkollishallitus voi valtuuston esityksestä sallia varojen sijoittamisen muullakin kuin edellä mainituin tavoin.
121 §
Ehdotus äänivaltaisten luetteloksi on laadittava vuosittain hyvissä ajoin ennen sitä seurakunnanvaltuuston kokousta, jossa luettelo 103 §:n mukaan on vahvistettava. Ehdotus on pidettävä kirkkoherranvirastossa nähtävänä ainakin 14 päivää ennen luettelon vahvistamista.
159 §
Arkkipiispan ollessa estynyt toimii kirkollishallituksen istunnon puheenjohtajana virkaiältään vanhin muu kirkollishallitukseen kuuluva piispa. Jos he kaikki ovat estyneet, toimii puheenjohtajana pappisjäsen.
Istunto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä.
Jaostojen kokoonpanosta ja päätösvaltaisuudesta määrätään työjärjestyksessä.
162 §
Kirkollishallitus voi pitää kirkkokunnan jäsenistä rekisteriä, johon merkitään 29 §:n 1 momentissa mainittuja tietoja.
Kirkkokunnan jäsenrekisteristä voidaan antaa todistuksia.
165 §
Kirkollishallitus laatii työjärjestyksensä.
166 §
Kirkollishallituksen on vuosittain laadittava kertomus toiminnastaan ja rahavarojen hoidosta ja toimitettava se kirkolliskokouksen valmisteluvaliokunnalle, joka jättää kertomuksen omine lausuntoineen kirkolliskokoukselle.
168 §
Piispainkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi kun ainakin kaksi jäsentä sitä pyytää. Piispainkokouksen kutsuu kokoon arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virkaiältään vanhin muu hiippakunnan piispa. Kokouksen ajan ja paikan määrää kokoonkutsuja.
Piispainkokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja ja ainakin kaksi muuta jäsentä. Lisäjäsenten määräämistä pyytää tarvittaessa puheenjohtaja. Jos puheenjohtajaa ei ole, lisäjäsenten määräämistä pyytää kirkollishallitus.
Äänestettäessä noudatetaan samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
171 §
Kirkolliskokouksella on seuraavat tehtävät:
kirkollishallituksen, ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden määräaikaisten jäsenten sekä näiden varajäsenten valitseminen;
176 §
Kirkolliskokoukseen valitaan neljätoista papiston ja kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista maallikkojen edustajaa.
178 §
Oikeus ottaa osaa papiston ja kanttorien edustajien vaaliin on vaalikelpoisilla papeilla, diakoneilla, kanttoreilla, pappismunkeilla ja munkkidiakoneilla.
185 §
Vaalikelpoisia valitsijoiksi ovat seurakuntien maallikkojäsenet, jotka ovat kelpoisia seurakunnanvaltuuston jäseniksi.
201 §
Edellä 200 §:ssä mainitut esitykset toimittaa kirkollishallitus lausunnollaan varustettuna yhdessä muiden kokouksessa käsiteltäväksi tämän asetuksen mukaan kuuluvien asiakirjojen kanssa 197 §:ssä mainitulle valmisteluvaliokunnalle viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaisen kirkolliskokouksen ilmoitettua alkamista, kuitenkin 222 §:n määräykset huomioon ottaen. Samalla kirkollishallitus ilmoittaa ne asiat, jotka se tahtoo omasta puolestaan esittää kirkolliskokoukselle.
Maan hallitus voi vielä 198 §:ssä ja 1 momentissa asioiden valmisteluvaliokuntaan lähettämisestä määrätyn ajan jälkeenkin esittää uusia asioita, niin myös kirkollishallitus, jos ilmaantuu painavia syitä. Jos kirkolliskokouksen ollessa koolla ilmenee peruste tehdä tällainen esitys, annetaan se kokoukselle. Muussa tapauksessa esitys tulee viivytyksettä toimittaa 197 §:ssä mainitulle valmisteluvaliokunnalle.
219 §
Keskusrahaston tuloista siirretään vuosittain kirkolliskokouksen määräämä osa pohjarahastoon, jonka varat on talletettava pankkiin tai muuhun vakavaraiseen rahalaitokseen, sijoitettava varmoihin arvopapereihin, arvo-osuuksiin tai kiinteistöihin taikka annettava kirkkokunnalle lainoina. Pohjarahastoa on kartutettava, kunnes sen tuotto riittää kirkkokunnan vuotuisiin yleisiin menoihin.
223 §
Kirkolliskokous voi hyväksyä keskusrahastolle taloussäännön ja tilintarkastussäännön.
19 lukuOjennuslautakunta ja kirkollinen ylioikeus
225 §
Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden istunnot pidetään kirkollishallituksessa tai muussa puheenjohtajan määräämässä paikassa.
Ojennuslautakunnan, ojennusasiamiehen ja kirkollisen ylioikeuden asiakirjojen vastaanottamisesta ja antamisesta sekä näiden elinten muista toimistotöistä huolehtii kirkollishallitus.
226 §
Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden jäsenet sekä ojennusasiamies saavat kirkkokunnan keskusrahastosta palkkiota ja kustannusten korvausta kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan.
229 §
Piispojen, kirkollishallituksen, ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden jäsenten sekä pappien, diakonien ja niiden kirkkokunnan viran ja toimen haltijoiden, joiden kelpoisuusehtoihin kuuluu korkeakoulututkinto, tulee täydellisesti hallita suomea.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Tämän asetuksen 54 §:n 2 momentin mukaiset palkkaukset maksetaan 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien.
Tämän asetuksen voimaan tullessa työsopimussuhteisessa papin tai kanttorin tehtävässä oleva henkilö voidaan ottaa vastaavaan ylimääräiseen toimeen ja hänelle voidaan 54 §:n 3 momentin estämättä maksaa enintään sama palkkaus, joka hänelle maksettiin työsopimussuhteisesta tehtävästä. Jos tähän palkkaukseen kuuluu luontoisetuja, hän voi siirtyä kokonaispalkkaukseen ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (596/1988) voimaantulosäännöksessä säädetyin tavoin.
Lunastuksesta, joka suoritetaan ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjoista ja muista asiakirjoista annettavista virkatodistuksista, todistuksista ja otteista, 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (1396/1993) jää kuitenkin toistaiseksi voimaan.
Tämän asetuksen 176 §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran niissä vaaleissa, jotka toimitetaan asetuksen tultua voimaan.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittuihin kirkollishallituksen jäseniin sovelletaan kumottua 157 §:ää.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittujen seurakunnanvaltuustojen toimikausi lakkaa asetuksen voimaantuloa seuraavan kalenterivuoden alusta ja seurakunnanneuvostojen toimikausi sen jälkeen, kun uudet jäsenet on tämän asetuksen mukaan valittu.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Claes Andersson