1065/1997

Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997

Asetus Suomen Punaisesta Rististä

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §
Nimi, asema ja tunnus

Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980).

Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen.

Järjestön oikeudesta käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä on voimassa, mitä 1 momentissa tarkoitetuissa yleissopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määrätään ja mitä eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetussa laissa (947/1979) säädetään.

2 §
Kotipaikka ja kielet

Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielen käytöstä viranomaisissa annettua lakia (516/1991).

3 §
Tarkoitus

Järjestön tarkoituksena on kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden mukaisesti:

1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;

2) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa;

3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla;

4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;

5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkaustenkin aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi;

6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä;

7) lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan; sekä

8) vahvistaa järjestön valmiutta ja toimintaedellytyksiä.

4 §
Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö:

1) ylläpitää auttamisvalmiutta ja harjoittaa humanitaarista avustustoimintaa;

2) ylläpitää auttamismieltä ja hankkii jäseniä;

3) yhteistyössä viranomaisten kanssa harjoittaa ja kehittää vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa sekä huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta;

4) harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa;

5) harjoittaa veripalvelutoimintaa siitä annetun lain (968/1994) mukaisesti;

6) harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa;

7) tukee monikulttuurisuustyötä ja harjoittaa kansainvälisyyskasvatusta;

8) kouluttaa vapaaehtoista ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi sen työtä;

9) järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita;

10) harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistävää taloudellista toimintaa sekä suorittaa muuta varainhankintaa;

11) toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallisten yhdistysten kanssa;

12) voi kussakin tapauksessa erikseen tehtävin sopimuksin ja ehdoin ryhtyä yhteistoimintaan toisten oikeuskelpoisten yhteisöjen, säätiöiden ja laitosten kanssa; sekä

13) ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin.

5 §
Suojelija

Järjestön suojelijana voi toimia suostumuksensa mukaisesti ja järjestön hallituksen kutsusta tasavallan presidentti.

6 §
Toimielimet

Paikallista toimintaa harjoitetaan osastoissa. Osaston toimieliminä ovat osaston kokous ja osaston hallitus.

Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Piirin toimieliminä ovat piirin kokous ja piirin hallitus.

Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, neuvosto, hallitus ja pääsihteeri.

7 §
Osastot ja piirit

Osastojen ja piirien on noudatettava Punaisen Ristin perusperiaatteita ja toimittava järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi.

Osaston voi perustaa piirin hallituksen suostumuksella vähintään 20 järjestön henkilöjäsentä. Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoitteita, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä. Tällöin osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy asianomaisen piirin hallituksen hoidettavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella.

Neuvosto määrää piirien lukumäärän, rajat ja nimet. Kun piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan tai kun uusi piiri muodostetaan jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka kun piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten asianomaisten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan.

Osastojen osalta noudatetaan edellä 3 momentin säännöksiä soveltuvin osin siten, että päätökset tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun asianomaiset osastot ovat päättäneet asiasta kokouksissaan vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Jäsen siirretään ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.

8 §
Henkilöjäsenet

Järjestön henkilöjäseneksi voi päästä jokainen, joka haluaa toimia Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamiseksi. Jäsenen hyväksyy osaston hallitus siihen osastoon, johon asianomainen haluaa liittyä.

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka menettelyllään järjestössä tai sen ulkopuolella on vahingoittanut järjestöä tai on toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita.

Henkilöjäsen, joka on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä.

9 §
Kannattavat jäsenet

Järjestö hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksellä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kannattavia jäseniä, joita voivat olla luonnollisten henkilöiden ohella myös yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Kannattavalla jäsenellä ei ole henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.

10 §
Kunniajäsenyys

Järjestön yleiskokous voi hallituksen esityksestä kutsua Suomen Punaisen Ristin kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa.

Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa.

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat ansioituneet järjestön paikallisessa toiminnassa.

Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on hänet kunniajäseneksi kutsunut. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.

11 §
Huomionosoitukset

Suomen Punaisen Ristin ansiomerkeistä, joita ovat ansioristi sekä hopeinen ja pronssinen ansiomitali, säädetään Suomen Punaisen Ristin ansiomerkeistä annetussa asetuksessa (79/1931).

Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkempia ohjeita.

12 §
Jäsenluettelo

Järjestön hallitus pitää jäsenistä piiri- ja osastokohtaista jäsenluetteloa. Jäsenluetteloon on merkittävä kunkin jäsenen nimi, syntymäaika ja riittävät osoitetiedot.

Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin jäsentietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/1987). Luovuttamisesta voi päättää hallitus tai hallituksen valtuuttamana pääsihteeri.

13 §
Jäsenmaksut ja kannatusmaksut

Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Alennettu henkilöjäsenen jäsenmaksu voidaan vahvistaa alle 30-vuotiaille jäsenille. Neuvosto voi myös vahvistaa henkilöjäsenille ainaisjäsenmaksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu.

Kannattavat jäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kannatusmaksun, jonka vähimmäismäärän neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.

14 §
Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen

Henkilöjäsenellä on äänioikeus osastonsa kokouksessa ja puhevalta sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Osaston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme henkilöjäsentä.

Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänimäärän perusteena oleva jäsenmäärä on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin kokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirin kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi viidesosa piirin osastoista on edustettuna.

Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentään kohden. Äänimäärän perusteena oleva jäsenmäärä on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus.

Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitsema äänivaltainen edustaja.

Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus Suomen Punaisen Ristin jäsenillä sekä niillä, joilla on puheoikeus. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskokouksessa on neuvoston jäsenillä, hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä henkilöillä, joille yleiskokous on puheoikeuden päätöksellään myöntänyt.

15 §
Aloiteoikeus

Jokaisella henkilöjäsenellä ja järjestön oikeustoimikelpoisella yksiköllä on oikeus tehdä Suomen Punaisen Ristin paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjestön työjärjestyksessä.

16 §
Osaston hallitus

Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 4―8 muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäsenistä 2―4 on vuosittain erovuorossa.

Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava piirin hallituksen hyväksyttäväksi.

Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet osaston hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.

17 §
Piirin hallitus

Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 10―16 muuta jäsentä sen mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä 5―8 on vuosittain erovuorossa.

Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hallituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava hallituksen hyväksyttäväksi.

Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet piirin hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.

Toiminnanjohtaja, jonka piirin hallitus ottaa toimeensa, valmistelee piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön piirin hallituksen päätökset.

18 §
Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous

Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi elo-syyskuun aikana.

Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun neuvosto taikka vähintään yksi kymmenesosa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.

19 §
Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus

Hallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskokouksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.

Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on kirjeellisesti lähetettävä osastoille ja piireille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa osastoista.

20 §
Varsinaisen yleiskokouksen asiat

Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa:

1) kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku kolmesta varapuheenjohtajasta taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnäoleva hallituksen jäsen;

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä tarvittava määrä sihteereitä;

3) kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan äänivaltaisista jäsenistä vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

4) valitaan yleiskokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähintään kuusi ääntenlaskijaa;

5) todetaan yleiskokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;

6) todetaan vaalitoimikunnan kokoonpano ja valitaan sen kokoonkutsuja;

7) todetaan yleiskokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

8) päätetään yleiskokouksen työjärjestyksestä;

9) vahvistetaan järjestön toimintaa ja taloutta koskevat suuntaviivat ja suositukset;

10) valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheenjohtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

11) valitaan hallituksen kuusi muuta jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

12) valitaan neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 neuvoston yleiskokouksessa valittavaa jäsentä ja 23 varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

13) valitaan kolme tilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, sekä kolme varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraavalta tilikaudelta;

14) käsitellään muut hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen;

15) käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta; sekä

16) päätetään yleiskokous.

21 §
Yleiskokouksen vaalitoimikunta

Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 14 §:n 4 momentin mukaiset piirien äänivaltaiset edustajat.

Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin.

Yleiskokouksen aikana vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa yleiskokoukselle.

22 §
Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi

Järjestön luottamustoimeen voidaan valita vain järjestön henkilöjäsen. Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä kummankin sukupuolen ja eri ikäryhmien edustus.

Neuvoston ja järjestön hallituksen jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva tai liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla neuvoston tai hallituksen jäsenenä.

Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi yhtaikaisesti neuvoston ja hallituksen jäsenyyteen.

Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouksen päättymiseen asti.

Piirin ja osaston luottamushenkilöiden kelpoisuudesta sekä toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännössä noudattaen soveltuvilta osin, mitä tässä pykälässä säädetään.

23 §
Neuvoston kokoonpano ja tehtävät

Neuvostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on yksi henkilökohtainen varajäsen. Neuvoston jäsenen ollessa estynyt henkilökohtainen varajäsen tulee hänen tilalleen neuvostoon. Muutoin noudatetaan varajäsenten osalta soveltuvin osin, mitä tässä asetuksessa säädetään neuvoston jäsenistä. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna neuvostossa.

Yleiskokouksen valitsemien jäsenten lisäksi neuvostossa on viisi valtiovallan nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Valtiovallan nimeämistä jäsenistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäasiaininisteriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi opetusministeriötä ja yksi sosiaali- ja terveysministeriötä.

Neuvoston tehtävänä on valvoa järjestön toiminnan toteutumista, taloutta ja hallintoa koko valtakunnan alueella. Neuvosto hyväksyy järjestön työjärjestyksen, taloussäännön sekä johtosäännöt piireille ja osastoille.

24 §
Neuvoston kokoontuminen

Kokouskutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä neuvoston jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille kirjeitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Neuvosto kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen kokoukseen toukokuun loppuun mennessä.

Neuvoston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kuusi neuvoston jäsentä sitä vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.

Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään 15 muuta jäsentä on paikalla.

Neuvoston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tilintarkastajilla sekä niillä henkilöillä, joille neuvosto on läsnäolo- ja puheoikeuden myöntänyt.

25 §
Neuvoston varsinainen kokous

Neuvoston varsinaisessa kokouksessa:

1) käsitellään hallituksen kertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta;

2) esitetään yhteenveto piirien tilinpäätöksistä;

3) esitetään tilintarkastuskertomus;

4) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä keskushallinnon tilivelvollisille;

5) vahvistetaan hallituksen esityksestä järjestön seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kannatusmaksun vähimmäismäärä sekä niiden käyttö;

6) käsitellään muut hallituksen esittämät asiat; sekä

7) käsitellään ne neuvoston toimivaltaan kuuluvat muut asiat, jotka se yksimielisesti päättää ottaa käsiteltäväkseen.

26 §
Hallitus

Hallitukseen kuuluvat järjestön puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi yleiskokouksen valitsemaa muuta jäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.

27 §
Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

1) hyväksyä vuosittain järjestön toimintasuunnitelma ja siihen liittyen keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma sekä keskushallinnon talousarvio;

2) valmistella yleiskokouksessa ja neuvostossa esille tulevat asiat sekä valvoa yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoa;

3) kehittää järjestön toimintaa sekä päättää toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä;

4) päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankinnasta ja myymisestä sekä muista huomattavista investoinneista sekä ohjata ja valvoa järjestön taloudenhoitoa;

5) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksesta eri toimiyksiköiden hallinnossa;

6) ottaa ja erottaa järjestön työjärjestyksen mukaisesti järjestön pääsihteeri ja keskushallinnon johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt;

7) asettaa keskuudestaan tai muista järjestön henkilöjäsenistä määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen;

8) asettaa tarvittaessa alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin;

9) valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusta ei käytetä säädösten vastaisesti;

10) käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat; sekä

11) käsitellä muita vastaavanlaisia asioita.

Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännössä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnille, pääsihteerille tai toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.

28 §
Pääsihteeri

Pääsihteerin tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää järjestön työtä;

2) vastata hallituksessa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;

3) vastata yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;

4) ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa; ja

5) seurata hallituksen puolesta, että järjestön omaisuutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.

Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian hallituksen ratkaistavaksi.

29 §
Päätöksenteosta ja vaaleista

Yleiskokouksessa sekä neuvoston ja hallituksen kokouksessa tulee sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi 20 §:n 14 kohdasta, 25 §:n 7 kohdasta ja 36 §:stä johtuvin poikkeuksin se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet. Jos valittavana on yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos yksikin äänestystilanteessa läsnäoleva äänivaltainen henkilö sitä vaatii.

30 §
Esteellisyydestä

Kukaan ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain (503/1989) 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

31 §
Oikeustoimikelpoisuus

Suomen Punaisen Ristin sekä sen piirien ja osastojen kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on vastaavasti voimassa, mitä yhdistysrekisteriin merkityistä yhdistyksistä on säädetty.

32 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsen, pääsihteeri, piirin tai osaston hallituksen jäsen tai järjestön palveluksessa oleva toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta järjestölle aiheuttanut. Sama koskee tätä asetusta rikkomalla järjestön jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Järjestön jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti järjestön eikä sen piirin tai osaston velvoitteista.

33 §
Nimenkirjoittajat

Suomen Punaisen Ristin nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valitseman jäsenen kanssa.

Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa.

Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä osaston sihteerin kanssa.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakiellosta annetun lain mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana eikä voi edustaa järjestöä, piiriä tai osastoa.

Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi Suomen Punaiselle Ristille taikka sen piirille tai osastolle, kun joku kyseisen yksikön nimen kirjoittamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon.

Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista henkilöistä luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.

34 §
Toiminta- ja tilikausi

Järjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

35 §
Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus

Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa on soveltuvin osin noudatettava kirjanpitolakia (655/1973) ja -asetusta (1575/1992) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia (936/1994).

Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta annetaan neuvoston hyväksymässä taloussäännössä.

36 §
Sääntöjen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa

Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin sääntöihin säädetään asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa.

Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamiseksi on tehtävä edellä 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.

Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 3 §:ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.

37 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan 11 päivänä elokuuta 1950 annettu Suomen Punaisen Ristin säännöt sisältävä asetus (416/1950) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa.

38 §
Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen voimaantultua pääsihteeri ei enää toimi hallituksen jäsenenä, vaan 6 §:n 3 momentin mukaisena järjestön toimielimenä.

Vuoden 1999 aikana kutsutaan koolle järjestön varsinainen yleiskokous muiden asioiden lisäksi valitsemaan neuvoston ja hallituksen jäsenet, joiden toimikausi alkaa 22 §:n 4 momentin mukaisesti.

Kumotun asetuksen mukaisten neuvoston ja keskushallituksen jäsenten toimikausi päättyy edellä 2 momentissa tarkoitetun yleiskokouksen päättyessä.

Tämän asetuksen mukaisten piirin ja osaston toimielinten valitsemisesta ja toimikauden alkamisesta kumotun asetuksen mukaisten toimielinten sijaan määrää neuvosto.

Yleiskokouksen aikana vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa yleiskokoukselle.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sisäasiainministeri
Jan-Erik Enestam

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.