Laki eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain ( 662/1985 ) nimike, 1 §, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laeissa 924/1988 ja 1171/1996, 3 §:n 2 momentti laissa 1484/1995 ja 7 §:n 1 momentti laissa 1469/1993, sekä
lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1484/1995, uusi 2 momentti seuraavasti:
Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki
1 §
Tätä lakia sovelletaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi tarkoitettuun työsuhteeseen, jossa työntekijä toimii:
muusikkona;
näyttelijänä, tanssijana tai muuna esiintyvänä taiteilijana taikka ohjaajana, dramaturgina, koreografina, pukusuunnittelijana tai lavastajana;
sanoma- tai aikakausilehden toimittajana tai toimituksellisena avustajana taikka muun painomenetelmällä aikaansaadun teoksen valmistajana;
radio- tai televisio-ohjelman toimittajana tai kuuluttajana taikka taiteellisena avustajana;
kielenkääntäjänä, tulkkina tai oppaana; taikka
valokuvan tai elokuvan valmistukseen osallistuvana kuvaajana, leikkaajana tai taiteellisena avustajana.
Lain soveltamisen edellytyksenä on lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa luovan taiteellisen tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva.
Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun työsuhteeseen, joka ei jatku kuukautta. Lakia sovelletaan myös vähintään kuukauden jatkuvaan työsuhteeseen siltä osin kuin siihen ei työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella sovelleta mainittua lakia.
Työsuhteen pituudesta riippumatta tätä lakia sovelletaan työsuhteeseen, jossa työnantajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja jossa työ ei liity työnantajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.
Tämä laki ei koske työsuhdetta siltä osin kuin se on ollut voimassa ennen sitä vuotta, jona työntekijä on täyttänyt 14 vuotta. Laki ei myöskään koske urheilemista. Tämän pykälän 3 ja 4 momenttia ei sovelleta työsuhteeseen, jonka perusteella työntekijällä on oikeus eläkkeeseen työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 2―9 tai 12 kohdassa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaan.
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko tätä lakia sovellettava tiettyyn henkilöön, asian ratkaisee työn teettäjän tai suorittajan taikka eläkelaitoksen hakemuksesta eläketurvakeskus.
2 §
Tässä laissa säädetystä eläketurvasta huolehtii esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa.
Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ohjesääntö annetaan asetuksella. Eläkekassan päätäntävaltaa käyttävät valtuuskunta ja hallitus, joissa puheenjohtajan ohella on varapuheenjohtaja sekä yhtäläinen edustus työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee olla vakuutustoimintaan perehtynyt henkilö. Valtuuskunnan asettaa eläketurvakeskus, joka valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
3 §
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työntekijän työansiot tässä laissa tarkoitetusta työstä ovat kalenterivuodessa vähintään 200 markkaa. Työansion katsotaan kohdistuvan siihen kalenterivuoteen, jona se on maksettu. Tämä markkamäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
4 §
Laskettaessa tulevan ajan palkan määrää 1 momentissa mainitun 7 a §:n mukaisesti otetaan huomioon myös ne työansiot, joiden perusteella työntekijällä on oikeus lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.
7 §
Työnantaja on velvollinen suorittamaan vakuutusmaksun, joka lasketaan hänen tämän lain piiriin kuuluvasta työstä maksamistaan palkoista soveltamalla asianomaisen ministeriön vuosittain eläkekassan esityksestä vahvistamaa vakuutusmaksuprosenttia. Tällöin palkka, josta vakuutusmaksu on suoritettava, määräytyy samojen perusteiden mukaan, joita sovelletaan veron ennakkoa pidätettäessä. Työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman korvausta ei kuitenkaan oteta huomioon. Järjestettäessä eläketurvaa ulkomaantyöstä palkkana pidetään kuitenkin sitä työansiota, mitä vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava, tai työansiota, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Vakuutusmaksuprosentti voidaan vahvistaa pienemmäksi niiden työntekijöiden palkoista, jotka kysymyksessä olevan kalenterivuoden päättyessä ovat 24 vuotta nuorempia.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Lain 1 §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan työsuhteeseen, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen. Jos työsuhde on alkanut ennen lain voimaantuloa, mutta siihen ei työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella sovelleta mainittua lakia, työsuhteeseen sovelletaan tätä lakia sen voimaantulosta.
Lain 3 §:n 2 momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1962 vahvistettua palkkaindeksilukua. Lainkohdassa säädettyä rajamäärää sovelletaan työansioon, joka maksetaan lain voimaantulon jälkeen.
Lain 4 §:n 2 momenttia sovelletaan työansioihin, jotka maksetaan lain voimaantulon jälkeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 22/1997
EV 180/1997
Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre