197/1997

Yksityisellä tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys, jos:

Pysyvän asutuksen pääsytienä pidetään sen pääasiallista kulkuyhteyttä paikalliseen hallinto- tai palvelukeskukseen. Pysyvästi asuttuna taloutena pidetään asuntoa, jossa asutaan ympäri vuoden ja joka on väestötietolain (507/1993) väestötietojärjestelmään talletettu asuinpaikka.

Hakemus valtionavustuksen saamiseksi yksityisen tien kunnossapitoon on jätettävä tiepiirille viimeistään elokuussa ennen sitä kalenterivuotta, jonka alusta avustusta haetaan. Hakemukseen on liitettävä pöytäkirjanote tiekunnan perustamistoimituksesta ja ajan tasalla oleva osakasluettelo sekä kartta tiestä ja sen vaikutusalueesta. Osakasluettelosta ja kartasta tulee käydä ilmi tien vaikutusalueen pysyvä asutus.

Tiepiiri ratkaisee valtionavustushakemuksen ennen sen vuoden loppua, jona se on jätetty. Päätöksessä määrätään tiepiirin mittauksen perusteella avustettava tiepituus ja tien kunnossapitoluokka tieosittain.

Erityisestä syystä tiepiiri voi käsitellä myös määräajan jälkeen jätetyn avustushakemuksen.

.

Valtionavustuspäätös on voimassa toistaiseksi. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella avustuspäätös on tehty, on tapahtunut merkittävä muutos, tiepiiri voi muuttaa päätöstään.

Kun 1 momentissa tarkoitettu asia tulee vireille tiepiirin aloitteesta, tiekunnalle on varattava ennen asian ratkaisemista tilaisuus tulla kuulluksi.

Valtionavustusta saavat tiet jaetaan neljään kunnossapitoluokkaan. Tien kunnossapitoluokka määrätään sen kunnossapitotarpeen perusteella. Tien osat voivat kuulua eri kunnossapitoluokkiin.

Laskennallisia kunnossapitokustannuksia määritettäessä lähtökohtana käytettävät kunnossapidon kilometrikustannukset ovat vuoden 1995 kustannustasossa 4 700 markkaa. Tielaitos tarkistaa nämä kustannukset joka viides vuosi. Välivuosina käytetään maarakennuskustannusindeksin mukaisesti tarkistettuja kilometrikustannuksia.

Kunnossapitoluokittain kilometrikustannukset määritetään 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten perusteella käyttäen seuraavia kertoimia:

Tiekunta toimittaa lauttapaikan, vuosittain purettavan sillan ja talvitien osalta tiepiirille selvityksen kunnossapitovuoden kustannuksista viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Erityisestä syystä tiepiiri voi käsitellä myös määräajan jälkeen jätetyn 1 momentissa mainitun selvityksen.

Tiepiiri valvoo valtionavustusta saavien teiden kunnossapitoa vähintään kerran kolmessa vuodessa tiellä pidettävässä tarkastuksessa. Tiepiirin on varattava tiekunnan edustajille tilaisuus osallistua tarkastukseen.

Tiepiiri maksaa valtionavustuksen tiekunnan ilmoittamalle pankkitilille, mikäli mahdollista, viimeistään kunnossapitovuoden joulukuussa. Lauttapaikkojen, purettavien siltojen ja talviteiden avustukset ja mahdolliset ennakot maksetaan kuitenkin viimeistään toukokuussa. Avustusprosentti määrätään maksamispäätöksessä. Avustus maksetaan täysinä markkoina alaspäin lähimpään markkaan pyöristettynä.

Tiepiiri laatii vuosittain 17 ja 18 §:n nojalla tehdyistä päätöksistä sekä 20 §:n 3 momentin mukaisista tiedoista yhdistelmän sekä lähettää siitä otteen tiedoksi asianomaiselle kunnalle.

Valtionavustusta tien parantamiseen voidaan harkinnan mukaan antaa yksityistielain 5 §:n 1 momentissa mainitun tien, siihen kuuluvien alueiden sekä rakenteiden ja laitteiden, erityisesti siltojen, vaurioitumisesta johtuviin töihin, joiden ei voida katsoa kuuluvan mainitun lain 6 §:n 3 momentin mukaiseen tien kunnossapitoon.

Valtionavustusta tien parantamiseen on haettava tiepiiriltä hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakemukseen on liitettävä parantamistöiden suunnitelma ja kustannusarvio.

Avustusprosentti, avustuksen maksuaikataulu sekä mahdolliset työn tekemiseen liittyvät ehdot määrätään tiepiirin avustuspäätöksessä. Avustusta ei makseta, ellei siihen ole erityistä syytä, sellaisten töiden osalta, jotka on tehty ilman tiepiirin lupaa ennen tiepiirin avustuspäätöstä.

Tiepiirin on velvoitettava tiekunta palauttamaan saatu valtionavustus tai sen osa, jos:

Palautettavalle määrälle on suoritettava eräpäivästä vuotuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jos palautusta tai korkoa ei makseta asetetussa määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava erääntymispäivästä vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Palautettava määrä korkoineen ja viivästyskorkoineen voidaan periä takaisin vähentämällä se myöhemmin suoritettavista valtionavustuksista.

Tiepiiri voi luopua valtionavustuksen takaisinperimisestä, jos palautettava avustus tai sen osa on vähäinen tai jos palauttamista olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana.

Tiekunta voi hakea muutosta tiepiirin 42 §:n nojalla tekemään päätökseen valittamalla siltä lääninoikeudelta, jonka tuomiopiirissä tie tai suurin osa siitä sijaitsee, siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muihin valtionavustusta koskeviin tiepiirin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.