Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

970/1996

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Kiinteistörekisteriasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 137/1996 (Julkaistu 12.12.1996)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 16 päivänä joulukuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla:

1 §Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

sijaintialueella kylää, kaupunginosaa tai muuta niihin verrattavaa aluetta; ja

2)

ryhmällä asemakaavan mukaista korttelia tai muuta siihen verrattavaa ryhmää ja tilojen osalta taloa.

2 §Kuntanumero ja sijaintialuenumero

Kuntanumerona käytetään väestötietoasetuksen (886/1993) 14 §:ssä tarkoitettua kuntanumeroa.

Sijaintialuenumerona käytetään kylän, kaupunginosan tai muun niihin verrattavan alueen numeroa. Jos rekisteriyksiköt ryhmitellään kaupunginosajaotuksesta poikkeavasti, kiinteistörekisterin pitäjän on annettava kullekin sijaintialueelle numero ja nimi.

Jos kunta-, kylä- tai kaupunginosajaotusta muutetaan, kiinteistörekisterin pitäjän on muutettava rekisteriyksiköiden ryhmittely vastaamaan uutta jaotusta.

3 §Ryhmänumero ja yksikkönumero

Tontin ryhmänumerona käytetään asemakaavan mukaisen korttelin numeroa ja yksikkönumerona tonttijaon mukaista tontin numeroa tai muuta tunnusta. Jos korttelin numeroksi on asemakaavaan merkitty kaupunginosan ja korttelin numerot käsittävä numerosarja, korttelin numeroksi katsotaan korttelia koskeva numerosarjan osa.

Yleisen alueen ryhmä- ja yksikkönumerona käytetään sille yleisen alueen mittauksessa annettua tunnusta.

Muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille rekisteriyksiköille antaa ryhmä- ja yksikkönumeron kiinteistörekisterin pitäjä.

4 §Kiinteistötunnuksen muuttuminen

Kiinteistötoimituksessa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Jos lohkomisen emäkiinteistö on yhteinen alue tai muu kiinteistö kuin tila, emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään toiseen kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.

Yhdistämällä muodostetulle kiinteistölle annetaan uusi kiinteistötunnus, jos yhdistettävät kiinteistöt ovat samaa laatua. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen yhdistetään muun laatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodostetulle yleiselle alueelle antaa kiinteistötunnuksen kiinteistörekisterin pitäjä.

5 §Sijaintialue- ja kuntajako

Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetut kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt sekä lunastuksen perusteella muodostetut kiinteistöt on rekisteröitävä sellaiseen sijaintialueeseen ja ryhmään, johon ne sijaintinsa ja kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta parhaiten sopivat.

Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.

Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on rekisteröitävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.

6 §Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

1)

entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;

2)

niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;

3)

niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;

4)

rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet;

5)

rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;

6)

rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;

7)

kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tai 226 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;

8)

erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;

9)

niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;

10)

yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;

11)

rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;

12)

rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;

13)

rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;

14)

alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 §:n tai 51 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty;

15)

kalastuslain (286/1982) 124 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä

16)

muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädesäädetään tai määrätään.

Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.

Rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.

Jos kiinteistönmuodostamislain 34, 35 tai 36 §:ssä tarkoitetulla alueella suoritetussa lohkomisessa tai halkomisessa ei ole selvitetty, voidaanko kiinteistöksi muodostettua määräalaa tai halkomalla muodostettua kiinteistöä käyttää rakennuspaikkana, tehdään tästä merkintä kiinteistörekisteriin.

7 §Muut kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

1)

yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan vahvistetun yleiskaavan alueella;

2)

yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella;

3)

asemakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus;

4)

rakennus- ja rantakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;

5)

yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 tai 5 kohdan tai 100 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukainen rakennuskielto taikka rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukainen päätös rantakaavan tarpeellisuudesta;

6)

tontteja koskevat hyväksytyt tonttijaot; sekä

7)

muita tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään.

8 §Määräalan ja yhteisalueosuuden rekisteröinti

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.

Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.

Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:

1)

määräalatunnus;

2)

määräalan rekisteröintipäivä;

3)

sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

4)

määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

5)

saannon päivämäärä;

6)

määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;

7)

määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä

8)

sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee.

Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään soveltuvin osin edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot.

9 §Lakanneen rekisteriyksikön tiedot

Lakanneesta rekisteriyksiköstä on kiinteistörekisterissä säilytettävä sitä koskevat kiinteistörekisterilain 7 §:n 1 momentissa mainitut tiedot ja yksikön rekisteröimisajankohta, laatu, osuus yhteiseen alueeseen ja edellä 6 §:n 1 momentin 1―13 kohdassa sekä 7 §:n 7 kohdassa ja 8 §:ssä mainitut tiedot.

Lakanneen rekisteriyksikön kohdalle on tehtävä merkintä lakkaamisen perusteesta ja ajankohdasta.

10 §Kiinteistörekisterikarttaan merkittävät tiedot

Kiinteistörekisterilain 14 §:ssä mainittuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin 6 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu raja ja 7 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.

11 §Kylää koskevasta päätöksestä tiedottaminen

Maanmittaustoimiston päätös, joka koskee kyläjaotuksen tai kylän nimen muuttamista, on lähetettävä hakijan lisäksi asianomaiselle kunnalle tiedoksi.

12 §Otteiden antaminen

Kiinteistörekisterin pitäjien lisäksi kunnat, käräjäoikeudet ja maistraatit saavat antaa otteita kiinteistörekisteristä.

13 §Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu kiinteistörekisteriasetus (481/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

14 §Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 10 §:n säännöstä rasitteista sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen kiinteistörekisteriin merkittyihin rasitteisiin.

Kiinteistörekisterissä tulee säilyttää asetuksen voimaan tullessa olleet tiedot osaluvusta ja manttaalista. Lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään asetuksen voimaantulon jälkeen rekisteröidyn tilan osaluku ja manttaali, jos ne on kiinteistötoimituksessa ennen asetuksen voimaantuloa määrätty.

Tietoa siitä, että tila on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut kruunuluontoinen, ei saa poistaa kiinteistörekisteristä.

Muut kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella kiinteistörekisteriin merkityt tiedot, joita tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ei merkitä kiinteistörekisteriin, voidaan poistaa kiinteistörekisteristä sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Lisäksi kiinteistörekisteristä voidaan poistaa tiedot, jotka koskevat ennen tämän asetuksen voimaantuloa lakanneita määräaloja sekä tällaisista määräaloista muodostettujen kiinteistöjen osalta tieto siitä, mistä määräalasta kiinteistö on muodostettu.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeriKalevi Hemilä

Sivun alkuun