Laki kirkkolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 132/1996 (Julkaistu 5.12.1996)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain ( 1054/93 ) 18 luvun 5 §:n 1 momentti ja 23 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohta,
muutetaan 6 luvun 14 ja 15 § sekä 17 §:n 2 momentti, 18 luvun 3 §:n 2 momentti ja 4 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 20 luvun 7 §:n 2 momentin 10 kohta, 22 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohta ja 6 §:n 6 kohta, 23 luvun 3 §:n 2 momentti, 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 25 luvun 1 §:n 2 momentti ja
lisätään 6 lukuun uusi 8 a ja 8 b §, 19 lukuun uusi 4 a §, 24 luvun 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi sekä 24 luvun 7 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
6 lukuViranhaltijat ja työntekijät
A. Yleiset säännökset
8 a §Virkasuhteen irtisanominen
Muu kuin jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitettu virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Ennen viranomaisen suorittamaa irtisanomista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Irtisanomispäätös on perusteltava.
Viranhaltija saadaan irtisanoa seuraavilla perusteilla:
asianomainen virka lakkautetaan, eikä viranhaltijaa voida kohtuudella sijoittaa muuhun virkaan, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää, tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen tai tilapäiseen virkasuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tahi kouluttaa uusiin tehtäviin;
viranhaltija ei kykene asianmukaisesti suorittamaan virkatehtäviään;
viranhaltija toimii esimiehen todistettavasti antamasta huomautuksesta huolimatta jatkuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan tahi huomautuksesta huolimatta jatkuvasti tai olennaisesti laiminlyö niitä; tai
viranhaltijan irtisanomiseen on muu, viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva erityisen painava syy.
Edellä 2 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettu syy ei ole ainakaan
sairaus, vika tai vamma, ellei siitä ole ollut seurauksena viranhaltijan työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen tavalla, jonka perusteella hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen;
raskaus tai synnytys; eikä
osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen.
Viranhaltijalla, jolle on myönnetty virkavapautta äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, on sama irtisanomissuoja kuin työntekijällä työsopimuslain (320/70) mukaan. Sama koskee viranhaltijaa, joka on raskaana tai joka on ilmoittanut käyttävänsä oikeuttaan edellä tarkoitettuihin lomiin tai vapaaseen.
Luottamusmiehenä toimivan viranhaltijan virkasuhde voidaan irtisanoa vain, jos niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuksensa tai jos irtisanomisen peruste on erityisen painava.
Seurakunta tai seurakuntayhtymä ei voi irtisanomisella katkaista papin-, lehtorin- tai kanttorinvirkaan nimitetyn viranhaltijan virkasuhdetta eikä papille annettua määräystä seurakuntapastoriksi tai papinviran hoitajaksi. Tuomiokapituli voi keskeyttää tai peruuttaa papille seurakuntapastoriksi tai papinviran hoitajaksi antamansa määräyksen, milloin siihen on perusteltu syy.
Piispan virkasuhteen päättymisestä säädetään 18 luvun 5 §:ssä.
8 b §Virkasuhteen lakkaaminen ilmanirtisanomista
Virkasuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa,
kun määräaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun, edellyttäen kuitenkin, että virkamääräys on sen antamisaikana ollut työsopimuslaissa säädetyllä tavalla määräaikainen;
kun virkaan ottanut viranomainen on ennen koeajan loppumista päättänyt, ettei virkasuhdetta vakinaisteta, edellyttäen kuitenkin, ettei päätöstä ole tehty epäasiallisilla perusteilla;
sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää 8 §:ssä säädetyn eroamisiän;
siitä ajankohdasta lukien, josta viranhaltija on nimitetty, määrätty taikka siirretty pysyvästi toiseen kirkon, seurakunnan tahi seurakuntayhtymän virkaan;
kun kirkkohallitus on myöntänyt viranhaltijalle työkyvyttömyyseläkkeen toistaiseksi, sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltijan oikeus palkan saamiseen virkavapausajalta on päättynyt, tai, jos seurakunta on saanut myöntämispäätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantipäivästä; tai
kun viranhaltija on 23 luvussa tarkoitetussa kurinpitomenettelyssä pantu viralta, päivänä, jolloin päätös saa lainvoiman.
Mitä 1 momentin 3 kohdassa on sanottu, ei koske väliaikaista eikä tilapäistä viranhaltijaa.
Tilapäinen virkasuhde lakkaa viimeistään talousarviovuoden loppuessa, jollei siihen mennessä ole päätetty tämän palvelussuhteen jatkumisesta.
Viranhaltijalle annettu määräys hoitaa avointa virkaa tai viransijaisuutta voidaan milloin tahansa peruuttaa, jolloin asianomainen viranhaltija siirtyy välittömästi entiseen virkaansa.
Jos viranhaltija eroaa kirkosta tahi on luvattomasti tai hyväksyttävää estettä ilmoittamatta yhdenjaksoisesti poissa virantoimituksesta yli 30 kalenteripäivää, virkasuhde on itsestään lakannut. Irtisanomiseen oikeutetun viranomaisen on tällöin päätöksellään viipymättä todettava virkasuhteen lakkaaminen. Ennen kuin virkasuhde todetaan lakanneeksi, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, mikäli siitä ei aiheudu olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa.
B. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän virat
14 §Virkasääntö
Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista annetaan voimassa olevien säännösten ja virkaehtosopimuksen lisäksi tarpeelliset määräykset virkasäännössä. Siinä annetaan myös yleiset määräykset viranhaltijoiden ottamisesta. Virkasäännön hyväksyy kirkkovaltuusto, jonka päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi.
Virkasääntö ei koske papinvirkaan nimitettyä taikka seurakuntapastoriksi tai papinviran hoitajaksi määrättyä pappia eikä lehtorin- tai kanttorinvirkaan nimitettyä viranhaltijaa, ellei kirkkojärjestyksessä toisin määrätä.
C. Erityisvirat
15 §Kirkon erityistehtäviä varten perustetut viratja erityistehtävissä olevien virkasääntö
Kirkon erityistehtäviä varten perustettuja virkoja ovat tuomiokapitulin, kirkkohallituksen ja muut yhteisiin tarpeisiin perustetut virat.
Kirkon erityistehtäviä varten perustettuihin virkoihin ottamisesta sekä viranhaltijoiden asemasta ja velvollisuuksista määrätään 11 §:n estämättä kirkolliskokouksen vahvistamassa virkasäännössä, jollei erikseen ole muuta säädetty, määrätty tai sovittu.
17 §Virat erityisiä tarpeita varten
Vankilaan tai muuhun laitokseen perustetun papin- tai lehtorinviran täyttää tuomiokapituli julistettuaan viran haettavaksi ja saatuaan hakijoista lausunnon asianomaiselta viranomaiselta. Tuomiokapituli määrää tarvittaessa tilapäisen viranhaltijan, viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen.
18 lukuPiispa
3 §Vaalin ajankohta sekä äänioikeus
Vaalissa ovat äänivaltaisia
hiippakunnan papit, ellei 5 luvun 5 §:stä muuta johdu;
hiippakunnan lehtorit;
tuomiokapitulin lakimiesasessori;
kirkolliskokoukseen hiippakunnasta valitut maallikkoedustajat; sekä
valitsijat, joita hiippakunnan kunkin seurakunnan kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee seurakunnan luottamustoimiin 7 luvun 3 §:n mukaan vaalikelpoisista jäsenistä niin, että valitsijoita 3 ja 4 kohdassa mainitut valitsijat mukaan lukien tulee yhtä monta kuin 1 ja 2 kohdassa mainittuja pappeja ja lehtoreita. Kustakin seurakunnasta tulee yksi valitsija ja muut valitsijat määräytyvät seurakunnan väkiluvun osoittamassa suhteessa tuomiokapitulin määräämän jaon mukaan.
4 §Vaalitoimitus, ehdollepano ja virkaannimittäminen
Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kunkin on äänestettävä yhtä pappia.
Vaalissa eniten ääniä saanut pappi tulee ensimmäiselle ehdokassijalle, toiselle ehdokassijalle tulee vaalissa toiseksi eniten ääniä saanut ja kolmannelle ehdokassijalle vaalissa kolmanneksi eniten ääniä saanut.
19 lukuTuomiokapituli
4 a §Toimivallan siirtäminen
Tuomiokapitulin puheenjohtajalle ja jäsenelle voidaan kirkkojärjestyksessä määrätyissä rajoissa antaa oikeus ratkaista tuomiokapitulin puolesta asioita, joiden laatu ja merkitys ei vaadi niiden käsittelemistä tuomiokapitulissa. Puheenjohtajan ja jäsenen päätökset voidaan kirkkojärjestyksessä määrätyllä tavalla siirtää tuomiokapitulin ratkaistaviksi.
20 lukuKirkolliskokous
7 §Kirkolliskokouksen tehtävät
Kirkolliskokouksen asiana on
perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen sekä kirkkoneuvosten virat ja valita ja vapauttaa kirkkoneuvokset sekä 22 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitut kirkkohallituksen jäsenet;
22 lukuKirkkohallitus, kirkon keskusrahasto ja kirkon sopimusvaltuuskunta
2 §Kirkkohallituksen tehtävät
Kirkkohallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä,
perustaa ja lakkauttaa kirkon erityistehtäviä varten tarkoitetut virat, ellei 20 luvun 7 §:n 2 momentista muuta johdu, sekä muuttaa kirkkohallituksen virkojen tehtäväpiiriä;
6 §Kirkon keskusrahasto
Kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto, jonka varoja käytetään keskusrahaston talousarvion puitteissa
tuomiokapitulien ja hiippakuntakokousten sekä synodaalikokousten menoihin;
23 lukuKurinpitomenettely
3 §Kurinpitoasioita käsittelevät viranomaiset
Kirkkohallitus käsittelee kurinpitoasian, joka koskee sen viranhaltijaa.
24 lukuAlistaminen ja muutoksenhaku
4 §Oikaisuvaatimus
Tuomiokapitulin puheenjohtajan tai jäse-nen tämän lain 19 luvun 4 a §:ssä tarkoitet-tuun päätökseen tyytymätön, jonka oikeutta päätös loukkaa, saa hakea siihen oikaisua tuomiokapitulilta.
7 §Muutoksenhakuaika
Aika 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen tekemiselle alkaa tiedoksisaamisesta ja kestää 14 päivää.
9 §Valitusoikeuden rajoittaminen
Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa on säädetty valitusoikeuden rajoittamisesta, muutosta ei saa hakea valittamalla
piispan yksin muutoin kuin 19 luvun 4 a §:n nojalla tekemään päätökseen;
25 lukuTäydentäviä säännöksiä
1 §Täytäntöönpanokelpoisuus
Päätöstä asiassa, joka voidaan siirtää kirkkohallituksen, tuomiokapitulin, kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston käsiteltäväk-si, ei saa panna täytäntöön ennen kuin on selvitetty, ettei asiaa siirretä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HaVM 19/1996
EV 154/1996
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen