516/1996

Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä.

Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi.

Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä sekä niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja . Sähkötöiden johtajaa ei kuitenkaan vaadita sähkötöissä, joista ei 4 luvun nojalla edellytetä ilmoitusta sähköturvallisuusviranomaiselle.

Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja ,

Käytön johtajan tulee olla sähkölaitteiston haltija tai tämän palveluksessa. Käytön johtajana voi toimia myös sellaisen yhteisön palveluksessa oleva henkilö, jolla on sähkölaitteiston haltijan kanssa sähkölaitteistoa koskeva kunnossapitosopimus. Lisäksi henkilö, joka ei ole sähkölaitteiston haltijan palveluksessa, voi olla käytön johtajana, kun sähkölaitteistoon kuuluu enintään kolme nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin muuntamoa tai muuntamoon rinnastettavaa erillistä yli 1 000 voltin nimellisjännitteistä kytkinlaitosta.

Sähköverkonhaltijan käytön johtajan palvelussuhteesta on voimassa, mitä sähkömarkkina-asetuksessa (518/95) säädetään.

Toiminnanharjoittajan on annettava sähkötöiden johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä.

Sähkölaitteiston haltijan on annettava käytön johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa käyttötöitä. Sähkölaitteiston haltijan on lisäksi annettava käytön johtajalle tarvittavat tiedot sähkölaitteiston rakennusja korjaustöistä sekä niihin liittyvistä tarkastuksista.

Sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että

Käytön johtajan on huolehdittava siitä, että

Sähköturvallisuusviranomainen voi tarvittaessa vaatia selvitystä sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan edellytyksistä hoitaa tehtäviään sekä muista 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuista asioista.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista.

Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä käytön johtaja kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta.

Uusi sähkötöiden johtaja ja uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi.

Jos sähköturvallisuusviranomainen toteaa sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan hoitavan tehtäviään puutteellisesti tai virheellisesti, se voi sähköturvallisuuslain 26 §:n nojalla kieltää häntä määräajaksi tai toistaiseksi toimimasta töiden johtajana tai rajoittaa hänen oikeuttaan toimia töiden johtajana.

Sähköturvallisuusviranomaisen on välittömästi ilmoitettava sähkötöiden johtajalle antamastaan kiellosta tai rajoituksesta toiminnanharjoittajalle ja käytön johtajalle antamastaan kiellosta tai rajoituksesta sähkölaitteiston haltijalle.

Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.

Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:

Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä katsotaan henkilö, joka on kyseisiin töihin opastettu ja jolla on

Sähkövoima-alan tehtävissä muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan koulutuksen suorittaneilta edellytetään lisäksi vuosi sähkövoima-alaan perehdyttävää työkokemusta tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.

Jos kyse on yksittäiseen sähkölaite- tai sähkölaitteistoryhmään kohdistuvista sähköalan töistä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentista poiketen henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus.

Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana, jollei hissipätevyyksistä jäljempänä muuta määrätä.

Sähköpätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto sekä

Rajoitettu sähköpätevyys 1, joka oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajana, voidaan antaa henkilölle, jolla on 3 a kohdassa mainitun tutkinnon sijasta sähkövoima-alan yliasentajan erikoisammattitutkinto tai vastaava tutkinto.

Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana, jollei hissipätevyyksistä jäljempänä muuta määrätä.

Sähköpätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto sekä sähköalan peruskoulutusta ja työkokemusta yhteensä vähintään kuusi vuotta. Sähköturvallisuusviranomaisen hyväksymän sähköalan koulutuksen tai tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan vähintään kolmen vuoden opintoja. Tämän koulutuksen tai tutkinnon jälkeen tulee olla vähintään kaksi vuotta riittävän laaja-alaista sähkötöihin perehdyttävää työkokemusta.

Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1 000 voltin vaihtojännitteiseen ja 1 500 voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäviksi tarkoitettujen sähkölaitteiden ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä, jollei hissipätevyyksistä jäljempänä muuta määrätä. Korjaustöihin rinnastetaan sähkölaitteeseen verrattavan sähkölaitteiston kokoonpanoon liittyvät sähkötyöt, johon kuuluu myös laitteen tai laitteiston yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai keskukselta lähtien. Kokoonpanotyöhön ei katsota kuuluvan keskusten laajennuksia tai muutoksia.

Sähköpätevyyteen 3 vaaditaan, mitä 11 §:ssä määrätään, ja hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Hissipätevyys oikeuttaa toimimaan hissien rakennus-, korjaus- ja huoltotöiden johtajana. Rakentamisella tarkoitetaan käyttöpaikalla tehtävää laitteiston asentamista toimivaksi kokonaisuudeksi.

Hissipätevyyteen vaaditaan hyväksytysti suoritettu hissiturvallisuustutkinto sekä

Hissihuoltopätevyys oikeuttaa toimimaan hissien korjaus- ja huoltotöiden johtajana.

Hissihuoltopätevyyteen vaaditaan hyväksytysti suoritettu hissiturvallisuustutkinto sekä

Hisseihin verrattavien henkilöiden nostoja siirtolaitteiden käyttöpaikalla tehtävään laitteiston asentamiseen toimivaksi kokonaisuudeksi sekä näiden laitteiden korjaukseen ja huoltoon sovelletaan, mitä 15 ja 16 §:ssä määrätään. Vammaisten käyttöön tarkoitettuihin nosto- ja siirtolaitteisiin, joiden nostokorkeus on enintään 2 metriä, voidaan kuitenkin soveltaa 12―14 §:ää.

Jos henkilöllä on 14―17 §:ssä edellytetyn sähköalan tutkinnon tai koulutuksen sijasta muun teknisen alan tutkinto tai koulutus ja henkilö on täydentänyt koulutustaan vähintään 30 opintoviikon sähköalan opinnoilla, arviointilaitos voi pyynnöstä myöntää pätevyystodistuksen rajattuna sähköalan koulutusta vastaavalle tehtäväalueelle.

Jos henkilöltä 14―17 §:ssä edellytetty työkokemus ei ole riittävän laaja-alaista, voi arviointilaitos pyynnöstä myöntää pätevyystodistuksen rajattuna työkokemusta vastaavalle tehtäväalueelle.

Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saatu työkokemus voidaan ottaa huomioon, jos henkilö vähintään kolmivuotisen sähköalan töihin soveltuvan koulutuksen jälkeen on hankkinut sähköalan työkokemusta ja suorittanut sähköalan diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinnon taikka sähkövoima-alan yliasentajan erikoisammattitutkinnon tai vastaavan tutkinnon. Tällaista työkokemusta hyväksytään enintään puolet pätevyystodistuksen edellytyksenä olevasta työkokemuksesta, jos kokemus on riittävän laaja-alaista.

Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saatu työkokemus voidaan lisäksi osaksi tai kokonaisuudessaan ottaa huomioon, jos sähköturvallisuusviranomainen tätä erityisistä syistä puoltaa.

Turvallisuustutkinnolla tarkoitetaan kysymyksessä olevien sähkötöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden tuntemusta osoittavaa sähköturvallisuus- tai hissiturvallisuustutkintoa.

Sähköturvallisuusviranomainen vahvistaa tutkintovaatimukset sekä tutkintotodistuksen sisällön ja muodon. Lisäksi sähköturvallisuusviranomainen huolehtii tutkintojen järjestämisestä sekä valvoo tutkintojen tasoa ja arvostelua.

Pätevyystodistusta on haettava viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun turvallisuustutkinto on hyväksytysti suoritettu.

Arviointilaitoksen on annettava pätevyystodistus henkilölle, joka täyttää tässä päätöksessä asetetut vaatimukset.

Arviointilaitoksen tulee pätevyystodistuksia myöntäessään sen lisäksi, mitä siitä muualla säädetään tai määrätään, ottaa huomioon ulkomailla saatu koulutus opetushallituksen antaman lausunnon perusteella. Vastaavasti ulkomailla hankittu työkokemus tulee ottaa huomioon sähköturvallisuusviranomaisen antaman lausunnon perusteella.

Sähköturvallisuusviranomainen vahvistaa pätevyystodistuksen sisällön ja muodon.

Pätevyystodistus oikeuttaa toimimaan todistuksessa mainitulla pätevyysalueella.

 Toiminnanharjoittajan on tehtävä sähköturvallisuuslain 12 §:n mukainen ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle, ennen kuin sähkötöitä koskeva toiminta aloitetaan.

Sähköturvallisuusviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnanharjoittajaa, toimipaikkoja ja sähkötöiden johtajaa koskevat tiedot. Ilmoituksessa on selvitettävä, että sähköturvallisuuslain 8 ja 9 §:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät. Ilmoitukseen on liitettävä sähkötöiden johtajaksi nimetyn henkilön suostumus.

Sähkölaitteiston haltijan on tehtävä nimeämästään käytön johtajasta ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta.

Sähköturvallisuusviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta on käytävä ilmi sähkölaitteistoa ja käytön johtajaa koskevat tiedot. Ilmoituksessa on selvitettävä, että 3 §:ssä sekä sähköturvallisuuslain 8 ja 9 §:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät. Ilmoitukseen on liitettävä käytön johtajaksi nimetyn henkilön suostumus.

Edellä 26 ja 27 §:n 2 momentissa mainituissa asioissa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava sähköturvallisuusviranomaiselle kuukauden kuluessa muutoksesta.

Sähköturvallisuuslain 12 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei vaadita:

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle sähkölaitteiston rakennus- ja korjaustyölle on tehtävä sähköturvallisuuslain 17 §:n mukainen varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä toimenpiteestä. Varmennustarkastuksessa on selvitettävä, että sähkötyön suorittajalla on 1 momentissa edellytetty pätevyys. 11 §:n 1 momentin 4―6 kohtien mukainen pätevyys on osoitettava arviointilaitoksen soveltuvalla todistuksella.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996.

Tällä päätöksellä kumotaan sähkötöiden johtamisesta annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1098/88).

Tämän päätöksen voimaantullessa sähköturvallisuusviranomaisen sähköurakoitsijarekisteriin merkittyjen toiminnanharjoittajien ei tarvitse tehdä 26 §:n 1 momentin mukaista ilmoitusta.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöönotettujen 2 §:ssä tarkoitettujen sähkölaitteistojen haltijoiden on ilmoitettava sähkölaitteistonsa käytön johtaja sähköturvallisuusviranomaiselle 27 §:n mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1997. Tämä ei kuitenkaan koske sähkölaitteistoa, joka on sähkölaitteistojen tarkastamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1187/91) 8 §:ssä tarkoitettu määräaikaistarkastuskohde ja jolle on nimetty käytön johtajaksi luonnollinen henkilö.

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähkötöiden johtamisesta annetun päätöksen mukaiset sähköturvallisuusmääräysten tuntemusta osoittavat tutkintotodistukset hyväksytään tämän päätöksen mukaisiksi vastaaviksi turvallisuustutkinnoiksi tutkintotodistuksen voimassaoloaikana. Öljypoltinlaitteiston, lääkintälaitteiden ja nosto-ovien tutkintotodistukset hyväksytään vastaamaan sähköpätevyydessä 3 edellytettyä turvallisuustutkintoa.

Sähköturvallisuuslain 61 §:n 1 momentin nojalla voimassa olevat pätevyystodistukset voi arviointilaitos kirjallisesta pyynnöstä muuttaa tämän päätöksen mukaisiksi pätevyystodistuksiksi seuraavasti:

Edellä 1 momentin 6―8 kohdassa mainittujen pätevyystodistusten katsotaan vastaavan hyväksytysti suoritettua turvallisuustutkintoa pätevyystodistusta vastaavalta alueelta.