318/1996

Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

Asetus psykologian tutkinnoista

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Koulutusvastuu

Psykologian tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Tutkintoihin kuuluva koulutus suunnitellaan ja järjestetään 1 momentissa mainittujen yliopistojen yhteistyönä.

2 §
Tutkinnot

Psykologian tutkintoja ovat:

1) psykologian kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) psykologian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3) psykologian lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja

4) psykologian tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoispsykologin koulutus.

3 §
Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) psykologian ja eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja;

2) monitieteisiä opintoja;

3) yleisopintoja ja kieliopintoja;

4) ammattitaitoa kehittäviä opintoja ja harjoittelua;

5) tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

6) erikoistumisopintoja.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 §
Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 180 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Tutkintoon sisältyy vähintään 15 opintoviikkoa harjoittelua.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten kunkin oppiaineen tai oppiaineeseen rinnastettavan kokonaisuuden opinnot järjestetään siten, että:

1) perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;

2) aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja kandidaatin tutkinnossa psykologian aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma; ja

3) syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja maisterin tutkinnon pääaineessa syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.

5 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten osoittaa saavuttaneensa:

1) vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 luku

Kandidaatin tutkinto

6 §
Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;

2) tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja kyky alan kehityksen seuraamiseen; sekä

3) riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

7 §
Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkinnon voi suorittaa opiskelija, joka on hyväksytty opiskelemaan psykologian maisterin tutkintoa varten.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava:

1) psykologian perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma;

2) muut tutkinnon aineyhdistelmään kuuluvat opinnot;

3) 5 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Milloin opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

3 luku

Maisterin tutkinto

8 §
Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) psykologian tieteenalan hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden ja niihin rinnastettavien opintokokonaisuuksien tuntemus;

2) tieteellisten menetelmien hallinta ja kyky soveltaa tieteellistä tietoa;

3) psykologisten palvelujen järjestelmien ja psykologian ammatillisten sovellusten hyvä tuntemus;

4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä

5) riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja ammattikäytäntöihin.

9 §
Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoon sisältyvät ainakin psykologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, pro gradu -tutkielma, yliopiston valvoma harjoittelu, muut tutkinnon aineyhdistelmään kuuluvat opinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

10 §
Koulutusohjelma

Yliopisto voi järjestää maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joihinkin psykologista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.

11 §
Opettajankoulutus

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan perusta itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat psykologiassa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä mahdollisessa toisessa aineessa perusopinnot ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajan pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät tutkintoon sivuaineena. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

4 luku

Tieteellinen jatkokoulutus

12 §
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon antavan riittävän perustan psykologian alan jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Erikoispsykologin koulutuksessa, josta säädetään 14 §:n 2 ja 3 momentissa, tavoitteena on, että psykologi perehtyy hyvin erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja hankkii erikoisalallaan tarvittavat tiedot ja taidot sekä kyvyn itsenäiseen toimintaan erikoispsykologina.

13 §
Tohtorin tutkinto

Tohtorintutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi tarkoitettuja käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

14 §
Lisensiaatin tutkinto ja erikoispsykologin koulutus

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Tutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus.

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan psykologian maisterin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää erikoispsykologin koulutus seuraavilla erikoisaloilla: kehitys- ja kasvatuspsykologia, neuropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia sekä työn ja organisaatioiden psykologia. Opetusministeriö päättää kunkin yliopiston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriötä kuultuaan, minkä erikoisalojen koulutusta kussakin yliopistossa järjestetään.

Erikoispsykologin koulutukseen sisältyy järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen johonkin 2 momentissa mainittuun erikoisalaan, tutkimus omalta erikoisalalta sekä erikoisalan ohjattu työkokemus.

5 luku

Erinäiset säännökset

15 §
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

16 §
Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta sekä tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §
Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §
Tarkemmat määräykset

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

19 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan psykologian tutkinnoista 4 päivänä toukokuuta 1979 annettu asetus (470/79) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20 §
Kumotun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat

Kussakin yliopistossa on psykologian tutkinnoista annetun, 19 §:ssä kumotun asetuksen mukaiseen psykologian kandidaatin tutkintoon johtava koulutusohjelma 31 päivään joulukuuta 1997.

21 §
Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan psykologian tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan psykologian tutkinnoista annetun, 19 §:ssä kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1997. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen psykologian tutkinnoista annetun, 19 §:ssä kumotun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.