302/1996
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
Asetus alueiden kehittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
muutetaan alueiden kehittämisestä 17 päivänä joulukuuta 1993 alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1315/93) 1 §:n 1 momentti, 2 ja 3 §, 4 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 3 momentti, 16―18 § ja 19 §:n 2 momentti sekä
lisätään asetukseen uusi 9 a §, 12 §:ään uusi 2 momentti ja asetukseen uusi 19 a § seuraavasti:
1 §
Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tavoiteohjelmien valmistelusta vastaa asianomainen ministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden ja mainitun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen aluekehitysviranomaisten kanssa.
2 §
Tavoiteohjelmia ovat rakennemuutosalueohjelma, maaseutuohjelma, saaristo-ohjelma, osaamiskeskusohjelma ja raja-alueohjelma.
3 §
Alueiden kehittämisestä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut aluekehittämisohjelmat kootaan maakunnan kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitteena on alueen erityispiirteiden, ongelmien ja tarpeiden pohjalta vahvistaa alueen tuotantoa ja parantaa tuotantorakennetta, työllisyyttä ja väestön osaamista sekä vähentää sijainnista ja luonnonoloista elinkeinotoiminnalle aiheutuvia haittoja.
4 §
Rakennemuutosalueita määrätään vain kehitysalueen ulkopuolella.
8 §
Raja-alueohjelmaa koskevan yhteistyön yhteensovittamisesta Suomessa vastaa asianomainen ministeriö.
9 a §
Kehitysaluetta ja tukialueita määrättäessä käytetään perusteena lähinnä asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta, työttömyyttä, muuttoliikettä, elinkeinorakennetta ja asukastiheyttä.
10 §
Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja ja kutsua niihin asianomaisen ministeriön luvalla jäseniksi (jaostojäsen) neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä. Jaostojäsenille suoritettavista palkkioista ja korvauksista on voimassa, mitä valtion komitean jäsenten osaltamäärätään.
11 §
Aluekehitysviranomainen voi myöntää avustusta maakunnan kehittämisrahasta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseen alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Hankkeiden toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. Avustuksen hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen.
12 §
Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan avustusta myönnettäessä myös muut kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämisestä kunnille aiheutuvat menot hallintomenoja lukuun ottamatta.
13 §
Avustuspäätöksessä on hakijalle ilmoitettava, että hakemuksessa olevat tiedot ovat aluekehitysviranomaisen ja asianomaisen ministeriön käytössä seurantaa varten.
Avustuspäätöksessä on mainittava asianomaisen ministeriön, valtiontilintarkastajien sekä valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta valvoa avustuksen käyttöä sekä kaikki avustusta koskevat ehdot.
16 §
Jos avustusta on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai jos avustusta haettaessa on annettu olennaisessa kohdassa vääriä tietoja tai salattu avustuksen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka jos avustuksen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja, aluekehitysviranomaisen tulee periä avustus takaisin siltä osin kuin tukea on maksettu perusteettomasti. Takaisin perittävälle avustukselle on määrättävä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä vuotuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa avustusta makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Aluekehitysviranomainen voi määrätä avustuksen palautettavaksi, jos sellaisen omaisuuden, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, omistus- tai hallintaoikeus on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä. Takaisin perittävälle avustukselle voidaan määrätä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä vuotuinen korko, joka kulloinkin vastaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa avustusta makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
17 §
Aluekehitysviranomaisen tulee seurata avustettavien hankkeiden toteutumista. Aluekehitysviranomaisen tulee ylläpitää asianomaisen ministeriön ohjeiden mukaista seurantarekisteriä sekä laatia asianomaiselle ministeriölle vuosittain avustettavien hankkeiden toteutumista ja vaikutuksia koskeva seurantaraportti.
Asianomainen ministeriö vastaa maakunnan kehittämisrahan valtakunnallisesta seurannasta ja aikaansaatujen tulosten arvioinnista.
18 §
Mitä 11―16 §:ssä ja 17 §:n 1 momentissa säädetään aluekehitysviranomaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, koskee soveltuvin osin asianomaista ministeriötä, kun se päättää maakunnan kehittämisrahan käytöstä alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla.
Asianomaisella ministeriöllä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa maakunnan kehittämisrahasta myönnettyjen avustusten myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa.
19 §
Asianomainen ministeriö voi antaa aluekehitysviranomaisille ohjeita aluekehittämisohjelmien valmistelusta sekä maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta.
19 a §
Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös aluekehitysviranomaisen ja asianomaisen ministeriön Euroopan yhteisön rakennerahastoista myöntämiin avustuksiin.
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä toukokuuta 1996.
Takaisin maksettavaan tukeen, joka oli viivästyneenä tämän asetuksen tullessa voimaan, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI
Ministeri
Jouni Backman