Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1996 maksettavista tuista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1785/1995
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 187/1995 (Julkaistu 29.12.1995)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on 30 päivänä marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 3 §:n 1 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
1 lukuYleiset määräykset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 5 §:ssä tarkoitettuna siirtymäkauden tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1996 kotieläintalouden tuotantotukea, peltoalaan perustuvaa hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tukea, eläinten lukumäärään perustuvaa tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea sekä satovuodelta 1996/97 kasvinviljelyn tuotantotukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.
2 §Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;
nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ennen vuoden 1996 alkua ole täyttänyt 40 vuotta; sekä
satovuodella heinäkuun 1 päivän ja seuraavan kesäkuun 30 päivän välistä ajanjaksoa.
3 §Tuen saajat
Tukea voidaan maksaa:
yksityiselle viljelijälle;
usealle viljelijälle yhteisesti; sekä
sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalouden harjoittaminen.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 9 §:ssä tarkoitettuja tukia avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15§:ssä tarkoitettuja tukia maksaa myös sellaiselle yhteisölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä, tai säätiölle.
Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalous- tai puutarhaoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle. Mikäli maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää luvan tuen maksamiseen vain tuotannolle, jota tuen hakija on harjoittanut ennen vuotta 1995. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset on järjestetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla.
4 §Tuen saamisen edellytykset
Tukea voidaan maksaa tuen saajalle, joka asuu vakinaisesti Suomessa. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö tai säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.
Peltoalaan, eläinten lukumäärään ja kotieläinyksikköihin perustuvan tuen ja kasvihuonetuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 15 päivänä 1996 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1996 käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria.
Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijä tai hänen puolisonsa ovat 1.1.1996 alle 65-vuotiaita. Edellä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä on, ettei kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan, tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.
Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille tuen saajille on lisäksi, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.
5 §Aluejako
Tuki maksetaan saman suuruisena koko maassa, ellei asianomaisen tukimuodon kohdalla mainita aluejakoa. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle katsotaan sijaitsevan saaristossa. Noudatettavat aluejaot ovat liitteenä 1.
2 lukuKotieläintalouden ja kasvinviljelyn tuotantotuki
6 §Kotieläintalouden tuotantotuen määrä
Kotieläintaloudelle maksetaan tuotantotukea (markkaa/kilo) tuottajalta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta vuodelta 1996 seuraavasti:
tammi- | maalis- | |
helmikuu | joulukuu | |
ulkosaaristo | 0,64 | 0,61 |
muu maa | 0,54 | 0,51 |
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi.
7 §Kasvinviljelyn tuotantotuen määrä
Kasvinviljelyn tuotantotukea (markkaa/kilo) maksetaan tuottajalta markkinointiin satovuodelta 1996/97 ostetuista tuotteista seuraavasti:
tärkkelysperuna | 0,027 |
mallasohra | 0,16 |
vehnä | 0,23 |
ruis | 0,25 |
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuotteiden laatuvaatimuksista ja siitä, milloin tuote katsotaan ostetuksi markkinointiin sekä suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta.
3 lukuPeltoalaan perustuva tuki
8 §Tuen perusteena oleva peltoala
Peltoalaan perustuvan hehtaari- ja nuortenviljelijöiden tuen perusteena on toukokuun
15 päivänä tuottajan hallinnassa oleva peltotai puutarhakasvien ala. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/74) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) 9 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon luopumistukea.
Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti.
9 §Hehtaarituen määrä
Hehtaaritukea maksetaan (markkaa/hehtaari) vuoden 1996 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta seuraavasti:
sokerijuurikas, alueet A ja B | 1 570 |
sokerijuurikas, alue C | 1 280 |
ihmisravinnoksi käytettävät herneet | 600 |
viljat ja muut viljelyskasvit (lukuunottamatta hernettä, tärkkelysperunaa, sokerijuurikasta ja vihanneksia) | 190 |
Avomaapuutarhatuotteiden tuen enimmäismäärät (markkaa/hehtaari) ovat seuraavat:
AVOMAAPUUTARHATUOTTEET | |
omenat | 2 750 |
marjat, alue A | 2 750 |
marjat, alueet B ja C | 1 900 |
vihannekset, alue A | 4 800 |
vihannekset, alueet B ja C | 4 100 |
Tuen maksaminen edellyttää, että viljojen ja muiden viljelyskasvien viljelyala on yhteensä vähintään kolme hehtaaria tai avomaan puutarhatuotannon ala on yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.
Avomaan puutarhatuottajille tukea maksetaan siten, että tuen kokonaismäärä on juurestuotannolle enintään 10 miljoonaa markkaa, muulle avomaan vihannestuotannolle enintään 26,6 miljoonaa markkaa, marjantuotannolle enintään 11,4 miljoonaa markkaa ja omenantuotannolle enintään 1,5 miljoonaa markkaa.
Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukimäärä ylittää edellä olevan enimmäsmarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta tuoteryhmittäin.
10 §Nuorten viljelijöiden tuen määrä
Nuorille viljelijöille maksetaan alueilla A ja B tuotannossa olevalta peltoalalta 200 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään kolme hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.
11 §Kasvihuonetuen määrä
Kasvihuonetuotannon tukea (markkaa/neliömetri) maksetaan tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien ja sisätiloihin tarkoitettujen ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoalan sekä avomaan kurkun, kiinankaalin ja paprikan tuotantoalan perusteella enintään seuraavasti:
Kasvihuoneet | |
― viljelykausi 7 kk tai yli | 100 |
― viljelykausi vähintään 2, mutta alle 7 kk | 50 |
Avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan ja rapealehtisen keräsalaatin tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle seitsemän kuukauden viljelykauden tukena.
Alle kahden kuukauden viljelykaudelta tuki maksetaan 9 §:n mukaisesti. Koristekasvien osalta tukea maksetaan maa- ja metsätalousministeriön asettaman tuottajakohtaisen kiintiön puitteissa. Kasvihuonetukea ei makseta ulos istutettavaksi tarkoitetuille koristepuiden ja -pensaiden, hedelmä- ja marjakasvien taimille eikä perennoille tai muulle taimituotannolle. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannosta luopumistukea.
Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.
Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista.
Tuen kokonaismäärä on vuonna 1996 enintään 335 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettu viljelykausi ei täyty kasvitaudin, tulipalon tai muun vastaavan viljelijästä riippumattoman syyn takia, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakijalle täysimääräisenä.
4 lukuKotieläintuet
12 §Eläinkohtaiset tuet
Eläinkohtaista tukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee tarkemmin tukeen oikeuttavat eläimet ja päättää laskenta-ajankohdista. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana on tilapäisesti merkittävästi alentunut, tuki maksetaan vuoden 1995 keskimääräisen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Munivien kanojen osalta alle neljän kuukauden munintatauko ei vähennä tukea.
Tukea (markkaa/eläin) maksetaan seuraavasti:
emolehmät | 570 |
emakot | 1 540 |
broileremot | 58 |
kalkkunaemot ja muut siipikarjaemot, ei kuitenkaan munivien kanojen emot | 85 |
vuohet maidontuotantoon | 1 500 |
Emolehmille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä.
Munivaa kanaa kohti maksetaan vuodelta 1996 tukea ulkosaaristossa 40 markkaa ja muualla maassa 32 markkaa kuitenkin enintään 20 000 kanasta tuen saajaa kohti.
Kananpoikien osalta tukea maksetaan tuottajan vuonna 1996 myymien tai omaan tuotantoon otettujen, Suomessa syntyneiden eläinten perusteella 2,46 markkaa kananpoj0alta.
Emakkojen määrän perusteella tukea maksetaan enintään 225 miljoonaa markkaa ja munivien kanojen määrän perusteella enintään 135 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavattuen määrät ylittävät edellä olevat enimmäismäärät, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta.
Eläintä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa.
13 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet
Eläinyksikköä kohti tukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana on tilapäisesti merkittävästi alentunut, tuki maksetaan vuoden 1995 keskimääräisen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea (markkaa/eläinyksikkö) maksetaan seuraavasti:
Naudat ja uuhet | |
saaristo, alueen C saaristoa lukuunottamatta | 1 615 |
Lypsylehmät | |
Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku | 380 |
Hartola ja Mäntyharju | 285 |
Lihanaudat | |
Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku | 315 |
Kiikoinen, Kullaa, Lavia, Mouhijärvi, Noormarkku, Pori, Suodenniemi, Juupajoki, Längelmäki, Kuhmalahti, Jämsä, Kuhmoinen, Hartola ja Mäntyharju | 95 |
Uuhet | |
kaikki edellä luetellut kunnat | 650 |
Hevoset | |
koko maa | 2 900 |
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee tarkemmin tukeen oikeuttavat eläimet. Eläinyksikkökohtaista tukea ei makseta, jos yksiköitä on vähemmän kuin 1,5. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö.
Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua tilakohtaista kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 eläinyksiköstä tuen saajaa kohti.
Eläinyksikköä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa.
14 §Teurastuksen yhteydessä maksettavat tuet
Teurastetuista eläimistä maksetaan teurastuksen yhteydessä tukea seuraavasti (markkaa/teurastettu eläin)
tammi- | huhti- | |
maaliskuu | joulukuu | |
ULKOSAARISTO | ||
Siat | 257 | 244 |
Sonnit, 11―14 kk, hiehot 12 kk ja yli | 1 730 | 1 650 |
Sonnit väh. 15 kk | 2 864 | 2 730 |
Sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset | 3 501 | 3 330 |
Lampaat | 349 | 349 |
MUU MAA | ||
Siat | 218 | 207 |
Sonnit 11―14 kk, hiehot 12 kk ja yli | 1 024 | 980 |
Sonnit väh. 15 kk | 1 787 | 1 700 |
Sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset | 2 184 | 2 080 |
Lampaat | 226 | 226 |
KOKO MAA | ||
Lehmät | 138 | 130 |
Broilerit (100 eläintä) | 249,40 | 237 |
Fasaanit (100 eläintä) | 211,65 | 201 |
Tarhatut sorsat (100 eläintä) | 211,65 | 201 |
Viiriäiset (100 eläintä) | 34,86 | 33 |
Kalkkunat (10 eläintä) | 139,44 | 132 |
Ankat (10 eläintä) | 52,29 | 50 |
Hanhet (10 eläintä) | 97,11 | 92 |
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä ja vähimmäispainoista.
5 lukuPuutarhatuotteiden varastointituki
15 §Varastointituen määrä
Tukea maksetaan alueilla A ja B tuen saajan 1.10.-31.12.1996 hallitseman ja kotimaisten avomaavihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea (markkaa/kuutio) maksetaan satovuodelta 1996/97 enintään seuraavasti:
Koneellisesti jäähdytetyt varastot | 114 |
Muut varastot | 76 |
Tuen maksaminen edellyttää, että tuen hakija on itse tuottanut varastoidut tuotteet,tuotteet täyttävät kasvisten ja omenoiden
vähimmäislaatuvaatimukset ja avomaan puutarhatuotannon viljelyala on yhteensä vähintään puoli hehtaaria.
Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.
Tuen kokonaismäärä on enintään 28,5 miljoonaa markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö päättää varastointituen lopullisesta määrästä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. Varastointitukea ei makseta, jos sen määrä on alle 1000 markkaa.
16 §Tukien alentaminen ja epääminen
Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos:
hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja;
hakija ei ole pitänyt 15 §:ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista;
korvauksen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta.
Jos 1 momentissa tarkoitetun teon taloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä ja jos tuottajan erehdystä tai laiminlyöntiä voidaan pitää olosuhteet huomoon ottaen ymmärrettävänä, asianomainen maaseutuelinkeinopiiri voi päättää, että korvaus maksetaan arviointihetken todellisen tilanteen mukaisesti.
17 §Menettelysäännökset
Peltoalaan perustuvia, eläinkohtaisia ja eläinyksikkökohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Puutarhatuotteiden varastointitukea haetaan asianomaiselta maaseutuelinkeinopiiriltä ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselta.
Tuotantotukia ja teurastuksen yhteydessä maksettavia tukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriöltä tai sen määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista, hakuajan jälkeen tapahtuvasta hakemusten täydentämisestä, hakemisessa noudatettavastamenettelystä sekä ennakkoon maksettavan tuen määrästä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/92).
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä valvonnassa noudatettavasta menettelystä.
Jos tässä päätöksessä tarkoitettua tukea koskeva hakemus on jätetty hakuajan kuluttua umpeen, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakijalle, jos myöhästyminen on vähäinen tai siihen on hyväksyttävä syy.
18 §Komission päätösten huomioon ottaminen
Tukia maksettaessa on noudatettava Euroopan unionin komission 13 päivänä helmikuuta 1995 ja sen jälkeen antamien päätösten määräyksiä, jotka koskevat tässä valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuja tukia. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisten päätösten edellyttämällä tavalla.
19 §Tarkemmat määräykset
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
20 §Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänätammikuuta 1996.
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläVanhempi hallitussihteeriaEsko Lauril
Liite 1
ALUEJAOT
Alue A
Kymen läänistä
Elimäki ja Kouvola
Turun ja Porin läänistä
Alastaro, Aura, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Koski T1, Kuusjoki, Lieto, Loimaa ,Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Oripää lukuunottamatta alueeseen B kuuluvaa osaa, Paimio, Perniö, Pertteli, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Somero, Tarvasjoki ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuunottamatta Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Piikkiö,Sauvo, Särkisalo ja Turku
Uudenmaan läänistä
Askola, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Lohjan kunta, Loviisa, Myrskylä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo,Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Pernaja ja Porvoon maalaiskunta
Alue B
Ahvenanmaan maakunta
Turun ja Porin läänistä
Askainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Houtskari, Huittinen, Iniö, Jämijärvi, Kankaanpää, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kuhmalahti ,Kullaa, Kustavi, Köyliö, Laitila, Lappi T1,Lavia, Luvia, Längelmäki, Merimasku, Mouhijärvi, Mynämäki, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Pomarkku, Pori Punkalaidun, Pyhäranta, Rauma, Rymättylä,Suodenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Taivassalo, Ulvila, Uusikaupunki, Vahto, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Yläne ja Äetsä sekä Oripään kunnasta luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu osa, Dragsfjärdin, Halikon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Piikkiön, Sauvon, Särkisalon, Turun ja Paraisten saaristo-osat
Hämeen läänistä
Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Kalvola, Kangasala, Koski Hl,Kylmäkoski, Kärkölä, Lahti, Lammi, Lempäälä, Loppi, Luopioinen, Nastola, Nokia,Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Renko, Riihimäki, Sahalahti, Tammela, Tampere, Toijala, Tuulos, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Ylöjärvi ja Ypäjä
Kymen läänistä
Anjalankoski, Hamina, Iitti, Imatra, Jaala ,Joutseno, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Vironlahti ja Ylämaa
Mikkelin läänistä
Hartola, Heinola, Heinolan mlk, Mäntyharju ja Sysmä
Keski-Suomen läänistä
Jämsä ja Kuhmoinen
Uudenmaan läänistä
Artjärvi, Hanko, Hyvinkää, Karjalohja,Karkkila, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Orimattila, Sammatti ja Tammisaari sekä Inkoon, Pernajan ja Porvoon maalaiskunnan saaristo-osat
Alue C
Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Vaasan läänit
Keski-Suomen lääni
Koko lääni lukuunottamatta Jämsää ja Kuhmoista
Mikkelin lääni
Koko lääni lukuunottamatta Hartolaa, Heinolaa, Heinolan maalaiskuntaa, Mäntyharjua sekä Sysmää
Hämeen läänistä
Kihniö, Kuorevesi, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat
Kymen läänistä
Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Uukuniemi
Turun ja Porin läänistä
Honkajoki, Karvia, Merikarvia ja Siikainen
SAARISTOALUE
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo ,Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö
Saaristo-osat seuraavista kunnista
Askainen, Dragsfjärd, Finström, Geta, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kotka, Kustavi, Lemland, Lemu, Maalahti,Maksamaa, Merimasku, Mustasaari, Naantali, Oravainen, Parainen, Pernaja, Piikkiö,Porvoon mlk, Pyhtää, Rymättylä, Saltvik ,Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari,Turku, Uusikaupunki, Vehkalahti ja Vehmaa
Sisäsaaristo
Muut saaristo-osat Uudenmaan, Kymen,Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karja-lan, Keski-Suomen, Vaasan, Oulun sekä Tu-run ja Porin lääneistä
Liite 2
ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Lypsylehmät | 1 |
Emolehmät | 1 |
Muut naudat, yli 2 vuotta | 1 |
Muut naudat, 6 kk―-2 vuotta | 0,6 |
Uuhet, vuohet | 0,15 |
Hevoset, yli 6 kk | |
― siitostamma (mukaan lukien ponitammat) | 1 |
― suomenhevonen | 0,85 |
― 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit | 0,60 |