1444/1995

Tässä laissa tarkoitetaan:

Valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutos otetaan huomioon siltä osin kuin se aiheutuu asianomaista valtionosuustehtävää koskevasta laista, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä, valtakunnallisesta suunnitelmasta taikka valtion talousarviosta.

Kustannustenjaon kehitys selvitetään koko maan tasolla ja kokonaisuudessaan valtion ja kuntien välillä. Valtionosuuksien tai niiden määräytymisen perusteena olevia keskimääräisiä markkamääriä tarkistetaan selvitysten edellyttämällä tavalla joka neljäs vuosi ( tarkistusvuosi ) siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/92) säädetään.

Kunta saa yleisenä valtionosuutena markkamäärän, joka määräytyy tämän pykälän 1 ja 2 momentin mukaan. Markkamäärä saadaan kertomalla varainhoitovuotta edeltävän vuoden alkaessa ollut väestötietolain (507/93) 18 §:n mukainen kunnan asukaslu-ku vahvistetulla yleisen valtionosuuden kes-kimääräisellä markkamäärällä. Näin saatumarkkamäärä kerrotaan asukastiheyden, pin-ta-alan, saaristoisuuden ja väestön kielisuh-teen mukaan määräytyvillä kertoimilla.

Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä ( tasauslisä ), jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohti on pienempi kuin 90 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasluvulla ( tasausraja ). Tasauslisä lasketaan siten, että sen ja kunnan laskennallisen verotulon summa on tasausrajan mukainen markkamäärä.

Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohti ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuuksista markkamäärä, joka on 40 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta ( tasausvähennys ).

Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero, kunnan osuus yhteisön tuloverosta ( yhteisövero-osuus ) ja kiinteistövero samalta verovuodelta. Mainitut verot otetaan huomioon siltä verovuodelta, jonka maksuunpanotiedot ovat käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 1 päivään mennessä. Laskelmassa ei oteta huomioon Ahvenanmaan maakunnan kuntia.

Kunnan laskennallisen kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden määrä saadaan kertomalla kunnan laskennallinen veroäyrimäärä kuntien veroäyrimäärillä painotetulla keskimääräisellä kunnan tuloveroprosentilla. Laskennallinen veroäyrimäärä on maksuunpannun kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden yhteismäärä jaettuna kunnan tuloveroprosentilla. Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/92) 11―14 §:ssä tarkoitettujen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin verotus kohdistuu.

Jos kunnan asukasluku on kolmen vuoden aikana varainhoitovuotta edeltävän vuoden alusta lukien alentunut, lasketaan asukasluvun alenemisen mukaan määräytyvä markkamäärä seuraavan kaavan mukaan: 0,5 x asukaslukujen erotus x (koko maassa varainhoitovuotta edeltävälle vuodelle myönnetty yleinen valtionosuus + tehtäväkohtaiset valtionosuudet)/asukas.

Valtioneuvosto vahvistaa kullekin kunnalle vuodelle 1996 valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvan siirtymätasauksen asukasta kohti. Siirtymätasaus tehdään kunnalle, jonka 2 momentin mukainen valtionosuuksien muutos ylittää 200 markkaa asukasta kohden.

Siirtymätasaus lasketaan vähentämällä kunnalle vuonna 1995 voimassa olevien valtionosuusperusteiden mukaan myönnettyjen valtionosuuksien summasta, johon sisältyvät yleinen valtionosuus, verotulojen täydennys, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtäväkohtaiset valtionosuudet vähennettynä kunnan osuudella kansaneläkkeiden lisäosien kustannuksista, niiden valtionosuuksien yhteismäärä, joka kunnalle lasketaan tämän lain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 annetun lain (1443/95) mukaisin valtionosuuksien määräytymisperustein vuoden 1995 tasossa ilman vuotta 1996 koskevia valtionosuuksien vähennyksiä. Laskettaessa peruskoululain 84 d §:ssä tarkoitettua tunnuslukua sovelletaan kuitenkin syksyn 1995 oppilasmääriä. Kunnan osuutena kansaneläkkeiden lisäosien kustannuksista käytetään 1,55 penniä kunnassa verovuodelta 1993 maksuunpantua veroäyriä kohti.

Jos 2 momentissa tarkoitettu erotus on positiivinen, myönnetään kunnalle siirtymätasaus, joka on 2 momentissa tarkoitettu erotus vähennettynä 200 markalla asukasta kohti.

Jos 2 momentissa tarkoitettu erotus on negatiivinen, vähennetään kunnan valtionosuuksista siirtymätasaus, joka on 2 momentissa tarkoitettu erotus vähennettynä 200 markalla asukasta kohti.

Valtionapuviranomainen myöntää yleisen valtionosuuden, tehtäväkohtaiset valtionosuudet ja harkinnanvaraisen avustuksen sekä vahvistaa verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen.

Yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja tehtäväkohtaiset valtionosuudet myönnetään hakemuksetta vuosittain viimeistään tammikuun 11 päivänä.   Harkinnanvaraista avustusta on haettava elokuun loppuun mennessä ja se myönnetään varainhoitovuoden loppuun mennessä.

Valtionosuudet, joissa on otettu huomioon 9 §:ssä tarkoitettu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja 15 §:ssä tarkoitettu siirtymätasaus, maksetaan kunnalle varainhoitovuoden alusta lukien kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena viimeistään sen 11 päivänä. Harkinnanvarainen avustus maksetaan kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä.

Tasauslisän maksaa sisäasiainministeriö. Tasauslisästä 11 prosenttia maksetaan kuntien valtionosuuslain, 54 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain sekä 35 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisiin valtionosuuksiin valtion talousarviossa osoitetuista määrärahoista. Maksettaessa mainittujen lakien mukaisia valtionosuuksia tasausvähennykset ja siirtymätasaukset otetaan huomioon samassa suhteessa.

Jos kunnalle myönnettävä yleinen valtionosuus on pienempi kuin 2 momentin mukaiset yleisen valtionosuuden vähennykset, vähennetään erotuksesta 60 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain sekä 40 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista valtionosuutta maksettaessa.

Sisäasiainministeriö toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetusministeriölle kuntakohtaisen päätöksensä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuksia maksettaessa huomioon otettavista markkamääristä.

Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 25 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin kunnan tai kuntayhtymän käytettävissä ja kunnalta tai kuntayhtymältä on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt määrä suoritettava kunnalle tai kuntayhtymälle. Suoritettavalle määrälle on maksettava Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa.

Valtionapuviranomainen voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavien valtionosuuksien yhteydessä.

Jos kunta tai kuntayhtymä on saanut perusteettomasti valtionosuutta, on valtionapuviranomaisen määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus on maksettu.

Palautettava etuus saadaan vähentää myöhemmistä kunnalle tai kuntayhtymälle tulevista valtionosuuksista, tasauslisästä tai myönnettävästä siirtymätasauksesta.

Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyytymätön 20 §:ssä tarkoitettuun päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tai siirtymätasauksen vahvistamista, kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtionapuviranomaiselle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Sisäasiainministeriö on valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitetuissa yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, siirtymätasausta ja harkinnanvaraista avustusta koskevissa asioissa.