1368/1995

Annettu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995

Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §
Soveltamisala

Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteidenjälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

1) koneasema siihen sisältyvine patoineen;

2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

4) voimalaitosta palvelevat padot;

5) kytkinkenttärakenteet;

6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

7) lämpö, vesi, ilmastointi- ja sähköasennukset;

8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

9) tontin kaivuu, paalutus, louhinta, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto, varasto, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

2 §
Jälleenhankinta-arvo

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 198.0. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §
Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta- arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta- arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

4 §
Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m2.

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on

51 mk/m3 ktr, kun kaivuu on vedestä,

43 mk/m3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, ja

303 mk/m3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

ø (m)    mk/jm 
1,0         1 986 
1,5         2 979 
2,0         3 974 
2,5         4 966 
3,0         5 960 
3,5         6 955 
4,0         7 948 
4,5         8 940 
5,0         9 936 

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 998 mk/m3, kun pato on betonia, ja 84 mk/m3, kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ³ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1.

   m3           mk 
  1 000      19 891 844 
 10 000      30 174 861 
 50 000      75 877 155 
100 000     133 005 025 
200 000     236 672 525 

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2.

  m3           mk 
 1 000       3 470 092 
 5 000       9 208 847 
10 000      16 382 289 
50 000      73 769 831 

Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3.

Teho (MW)         mk 
  0,5        3 408 264 
  1,0        4 481 750 
  2,0        5 556 536 
  3,0        8 775 697 
  4,0       10 922 670 
  5,0       13 069 644 
  6,0       15 216 616 
  7,0       17 363 589 
  8,0       19 510 562 
  9,0       37 133 203 
 10,0       38 392 145 
 15,0       44 686 864 
 20,0       50 981 583 
 25,0       57 276 303 
 50,0       88 749 895 
100,0      151 697 081 
150,0      214 644 265 
5 §
Muu vesivoimalaitos

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4 §:ssä olevia jälleenhankinta- arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

6 §
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1995. Sitä sovelletaan vuodelta 1995 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1995

Ministeri
Arja Alho

Vanhempi hallitussihteeri
Marja-Liisa Lindström

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.