1366/1995

Annettu Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995

Valtioneuvoston päätös nuorille viljelijöille myönnettävästä käynnistystuesta

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1303/94) nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

Yleistä

1  §
Soveltamisala

Tämän päätöksen perusteella voidaan ryhtyä toteuttamaan maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2328/91, jäljempänä rakenneasetus, tarkoitettua nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmää. Käynnistystukena myönnettäviä avustuksia, korkotukea sekä valtionlainoja voidaan kunakin kalenterivuonna myöntää valtion talousarviossa tai maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen tai myöntövaltuuden rajoissa.

Nuorten viljelijöiden käynnistystukea myönnettäessä on sen lisäksi, mitä rakenneasetuksen 1 ja 10 artiklassa, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetussa laissa (1303/94), jäljempänä rakennepolitiikkalaki, ja maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetussa asetuksessa (1259/95), jäljempänä rakennepolitiikka-asetus, säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä tässä päätöksessä määrätään.

Määritelmät

2  §
Maatila

Tätä päätöstä sovellettaessa maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta, joka kuuluu samalle omistajalle tai samoille omistajille. Tilakokonaisuuteen tulee sisältyä talouskeskus, josta käsin tuotantoa harjoitetaan.

Talouskeskuksena pidetään kotieläintuotantoa harjoitettaessa tuotantorakennuksia ja muussa tuotannossa talousrakennuksia tai suojia, joissa pääosa yritystoiminnassa tarpeellisista tuotantovälineistä säilytetään.

Harjoitettaessa 3 §:n 2 momentin 6―10 kohdassa tarkoitettua toimintaa maatilaksi katsotaan myös asuntotilaan verrattava tila ja sillä olevat irtaimet tuotantovälineet.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun omistajaan rinnastetaan se, joka kirjallisen vuokrasopimuksen nojalla hallitsee tilaa tai tilan osaa. Maatilaan luetaan tällöin kuuluvaksi sellaiset tuotantoon käytettävät alueet, joiden vuokra-aikaa on hakemuksen vireille tulosta lukien jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuotantoon käytettyä rakennusta tai rakennettua aluetta koskevan vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta.

Maatilan katsotaan sijaitsevan siinä kunnassa, jossa sen talouskeskus sijaitsee.

3  §
Tuotanto

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen hakija ryhtyy harjoittamaan 2 §:ssä tarkoitetulla tilalla maataloutta.

Rakenneasetuksen 10 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuksi maataloudeksi katsotaan:

1) peltoviljely;

2) karjatalous ja muu eläinten pito;

3) kasvihuonetuotanto, vihannesviljely, marjan- ja hedelmänviljely sekä muu puutarhaviljely;

4) kalanviljely;

5) mehiläistalous;

6) porotalous;

7) sisävesikalastus;

8) ammattimainen metsästys;

9) ammattimainen marjastus ja sienestys; sekä

10) muu näihin rinnastettava eläinten kasvatus, lihan, muiden eläimestä saatavien tuotteiden, meijerituotteiden, viljan sekä muiden elävien kasvien tuotanto sekä muu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II tarkoitettujen tuotteiden tuotantotoiminta.

4  §
Nuori viljelijä

Rakenneasetuksen 10 artiklassa tarkoitettuna nuorena viljelijänä pidetään henkilöä, joka alle 40-vuotiaana on

1) saanut omistukseensa tai vuokrasopimuksen perusteella hallintaansa 2 §:ssä tarkoitetun maatilan; ja

2) ryhtynyt harjoittamaan sillä maataloutta päätoimisena maatilatalouden harjoittajana.

Mikäli kaksi tai useampi henkilö yhdessä hankkii tai vuokraa maatilan, on heidän kaikkien täytettävä tuen myöntämisen edellytykset.

Maatilan tulee täyttää 9 §:ssä tarkoitetut edellytykset niin moninkertaisina, kuin maatilalla on omistajia. Tätä momenttia sovellettaessa katsotaan aviopuolisot yhdeksi henkilöksi.

5  §
Tilanpidon aloittaminen

Tilanpidon aloittamisen katsotaan alkaneen sinä hetkenä, jona maatilan hallinta on siirtynyt, ei kuitenkaan ennen maatilan omistusoikeuden siirtymistä tai vuokrasopimuksen solmimista. Mikäli maatila on hankittu useammalla kuin yhdellä luovutuksella tai vuokrattu useammalta kuin yhdeltä vuokranantajalta, tilanpidon aloittaminen ratkaistaan sen hankinnan tai vuokrauksen perusteella, jolla pääosa maatilasta on hankittu tai vuokrattu.

Mikäli maatilan, jolla hakija aloittaa tilanpidon, ovat omistaneet hakijan tai hänen puolisonsa vanhemmat, riittää, että hakija saa omistukseensa maatilasta vähintään puolet tai vuokraa siitä alueen, joka käsittää yli puolet peltoalasta.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija viimeistään puolen vuoden kuluessa maatilan taikka 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa maatilan osan hallinnan siirtymisestä on ryhtynyt itse työhön osallistuen harjoittamaan omaan lukuunsa tilalla maataloutta.

Tukea ei myönnetä henkilölle, jolle jo on ennen 1 päivää tammikuuta 1995 myönnetty vastaavaa tukea kansallisista varoista tai jonka sanottua tukea koskeva hakemus on hylätty muulla kuin hankittua maatilaa koskevalla perusteella.

6  §
Viljelijäksi ryhtyminen osakkaana

Jos hakija on hankkinut tai vuokrannut maatilasta 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vain osan, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija vastaa tasavertaisena yrittäjänä maatilan loppuosan omistajan tai haltijan kanssa maatilan tilanpidosta sekä siihen liittyvistä velvoitteista sekä pääsee osalliseksi sen tuomista oikeuksista.

7  §
Päätoimiseksi viljelijäksi siirtyminen

Henkilölle, joka aikaisemmin on omistanut osan maatilasta tai vuokrasopimuksen nojalla hallinnut osaa maatilasta muutoin kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, voidaan myöntää käynnistystukea, jos hän ryhtyy päätoimiseksi viljelijäksi.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä ole vuotta ennen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa ollut omistuksessaan tai hallinnassaan yli kolmattaosaa siitä maatilasta, jonka muun osan hän on mainitussa momentissa tarkoitetulla saannolla tai sopimuksella hankkinut omistukseensa tai vuokrannut.

8  §
Päätoimisuus

Nuoren viljelijän katsotaan harjoittavan maataloutta päätoimisesti, jos

1) hänen kokonaistuloistaan vähintään neljäsosa tulee maatalousyrittäjätoiminnasta;

2) hänen kokonaistuloistaan vähintään puolet tulee maa- ja metsätaloudesta sekä muusta rakenneasetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitusta toiminnasta siten, kuin asiasta on maatiloille myönnettävästä investointituesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä ( /95) määrätty; ja

3) hän käyttää kokonaistyöajastaan vähintään puolet 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan.

Tätä päätöstä sovellettaessa katsotaan nuoren viljelijän käyttävän yli puolet työajastaan muuhun kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos hänen työaikansa työ- tai virkasuhteessa taikka muussa ansiotoiminnassa ylittää yhteensä keskimäärin 866 tuntia kalenterivuodessa. Maatilatalouden harjoittajan ei kuitenkaan katsota käyttävän yli puolta työajastaan tilan ulkopuoliseen toimintaan, jos hänen kokonaistuloistaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta saamat tulot muodostavat vähintään 50 prosenttia ja jonka kokonaistyöajasta sanotussa momentissa tarkoitettu toiminta vaatii vähintään 50 prosenttia, kuitenkin vähintään 866 tunnin vuotuisen työpanoksen.

Mitä maatiloille myönnettävästä investointituesta annetun valtioneuvoston päätöksen ( /95) 9 §:n 1 momentissa määrätään, koskee vastaavasti 1 momentin mukaista päätoimisuutta.

9  §
Työpanosta koskevat vaatimukset

Mikäli hankitulla tai vuokratulla maatilalla harjoitettu toiminta ei 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ajankohtana edellytä vähintään yhden henkilötyövuoden työpanosta, tilalle on laadittava rakenneasetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kehittämissuunnitelma, jossa on osoitettava, miten yhden henkilötyövuoden vaatimus tulee täyttymään enintään kahden vuoden kuluessa sanotusta ajankohdasta lukien.

Jos kehittämissuunnitelman mukaan päätoimisuusvaatimus aiotaan täyttää hankkimalla tai vuokraamalla loppuosa siitä tilasta, jolla tilanpito aloitetaan, hakemuksessa on esitettävä maatilan muun osan omistajan sitoumus luovuttaa tai vuokrata määräajan kuluessa kehittämissuunnitelmassa tarkoitettu osa tai osuus hakijalle.

Tukea saanut nuori viljelijä on velvollinen esittämään maaseutuelinkeinopiirille selvityksen 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen täyttymisestä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä.

10  §
Viljelijäksi ryhtyminen yhdistyksen osakkaana

Henkilölle, joka saatuaan maatilan tai sen osan hallintaansa 5 §:n 1 tai 2 momentissa tai 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin liittyy samaan aikaan sellaisen avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai osakeyhtiön osakkaaksi tai osuuskunnan jäseneksi, jonka pääasiallisena tarkoituksena on harjoittaa maataloutta yhteisön osakkaiden tai jäsenten maatiloilla, voidaan myöntää käynnistystukea, jos

1) yhteisössä on enintään viisi jäsentä;

2) yhteisön jäsenten maatilat sijaitsevat sellaisella etäisyydellä toisistaan, että maatalouden harjoittaminen yhteisesti on tarkoituksenmukaista;

3) yhteisön jäsenet ovat myös henkilökohtaisessa vastuussa yhdistyksen sitoumuksista ja velvoitteista; ja

4) yhteisön jäsenet vastaavat kukin itsenäisesti sellaisesta tuotantoon tai taloudenpitoon liittyvästä olennaisesta toiminnasta tai toimenpiteestä, että sen perusteella jäsentä voidaan pitää yrittäjänä.

11  §
Viljelijäksi ryhtyminen osuuskunnan osakkaana

Henkilölle, joka on hankkinut omistukseensa sellaisen osuuskunnan osuuksia, joka omistaa 2 §:ssä tarkoitetun maatilan ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on harjoittaa maataloutta kyseisellä tilalla, voidaan myöntää käynnistystukea, jos

1)  osuuskunnassa on enintään 25 jäsentä;

2)  hankitut osuudet käsittävät vähintään 10 prosenttia koko osuuspääomasta;

3)  osuuskunnan maatila vaatii vähintään viiden henkilötyövuoden työpanoksen;

4)  osuuksien hankkija vastaa itsenäisesti sellaisesta tuotantoon tai taloudenpitoon liittyvästä olennaisesta seikasta, että sen perusteella häntä voidaan pitää yrittäjänä.

12  §
Ammattitaito

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla on riittävä ammattitaito sen tuotantosuunnan harjoittamiseen, jota hankitulla maatilalla on harjoitettu tai ryhdytään harjoittamaan. Riittävänä pidetään vähintään toisen asteen ammatillista luonnonvara-alan koulutusta tai muuta vastaavaa koulutusta. Tukea voidaan kuitenkin myöntää myös hakijalle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus kyseiseltä alalta ja sen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon koulutus. Edellytyksenä tuen myöntämiselle on lisäksi koulutuksen kautta hankittu riittävä liiketaloudellinen osaaminen.

Mikäli tukea hakevat aviopuolisot, ainakin toisen heistä on täytettävä 1 momentissa säädetyt edellytykset ja toisella oltava joko tuotantoalaan liittyvä vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus tai vähintään kahden vuoden työkokemus alalta.

13  §
Asuminen

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että nuori viljelijä asuu maatilalla tai enintään viiden kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta tai kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä asettuu asumaan mainitulla tavalla. Asumisetäisyys voi tuotantosuunta huomioon ottaen olla pitempikin, jos tilalla harjoitettavaa tuotantoa voidaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti hoitaa asuinpaikasta käsin.

Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta ei kuitenkaan estä tuen myöntämistä, jos poissaolo johtuu:

1) sairaudesta;

2) rakenneasetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaiseen yritystoimintaan liittyvästä opiskelusta;

3) asevelvollisuuden suorittamisesta; tai

4) muusta näihin verrattavasta syystä.

Asumisvaatimuksen ei kuitenkaan katsota täyttyvän, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, ellei joku yrityksen hoitoon osallistuva yrittäjän perheenjäsen asu yrityksen sijaintipaikalla tai 1 momentissa tarkoitetulla etäisyydellä siitä.

14  §
Kansalaisuus

Tukea voidaan myöntää henkilölle, joka on Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen.

15  §
Kannattavuus

Tukea ei myönnetä, mikäli maatilalla ei voida katsoa olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytyksiä.

Tilalle on laadittava vähintään tilanpidon aloittamista seuraavat viisi vuotta käsittävä kannattavuus- ja maksuvalmiusselvitys, joka sisältää riittävät tiedot ja laskelmat kannattavuuden arvioimiseksi.

16  §
Metsämaan pidätys

Sen estämättä, mitä maatilasta ja sen hankkimisesta tai vuokraamisesta 2 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 2 momentissa määrätään, tuen myöntämisen esteenä ei ole maatilan metsämaan jättäminen luovutuksen tai vuokrauksen ulkopuolelle. Tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos on todennäköistä, että metsämaan pidätys haittaa olennaisesti maatilan kehittämistä tilanpidon aloittamisen jälkeen.

17  §
Maatilaa rasittavat saamiset

Tukea ei myönnetä, jos luovuttajan tai, vuokrattaessa maatila tai sen osa, omistajan vastattavaksi jää niin huomattava määrä maatilaa rasittavia luottoja, että mahdollisessa pakkotäytäntöönpanossa tilanpidon aloittajan mahdollisuus jatkaa tilanpitoa olisi ilmeisessä vaarassa eikä vakuusjärjestelyinkään hakijan asemaa ole mahdollista parantaa.

18  §
Vuokrausta koskevat erityisedellytykset

Tukea vuokrasopimuksen perusteella ei myönnetä, ellei vuokrasopimus ole siirrettävissä ilman vuokranantajan suostumusta kolmannelle ja ellei vuokraoikeutta ole kiinnitetty tai sen pysyvyydeksi vahvistettu muuta oikeutta.

Mikäli vuokrasopimus koskee rakennuksia tai sellaisia alueita, joilla hakija kehittämissuunnitelmassa on ilmoittanut suorittavansa investointeja, eikä investointeja voida pitää vähäisinä, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vuokrasopimuksen ehtojen mukaan tuen saajalla on oikeus korvaukseen siltä osin, kuin investointi on korottanut vuokratun alueen arvoa, ja että korvausperusteista on sovittu.

19  §
Tuen tarkoituksenmukaisuus

Tukea ei myönnetä, jos on ilmeistä, että tuen saaja kykenee suoriutumaan toiminnan käynnistämisestä aiheutuvista menoista ja tilanpidon aloittamiseen liittyvistä investoinneista ilman tukea.

Tuki voidaan myöntää myös alennettuna, mikäli täysimääräisenä tuen myöntäminen hakijan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista. Tällöin tuen määrä on joko puolet tai neljäsosa täysimääräisestä tuesta.

Tuen määrä

20  §
Avustuksen enimmäismäärä

Avustuksena myönnettävän käynnistystuen enimmäismäärä on 70 000 markkaa.

21  §
Lainan enimmäismäärä

Lainaa maatilan hankintaan voidaan myöntää enintään 250 000 markkaa tai vuokratilan maatalousirtaimiston hankintaan enintään 150 000 markkaa.

Valtionlainan korkoetuutena tai korkotukilainan korkotukena myönnettävän tuen enimmäismäärä on 70 000 markkaa. Korkoetuus tai korkotuki yhdessä 20 §:ssä tarkoitetun avustuksen kanssa voi olla enintään 14 000 markkaa.

Tuen hakeminen ja myöntäminen

22  §
Hakeminen

Nuoren viljelijän tukea haetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella siten, kuin rakennepolitiikka-asetuksen 4 §:ssä säädetään.

Hakemukseen on liitettävä maa- ja metsätalousministeriön määräämät asiakirjat.

Tukea on haettava vuoden kuluessa 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta.

Tukea voidaan hakea myös luovutussopimuksen tai vuokrasopimuksen luonnoksen perusteella.

23  §
Tuen myöntäminen

Mitä maatiloille myönnettävästä investointituesta annetun valtioneuvoston päätöksen 32―35, 38―42 ja 44―49 §:ssä määrätään, koskee myös tässä päätöksessä tarkoitettua tukea.

24  §
Laina-aika

Valtionlainan laina-aika on enintään 15 vuotta. Milloin kysymys on lainan myöntämisestä irtaimiston hankintaan aloitettaessa tilanpitoa vuokratilalla, laina on maksettava takaisin maatilaa koskevan jäljellä olevan vuokra-ajan kuluessa.

25  §
Avustuksen ja lainan maksatus

Avustus maksetaan viran puolesta viiden vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisajankohdasta viitenä yhtä suurena eränä vuosittain joko maaliskuun tai lokakuun 15 päivänä sen mukaan, kumpi ajankohta ensiksi seuraa tuen myöntämistä. Maksamisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja edelleen täyttää tuen myöntämisen edellytykset. Avustuksen maksatusta voidaan kuitenkinsiirtää enintään kahdella vuodella, jos tarkoitukseen osoitettuja Euroopan yhteisön varoja mainittuun tarkoitukseen ei ole asianomaisena maksuvuonna riittävästi käytettävissä.

Laina on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun maaseutuelinkeinoviranomainen on myöntänyt rahoitustuen ja kuuden kuukauden kuluessa lainan myöntämisestä. Laina katsotaan myönnetyksi sinä ajankohtana, jona asianomainen luottolaitos on tehnyt päätöksen lainan myöntämisestä, tai, jos voimassa oleva luottolupaus on annettu ennen rahoitustukipäätöstä, velkakirjan allekirjoittamisesta.

Jos tuen myöntäminen ratkaistaan luovutus- tai vuokrasopimuksen luonnoksen perusteella, avustusta ei saa maksaa eikä lainaa nostaa ennen kuin sitova sopimus luovutuksesta tai vuokrauksesta on tehty hakemukseen liitetyn luonnoksen mukaisin ehdoin.

26  §
Päätös eräistä maatilatalouden valtion- ja korkotukilainoista sekä avustuksista

Mitä maatilatalouden eräistä valtionlainoista ja korkotukilainoista sekä avustuksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä määrätään, koskee myös tässä päätöksessä tarkoitettuja avustuksia ja korkotukilainoja.

27   §
Valtionlainan irtisanominen sekä tuen lakkauttaminen ja takaisin periminen

Rakennepolitiikkalain 41 §:n 2 momentin nojalla valtionlaina tai avustus voidaan määrätä kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi tai korkoetuus periä valtiolle:

1) jos tuen saaja ei määräajassa ole hankkinut tukipäätöksessä edellytettyä koulutusta;

2) jos päätoimisuusvaatimus ei täyty määräajassa;

3) jos tuen saaja on avustuksen viimeisen erän maksamista tai lainan viimeisen erän nostamista seuraavien viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai olennaisesti supistanut sitä tai ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta luovuttanut tuen kohteena olevaa käyttöomaisuutta taikka jos tuettua maatilaa tai sen olennaista osaa koskeva vuokrasopimus purkautuu laina-aikana;

4) jos luonnollisten henkilöiden omistaman tuen kohteena olevan maatilan, yrityksen tai sen osan omistusoikeus siirtyy muulle henkilölle muun kuin perintöoikeudellisen saannon kautta taikka maatilataloutta tai yritystoimintaa harjoittavan tukea saaneen avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osuuskunnan tai osakeyhtiön omistussuhteet muuttuvat siten, ettei yritystä voida enää rakenneasetuksen 5―12 artiklan säännösten mukaan pitää tukemiskelpoisena;

5) jos 9 ja 10 §:ssä tarkoitettu yhdistys tai osuuskunta purkautuu, ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen myöntämisestä;

6) jos tuetun maatilan viljelykset, metsä tai rakennukset ovat joutuneet tuensaajan toimenpiteiden tai laiminlyönnin johdosta rappiolle, eikä rappiolle joutumisen voida katsoa johtuneen alaikäisyydestä, vanhuudesta, sairaudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä;

7) jos tuensaaja ei ole kahteen vuoteen asunut maatilalla tai 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla etäisyydellä siitä tai ei ole kahteen vuoteen omatoimisesti viljellyt tuen kohteena ollutta maatilaa, eikä menettelyn voida katsoa johtuneen 6 kohdassa tarkoitetusta syystä;

8) jos vakuuden arvo on siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu;

9) jos koron tai lyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin kolme kuukautta;

10) jos lainansaaja tai takaaja on joutunut konkurssiin tai hakee akordia taikka jos takaaja on kuollut eikä lainansaaja ole kehotuksesta huolimatta asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta;

11) jos lainoitettu tila tai sen osa myydään ulosottotoimin;

12) jos avustusta, valtionlainaa tai korkotukea saanut henkilö kieltäytyy antamasta avustuksen tai lainan käyttöön liittyviä tietoja taikka tili- ja muita asiakirjoja maa- ja metsätalousministeriön tai maaseutuelinkeinopiirin määräämille tarkastajille tai avustamasta tarpeellisessa määrin heitä rakennepolitiikkalain 34―38 §:n mukaisten tarkastusten ja valvonnan suorittamisessa. Mitä 1 momentin 3, 4, 7 ja 9 kohdassa lainansaajan osalta määrätään, ei sovelleta, jos 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen on päädytty taikka jos lainan pysyvyydestä tai lainan ehdoista on päätetty yrityssaneerauksessa, yksityishenkilön velkajärjestelyssä tai vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä.

Lainaa irtisanottaessa ja tukea takaisinperittäessä on samalla päätettävä, onko maksettavaksi määrätty pääoma suoritettava yhdessä vai useammassa erässä. Samalla on myös määrättävä takaisinmaksuajankohta, joka ei saa olla avustuksen osalta yhtä vuotta ja valtionlainan osalta kahta vuotta pitempi.

Muuten valtionlainaa irtisanottaessa tai tukea lakkautettaessa tai takaisinperittäessä sovelletaan, mitä maatiloille myönnettävästä investointituesta annetun valtioneuvoston päätöksen 42 ja 44―48 §:ssä määrätään.

28   §
Leimaverovapaus

Myönnettäessä nuoren viljelijän tuki sellaisena valtionlainana tai korkotukena, johon liittyy velkakirjan tai saannon taikka molempien leimaverovapaus, tuki ei saa yhdessä leimaverovapauden kanssa ylittää rakenneasetuksen 10 artiklassa säädettyjä tuen enimmäismääriä.

29   §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Vuonna 1995 tämän päätöksen nojalla tukea ei myönnetä korkotukena.

Tämän päätöksen nojalla voidaan myöntää tukea myös sellaisille nuorille viljelijöille, jotka ovat hankkineet maatilan vuoden 1995 aikana ennen tämän päätöksen voimaantuloa sekä sellaisille vuonna 1994 maatilansa hankkineille nuorille viljelijöille, joiden maaseutuelinkeinolain mukaista aloittamisavustushakemusta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu vuoden 1994 aikana.

Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Nuorempi hallitussihteeri
Katriina Pessa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.