1080/1995

Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995

Asetus vartioimisliikeasetuksen muuttamisesta

Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan 9 päivänä syyskuuta 1983 annetun vartioimisliikeasetuksen (743/83) 1 §:n 5 ja 6 kohta, 15 ja 17 §, 25 §:n 1 momentti ja 29 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 17 § osittain muutettuna 8 päivänä helmikuuta 1991 annetulla asetuksella (286/91) sekä 25 §:n 1 momentti ja 29 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 7 kohta sekä asetukseen uusi 15 a, 17 a ja 17 b § seuraavasti:

1  §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


5) vastaavalla hoitajalla henkilöä, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartiomisliikkeitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;

6) vartijalla henkilöä, jonka tehtävänä on vartioimisliikkeen lukuun vartioida omaisuutta tai suojata henkilön koskemattomuutta taikka valvoa näiden tehtävien suorittamista; sekä

7)voimankäyttövälineellä ampuma-asetta, kaasuasetta, kaasusumutinta, patukkaa tai käsirautoja taikka muuta henkilöön kohdistuvien voimakeinojen käyttämistä varten valmistettua välinettä.

15  §
Voimankäyttövälineiden kantaminen

Vartijan tulee välttää voimankäyttövälineiden tarpeetonta mukana kantamista. Vartijan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole yleisön havaittavissa. Jos voimankäyttövälineiden kantaminen asun alla ei ole mahdollista, niitä saadaan, ampuma-asetta lukuun ottamatta, kantaa vyöhön tai erityiseen varustevyöhön kiinnitettävissä umpikoteloissa.

Patukkaa saadaan kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen asun alla ei sen koon vuoksi ole mahdollista. Ampuma-asetta on kannettava asun alla siten, ettei se ole yleisön havaittavissa, ellei tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus poikkeuksellisesti muuta edellytä.

Jos 17 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä käytetään muuta kuin vartijan asua, on kaikkia voimankäyttövälineitä kannettava asun alla siten, etteivät ne ole yleisön havaittavissa.

15 a  §
Ampuma-asetta koskevat erityiset säännökset

Vartijalla ei saa olla vartiointitehtävää suorittaessaan hallussaan ampuma-asetta, ellei hän ole saanut asianmukaista koulutusta sellaisen aseen käsittelyyn ja käyttöön. Vartioimisliikkeen tulee lisäksi hyväksyä ampuma-aseen kantaminen kyseisessä vartiointitehtävässä.

Ampuma-aseen käyttö henkilöä vastaan muissa kuin rikoslain 3 luvun 6―8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa on kielletty.

17  §
Vartijan asu

Vartijan on vartiointitehtävää suorittaessaan oltava pukeutunut vartijan asuun. Vartijoiden, jotka toimivat saman vartioimisliikkeen palveluksessa samanlaatuisissa tehtävissä ja samalla vartiointialueella, on oltava yhdenmukaisesti pukeutuneita.

Vartijan asun tulee olla siisti ja asianmukainen sekä sellainen, josta vartijan tunnistaa vartijaksi. Vartijan asun on selvästi erotuttava poliisin, vankeinhoitolaitoksen, tullilaitoksen, rajavartiolaitoksen ja pelastushallinnon käytössä olevista virkapuvuista sekä sotilaspuvuista.

Vartijan asusta tulee huolehtia siten, etteivät siihen kuuluvat vaatekappaleet joudu asiattomien haltuun.

Myymälätarkkailussa, suojattaessa henkilön koskemattomuutta ja arvokuljetusten turvaamistehtävissä vartija saa käyttää vartijan asusta selvästi erottuvaa asua ilman 17 a §:ssä tarkoitettuja merkkejä ja tunnuksia.

17 a  §
Vartijan asun merkit ja tekstit

Vartijan asun rintamuksen vasemmalla puolella on oltava pysyvästi merkittynä teksti: ''VARTIJA ― väktare'' tai ''VÄKTARE ― vartija''. Isompi teksti on merkittävä vähintään 30 mm:n korkuisin ja pienempi vähintään 15 mm:n korkuisin, selvästi erottuvin kirjaimin. Lisäksi rintamuksen vasemmalla puolella on oltava pysyvästi merkittynä vartioimisliikkeen nimi tai nimilyhenne taikka vakiintunut liikemerkki. Vartioimisliikkeen nimi on merkittävä vähintään 6 mm:n korkuisin ja nimilyhenne vähintään 25 mm:n korkuisin, selvästi erottuvin kirjaimin. Liikemerkin on oltava selvästi puvusta erottuva ja läpimitaltaan vähintään 50 mm:n suuruinen. Päällystakin, haalarin ja sadeasun selkämyksessä on lisäksi oltava pysyvästi merkittynä teksti ''VARTIJA'' tai ''VÄKTARE'' vähintään 100 mm:n korkuisin selvästi erottuvin kirjaimin.

Vartijan asuun saadaan kiinnittää, noudattaen mitä 1 momentissa säädetään, tekstin ''VARTIJA ― väktare '' tai ''VÄKTARE ― vartija'' ohella sana vartija myös muulla kielellä, jos siihen on perusteltua syytä. Vartijan asussa mahdollisesti käytettävät arvomerkit on kiinnitettävä olkapoletteihin.

Vartijan asussa ei saa olla näkyvillä muita merkkejä ja tekstejä kuin edellä tässä pykälässä mainitut. Vartijan asussa käytettävien merkkien ja tekstien on selvästi erotuttava 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa virkapuvuissa ja sotilaspuvuissa käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä.

17 b  §
Lausunto ja kieltopäätös

Vartioimisliike voi pyytää liikkeen sijaintipaikan lääninhallitukselta ennen asun, merkin tai tekstin käyttöön ottamista lausunnon siitä, ovatko ne tämän asetuksen säännösten mukaiset.

Lääninhallitus voi kieltää asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole tämän asetuksen säännösten mukainen.

25  §
Luvan peruuttaminen ja varoitus

Lääninhallituksen on peruutettava antamansa vartioimisliikelupa, jos vartioimisliiketoiminta on lopetettu, luvansaaja ei täytä 3 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai jos vartioimisliike sallii lääninhallituksen kieltämän vartijan asun, merkin tai tekstin käyttämisen. Varallisuusaseman heikkenemisestä huolimatta lupa voidaan kuitenkin jättää peruuttamatta, jos toiminnan jatkamiseen on 7 §:ssä tarkoitetut perusteet.


29  §
Tarkemmat määräykset

Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä vartijan asekoulutuksesta ja muusta koulutuksesta, vartijan asusta ja sen käyttämisestä, vartijan voimankäyttövälineistä sekä vartiointitehtävissä käytettävän koiran kelpoisuuden toteamiseen liittyvästä menettelystä ja koiran käytöstä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

Tämän asetuksen säännösten estämättä saadaan vartijan asuna käyttää vartijan asusta annetun sisäasiainministeriön päätöksen (821/84) mukaista vartijan asua 31 päivään maaliskuuta 1996.

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sisäasiainministeri
Jan-Erik Enestam

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.