Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

261/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain ( 705/92 ) 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 ja 8 momentti, 8 §:n 5 ja 7 momentti, 9 §:n 4―6 momentti, 19 §:n johdantokappale ja 39 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 2 momentti, 8 §:n 7 momentti ja 39 §:n 1 momentin 2 kohta 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1454/93) sekä 7 §:n 1 ja 8 momentti, 8 §:n 5 momentti, 9 §:n 4―6 momentti sekä 19 §:n johdantokappale 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (718/93), sekä

lisätään 3 §:ään uusi 2 a kohta ja 7 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla lailla, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6, 7 ja 9 sekä muutettu 8 momentti siirtyvät 7―10 momentiksi, sekä lakiin uusi 14 a §, seuraavasti:

3 §Rahoitettavan toiminnan määrittelevät lait

Tämä laki koskee valtionosuutta ja -avustusta sekä kotikunnan maksuosuutta, josta säädetään:


2 a) 

ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/95);


6 §Yleissäännös


Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät laskennallisten perusteiden mukaisesti. Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa oppilasta kohden. Valtionosuus määräytyy ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa opetustuntia tai opintoviikkoa kohden, kansalaisopistossa opetustuntia kohden ja taiteen perusopetuksessa kunnan asukasta kohden. Musiikkioppilaitoksessa valtionosuus määräytyy opetustuntia kohden ja kotikunnan maksuosuus oppilasta kohden.

7 §Valtionosuuden laskennallinen peruste

Kunnan opetustoimen valtionosuus määräytyy 2―8 ja 10 momentissa tarkoitetulla tavalla oppilaitosmuodoittain lasketuista markkamääristä.


Ammattikorkeakoulun valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä saadaan siten, että lasketaan yhteen kutakin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämän ammattikorkeakoulun niiden opiskelijoiden määrien, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa, ja tutkinnoittain opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot.


Yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän oppilaitoksen valtionosuus määräytyy markka

määrästä, joka saadaan kertomalla ylläpitäjän oppilaitosten oppilaiden määrä soveltuvin osin 3, 5 ja 6 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden lasketulla markkamäärällä tai 4 momentissa tarkoitetulla yksikköhinnalla taikka kertomalla valtionosuuden laskentaperusteeksi ylläpitäjälle vahvistettujen opetustuntien määrä 7 ja 8 momentissa tarkoitetulla opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Kuntayhtymän ylläpitämän kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen valtionosuus määräytyy siten kuin tässä momentissa säädetään.


8 §Opetustoimen valtionosuus


Ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, musiikkioppilaitoksessa järjestettävän ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuus määräytyy siten, että valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään 9 §:n 5 momentin mukaisesti lasketut oppilaiden kotikuntien maksuosuudet.


Valtionosuutta 7 §:n 10 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunta saa kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 22 §:n 2 momentissa säädetään.

9 §Kotikuntien maksuosuudet


Lukion, iltalukion ja lukion iltalinjan osalta kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että 7 §:n 3 ja 9 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta tai 7 §:n 4 ja 9 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta vähennetään oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaan oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja musiikkioppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen osalta oppilaan kotikunnan maksuosuus lasketaan siten, että mainitun ammatillisen koulutuksen oppilaskohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta oppilasmäärillä painotetusta keskiarvosta vähennetään 8 §:n 1 momentissa säädetyn asteikon ja oppilaan kotikunnan kantokykyluokan mukaisesti laskettava osuus. Ammattikorkeakoulun opiskelijan kotikunnan maksuosuus lasketaan vastaavasti ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta opiskelijamäärillä painotetusta keskiarvosta. Keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon myös valtion ylläpitämille oppilaitoksille lasketut vastaavat markkamäärät.

Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä 5 momentin mukaan laskettua markkamäärää korotetaan perustamishankkeista aiheutuvien kustannusten perusteella 10 prosentilla lukuun ottamatta oppilaitoksia, joihin sovelletaan 14 §:n 2 momenttia, 14 a §:n 2 momenttia ja 16 §:n 2 momenttia.

14 a §Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan laskeminen

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan joka neljäs vuosi ammattikorkeakoulututkinnoittain siten, että kuhunkin tutkintoon johtavasta koulutuksesta kunnallisissa, yksityisissä ja valtion ammattikorkeakouluissa aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhinnat porrastetaan, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ottamalla huomioon tutkintoon johtavien koulutusohjelmien ja muiden opetusjärjestelyjen kustannuksissa olevat olennaiset erot. Yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina opiskelijamäärillä yhteenlaskettuina vastaavat mainittuja kokonaiskustannuksia.

Jos ammattikorkeakoulu toimii pääasiassa vuokratiloissa, yksikköhintoja voidaan vuosittain korottaa markkamäärällä, joka lasketaan jakamalla opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra ammattikorkeakoulun opiskelijoiden määrällä. Tässä momentissa tarkoitettuja vuokria ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitettuja laskennallisia kokonaiskustannuksia.

19 §Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Peruskoulun, lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen, ammattikorkeakoulun, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston käyttökustannuksina ei pidetä:

39 §Valtionosuuden myöntäminen

Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta:

1) 

peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun sekä kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämän lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun osalta oppilaiden kotikunnille;

2) 

kansalaisopiston, musiikkioppilaitoksen, peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja ammatillisen erikoisoppilaitoksen sekä yksityisen lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun osalta oppilaitoksen ylläpitäjälle;



Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 1995.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja ja myönnettäessä valtionosuutta vuodelle 1997. Ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja vuodelle 1997 määrättäessä käytetään tämän lain 14 a §:n 1 momentissa säädetystä poiketen yksikköhinnan laskentapohjana nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tarkoitetuissa väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettaviin ammattikorkeakoulututkintoihin sekä vastaaviin opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoihin johtavan koulutuksen kustannuksia ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetussa laissa (498/83) tarkoitetuista eduista aiheutuvilla kustannuksilla vähennettynä.

Ammattikorkeakoulun käyttökustannusten rahoituksesta vuonna 1996 on voimassa sen lisäksi, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 23 ja 24 §:ssä säädetään, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään ammatillisen oppilaitoksen rahoituksesta. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta vuonna 1996 määrätään ammattikorkeakoulun perustana olevien oppilaitosten yksikköhintojen ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden arvioitujen määrien perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa vähennetään ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetussa laissa tarkoitetuista eduista aiheutuvat kustannukset.

Jos ammattikorkeakoulu toimii tiloissa, joiden osalta tiloissa aikaisemmin toimineen oppilaitoksen yksikköhintaa on korotettu vuokrien tai vuokra-arvojen pääomakorvauksen perusteella, osoitetaan mainittujen korotusten perusteena olevasta markkamäärästä ammattikorkeakoululle sen yksikköhintoja korotettaessa ammattikorkeakoulun ja muiden tiloissa toimivien oppilaitosten ylläpitäjien keskenään sopima osuus.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 319/94

SiVM 32/94

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeriOlli-Pekka Heinonen

Sivun alkuun