Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

253/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Kolttalaki

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1  §Lain tarkoitus

Tämän lain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria.

Tämän lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota:

1) 

kolttien luontais- ja muiden elinkeinojen sekä kulttuurin edistämiseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen;

2) 

asunto-olojen sekä asuin- ja työympäristön parantamiseen;

3) 

tilojen kehittämiseen sekä niiden säilymiseen kolttien omistuksessa ja hallinnassa;

4) 

luonnonvarojen kestävään käyttöön, perinneympäristön säilyttämiseen sekä muihinkin ympäristönäkökohtiin; sekä

5) 

muutoinkin koltta-alueen kehittämiseen.

2  §Koltta-alue

Tämän lain mukaisia toimenpiteitä suoritetaan koltta-alueen kehittämiseksi.

Koltta-alueella tarkoitetaan tässä laissa aluetta, joka rajoittuu:

1) 

idässä valtakunnan rajaan;

2) 

etelässä Luttojokeen Kattajärvelle saakka sekä linjaan, joka kulkee Kattajärven länsipuolitse Ruohojärville ja niiden lounaispuolitse Kurupäähän sekä siitä edelleen Mattojärven länsipuolitse Nanguvuonon länsipäähän Keväjärven alue kokonaan mukaan lukien;

3) 

lännessä linjaan, joka kulkee Nanguvuonoa pitkin Tsharminiemen pohjoiskärkeen ja siitä Palkissaareen sekä edelleen Kärppäsaaren, Varttasaaren, Koutukinsaaren, Lihasaarten, Kuorpasaaren, Pahtasalmensaarten ja Pisteriniemen itäpuolitse ja Naamajärven tilan pohjoispuolitse Nitsijärven Siirinsalmen Lammassaareen ja edelleen Iijärven Rovaniemelle sekä Inarin ja Utsjoen kuntien väliselle rajalle Tsoalmmavarrin kohdalle; sekä

4) 

pohjoisessa Inarin ja Utsjoen kuntien väliseen rajaan.

3  §Yritystoiminta

Luontaiselinkeinolla tarkoitetaan tässä laissa pienimuotoista maataloutta ja erikoismaataloutta sekä kalastusta, metsästystä ja porotaloutta samoin kuin marjastusta, sienestystä ja muuta luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntämistä.

Tämä laki koskee myös muuta pienyritystoimintaa, joka työllistää yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä lisäksi muita henkilöitä, alkutuotanto mukaan luettuna enintään kolmea vuosityöpaikkaa vastaavasti. Milloin yrityksen toiminnalla on erityistä merkitystä kolttien toimeentulolle, voidaan edellä sanottua suurempaakin toimintaa lainoittaa ja avustaa.

4  §Koltta

Koltalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään kolttana, edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut koltan kielen ensimmäisenä kielenään tai hän on tällaisen henkilön jälkeläinen taikka että hän on aikaisemman lainsäädännön tarkoittama syntyperäinen koltta tai tällaisen koltan jälkeläinen.

5  §Tuettavat henkilöt ja yritykset

Tämän lain mukaisista lainoista, avustuksista ja muista tukitoimenpiteistä voi päästä osalliseksi koltta-alueella vakituisesti asuva koltta, joka on taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että hänen tukemistaan on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Sama koskee koltan puolisoa. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen puolisonsa tulot, varallisuus ja muut olosuhteet.

Erityisistä syistä voi tämän lain mukaisista toimenpiteistä päästä osalliseksi myös alaikäinen henkilö.

Tämän lain mukaisista toimenpiteistä ei voi päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat ja puolison muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta yritystoiminnasta saamat tulot ovat maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa määrää suuremmat.

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun yritystoimintaan voidaan tukea myöntää kokonaan tai osittain koltta-alueella toimivalle yritykselle, milloin tukemista voidaan pitää koltan toimeentulon kannalta tarkoituksenmukaisena ja yritystoiminnalla on mahdollisuudet kannattavaan toimintaan.

6  §Yritysmuoto

Tämän lain mukaista tukea voidaan myöntää:

1) 

luonnolliselle henkilölle;

2) 

usealle luonnolliselle henkilölle yhteisesti; sekä

3) 

sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle yhteisölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tämän lain mukaisen yritystoiminnan harjoittaminen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle on, että sen osakkaista tai jäsenistä yli puolet on sellaisia henkilöitä, jotka itse tai joiden perheenjäsen osallistuu tuettavaan toimintaan. Erityisestä syystä tukea voidaan myöntää yhteisöille silloinkin, kun osakkaana on muitakin henkilöitä kuin kolttia.

7  §Tuettavat yhteisöt

Tämän lain mukaista tukea voidaan antaa paikallisille yksityisille yhdistyksille ja vastaaville yksityisille yhteisöille, jotka edistävät tämän lain mukaista yritys- tai kulttuuritoimintaa.

Tukea voidaan antaa sellaisiinkin laajahkoihin yhteishankkeisiin, joissa osakkaana on muitakin kuin kolttia tai paikallisia yhteisöjä. Valtio ja kunta voivat myös ryhtyä osakkaaksi yhteishankkeeseen.

8  §Eräät muun lainsäädännön mukaiset tukitoimenpiteet

Koltta-alueella toimivia paliskuntia tuetaan porotalouslain (161/90) mukaisesti. Muutoin 4 §:ssä tarkoitetuille koltille myönnetään porotalouslaissa ja luontaiselinkeinolaissa (610/84) tarkoitettuja etuuksia vastaavat edut tämän lain mukaisesti.

Tässä laissa tarkoitettua tukea ei myönnetä sellaiseen hankkeeseen, johon on myönnetty avustusta, valtionlainaa tai korkotukilainaa muun lainsäädännön nojalla.

9  §Eräät oikeudet

Koltta-alueella asuvalla koltalla on tälläalueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla ilman eri korvausta oikeus:

1) 

käyttää omaa polttopuutarvetta varten valtion metsissä olevaa maapuuta ja kuivaa puuta, ei kuitenkaan rakennuspuuksi kelpaavaa puuta;

2) 

saada välttämättömiin tarpeisiin metsähallintoviranomaisen osoituksen mukaan määrätyiltä paikoilta rakennus-, poltto- ja muuta kotitarvepuuta sekä rakennus- ja muuta kotitarvetta varten soraa ja täytemaata;

3) 

sijoittaa metsähallintoviranomaisten luvalla poro-, metsästys- ja kalapirttejä, kalakellareita ja varastosuojia tarvittaville paikoille;

4) 

pitää venevalkamia ja kalastusvälineiden kuivatuspaikkoja ilman erityistä lupaa;

5) 

laiduntaa karjaa sekä koota sille heinää, lehdeksiä, järviluhtaa ja -kortetta sekä metsähallintoviranomaisen luvalla myös jäkälää;

6) 

kunnostaa metsähallintoviranomaisten luvalla peltoa, niittyä ja laidunta; sekä

7) 

harjoittaa kalastusta valtion vesialueilla.

Metsähallintoviranomaisen luvalla voidaan 1 momentin 1, 2, 4 ja 7 kohdassa tarkoitettuja etuuksia erityisestä syystä antaa myös kolttien muodostamille yhteisöille. Metsähallintoviranomainen voi myöntää 3 kohdassa tarkoitetun etuuden myös kalataloutta harjoittavalle yhteisölle sekä 6 kohdassa tarkoitetun etuuden paikalliselle paliskunnalle.

Edellä 1 momentin 3 ja 5 kohdassa tarkoitetun luvan saa myöntää vain, jos asianomaisen rakennuksen sijoittamista tai jäkälän keräämistä on pidettävä koltan ja hänen perheensä toimeentulon tai luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta perusteltuna.

2 lukuLainat ja muut tukitoimenpiteet

10  §Laina- ja avustusetuudet

Tämän lain nojalla voidaan myöntää lainaa ja avustusta seuraavasti:

1) 

maanostolainaa tilan, sen osuuden tai lisäalueen hankintaan, jolloin tilaksi katsotaan myös maanhankintalain (396/45), luontaiselinkeinolain, porotilalain (590/69) ja porotalouslain sekä aikaisemman kolttalainsäädännön nojalla muodostetut ja niihin verrattavat tilat;

2) 

investointilainaa ja -avustusta:

a) 

luontaiselinkeino- ja muussa pienyritystoiminnassa tarpeellisen kiinteän ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan;

b) 

luontaiselinkeino- ja muussa pienyritystoiminnassa tarpeellisten tuotanto-, varasto-, majoitus- ja palvelurakennusten, 9 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden sekä niihin kuuluvien laitteiden samoin kuin muiden vastaavien rakennelmien rakentamista, laajentamista ja parannustyötä varten sekä työympäristön parantamiseen, perinneympäristön säilyttämiseen ja ympäristönsuojelullisiin investointeihin;

c) 

maatalouskelpoisen maan aitauskustannuksia sekä pellon ja laitumen raivaamista ja kunnostamista varten; sekä

d) 

tientekoon, vedenhankintaan, viemäröintiin ja sähköistämiseen;

3) 

asuntolainaa ja avustusta asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta varten sekä asuinympäristön parantamista ja niiden yhteydessä myös perinneympäristön säilyttämistä varten;

4) 

käyttöpääomalainaa erikoismaatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun pienyritystoiminnan käynnistämisen ja laajentamisen yhteydessä sekä suhdanteiden tasaamista varten; sekä

5) 

käynnistysavustusta ammattimaisen kalastuksen ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun pienyritystoiminnan aloittamisen tai laajentamisen aiheuttamiin ennakonpidätysten alaisiin palkkoihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin sekä yrittäjän omiin palkkakustannuksiin.

Lainan ja avustuksen myöntämisestä ja myöntämisen edellytyksistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Oikeutta tämän lain mukaiseen avustukseen ei saa ulosmitata.

11  §Kalaistutukset

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla voidaan hankkia kalanpoikasia istutettaviksi koltta-alueen vesistöihin ja suorittaa muitakin kalavesien hoitoon liittyviä toimenpiteitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää maaseutuelinkeinopiiri, joka voi antaa niiden toteuttamisen Metsähallituksen, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tai kalastuskuntien suoritettavaksi.

12  §Eräät tienteko- ja vesihuoltotyöt

Valtio voi tarvittaessa tehdä tai teettää kolttien tiloja varten tarpeelliset tienteko- ja vesihuoltotyöt. Maaseutuelinkeinopiiri päättää asiasta.

Maaseutuelinkeinopiiri huolehtii 1 momentin mukaisesti tehdyn tien kunnossapidosta, kunnes tie on luovutettu yksityiseksi tieksi tai yleisenä tienä käytettäväksi.

13  §Palvelutuki

Maaseutuelinkeinopiiri voi valtion talousarviossa osoitetuista varoista myöntää avustuksia hankkeisiin, joilla kehitetään ja ylläpidetään koltta-alueen kulttuuri-, tieto- ja muita palveluja.

3 lukuLaina- ja avustusehdot

14  §Laina-aika ja korko

Laina-aika on enintään 25 vuotta. Lainan korko on neljä prosenttia.

Rakennuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen myönnetyt lainat sekä maanostolainat ovat korottomat ensimmäiset kaksi vuotta.

Lainojen ensimmäiset lyhennysmaksut peritään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista.

15  §Lainojen ja avustusten enimmäismäärät

Lainaa voidaan myöntää enintään 85 prosenttia omaisuuden hankintahinnasta tai hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Rajoitus ei kuitenkaan koske 13 §:n mukaista tukea.

Jos hankkeeseen myönnetään sekä avustusta että lainaa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä kattaa hankkeen kustannukset kokonaisuudessaankin.

Maanostolainaa ei saa myöntää sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa hankittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan.

16  §Lainan vakuus

Lainan vakuutena tulee olla kiinteistökiinnitys. Laina voidaan kuitenkin antaa muutakin hyväksyttävää vakuutta vastaan.

17  §Lainoitusta koskevia yleisiä säännöksiä

Laina-ajoista, lainan lyhennysten ja koron kannosta, maksujen suorittamisajankohdasta, lykkäyksen tai valtionlainan korkovapauden myöntämisestä, pääomamäärältään vähäisen saamisen suorittamisesta yhdellä kertaa tai muutoin säännönmukaista lyhyemmässä ajassa sekä muista lainaehdoista säädetään tarkemmin asetuksella.

18  §Lainan ja avustuksen myöntäminen

Lainat ja avustukset myöntää maaseutuelinkeinopiiri.

Ennen kuin maaseutuelinkeinopiiri päättää lainan tai avustuksen myöntämisestä, voidaan hakemuksesta hankkia kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto sekä tarvittaessa muitakin lausuntoja sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

19  §Rakentamisen ohjaus ja tarkastukset

Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa antaa tätä lakia ja sen nojalla annettua asetusta tarkempia määräyksiä tämän lain nojalla tuettavasta rakentamisesta.

Rakentamiseen myönnettyjen avustusten ja lainojen käytön valvomiseksi ja maksamisen edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla pidettävä rakennuslupapäätöksessä määrätyt tarkastukset. Maaseutuelinkeinopiiri voi tukea myöntäessään määrätä pidettäviksi muitakin tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. Tarkastukset suorittaa rakennuttajan kustannuksella kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä määrätty henkilö. Jollei rakennuslupaa tarvita, tarkastuksen voi suorittaa myös muu pätevä henkilö, jonka maaseutuelinkeinopiiri hyväksyy.

Rakennustarkastaja on velvollinen myös muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa avustamaan tämän lain täytäntöönpanossa suorittamalla etuuden hakijan kustannuksella rakennusten arviointeja, tarkastuksia ja muita toimialaansa kuuluvia tehtäviä.

20  §Valvonta

Maa- ja metsätalousministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella ja maaseutuelinkeinopiirillä on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä avustusten ja lainojen käyttöön liittyviä tarkastuksia. Lainan ja avustuksen saaja on velvollinen esittämään heille kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa.

4 lukuMaan hankkiminen

21  §Osto- ja siirtomenettely

Maaseutuelinkeinopiiri voi ostaa tämän lain tarkoituksiin tiloja, tilanosia, oikeuksia ja osuuksia. Kauppahinta ei saa ylittää käypää hintaa.

Maaseutuelinkeinopiiri voi käyttää tämän lain tarkoituksiin myös maatilalain (188/77), luontaiselinkeinolain, porotalouslain ja maaseutuelinkeinolain (1295/90) tarkoituksiin muulla tavoin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/78) nojalla hankittua maata.

Maaseutuelinkeinopiirillä on oikeus vaihtaa hallinnassaan olevaa maata muiden omistamaan tai muiden valtion virastojen hallinnassa olevaan maahan. Mikäli vaihdettavat alueet eivät arvoltaan vastaa toisiaan, korvataan erotus rahana.

Metsähallitus siirtää, maaseutuelinkeinopiirin tehtyä siitä esityksen, hallinnassaan olevasta valtion maasta tämän lain tarkoituksiin tarvittavat alueet maaseutuelinkeinopiirin hallintaan. Metsähallituksen hallinnassa olevaa maata voidaan siirtää myös ennakolta maaseutuelinkeinopiirin hallintaan lähinnä asumiseen soveltuvien tilojen muodostamista varten. Mikäli Metsähallitus ja maaseutuelinkeinopiiri eivät ole yksimielisiä siirrettävästä alueesta, on alueen siirtämistä koskeva asia saatettava maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

22  §Maan lunastaminen pakkohuutokaupasta

Pakkohuutokaupasta valtiolle lunastettu tila ja muu koltan koltta-alueella omistama kiinteistö tai sen osa voidaan sen estämättä, mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:ssä säädetään, käyttää tämän lain tarkoituksiin sekä tällöin antaa sen aikaisemmin omistaneelle koltalle tai hänen puolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle tai ottolapselle taikka tällaisen henkilön puolisolle, vaikkei tämä täyttäisi tämän lain 5 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä. Lunastetun tilan käyttämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:n 4 momentissa säädetään. Lunastettu tila voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle tässä pykälässä tarkoitetulle henkilölle.

23  §Ulosmittauskielto

Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4 luvun 24 §:n nojalla edellisen omistajan tai hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vastuussa.

5 lukuMaan myynti

24  §Maanmyyntitoimenpiteet

Edellä 4 §:ssä tarkoitetulle koltalle voidaan antaa pääasiallisesti asumiseen tarvittavan tonttimaan käsittävä enintään viiden hehtaarin suuruinen tila. Sitä ei ilman erityisen painavaa syytä saa sijoittaa muualle kuin aikaisemman asutuksen yhteyteen. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin muodostaa edellä sanottua jonkin verran suurempikin tila.

Koltan ennestään omistamaan tilaan voidaan antaa lisäaluetta, osuutta ja oikeuksia, jos niitä voidaan pitää luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisina, ei kuitenkaan enempää kuin porotalouslaissa ja luontaiselinkeinolaissa säädetään. Koltalle ja 6 §:ssä tarkoitetuille yrityksille voidaan antaa maata myös pienyritystoimintaa varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tilaa ei saa antaa kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti. Se saadaan kuitenkin antaa puolisoille.

Tilaa varten voidaan perustaa jakolaissa (604/51) tarkoitettu rasite.

25  §Eräät oikeudet veteen

Tilan ja lisäalueen oikeudesta veteen silloin, kun se muodostetaan valtion metsämaalle, on voimassa, mitä lain, sisältävä määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta 5 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa säädetään. Milloin useita tiloja tai lisäalueita muodostetaan samalla kertaa, voidaan niille erottaa soveltuva yhteinen vesialue. Perusteena osuuksia yhteiseen vesialueeseen määrättäessä käytetään tilojen ja lisäalueiden manttaaleja. Oikeutta koskeen ei kuitenkaan anneta.

26  §Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin

Milloin hankittua omaisuutta ei tarvita tämän lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää luontaiselinkeinolain, maaseutuelinkeinolain tai porotalouslain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/78) säädetään.

27  §Maan käyttöä koskeva suunnitelma

Maaseutuelinkeinopiirin tulee laatia hankitun tai muulla tavalla saadun maan käyttöä koskeva erityinen suunnitelma, jollei kysymys ole samalla kertaa vain yhden tai muutaman 24 §:ssä tarkoitetun tilan tai muun alueen muodostamisesta taikka 25 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta.

Milloin omaisuutta käytetään muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin eikä maaseutuelinkeinopiirillä ole, sen mukaan kuin erikseen säädetään, oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, on asia tältä osin siirrettävä maa- ja metsätalousministeriön käsiteltäväksi.

Suunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja siinä yhteydessä noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

28  §Maan hakeminen

Maata haetaan kirjallisesti maaseutuelinkeinopiiriltä. Hakemuksesta on hankittava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto sekä tarvittaessa myös asianomaisen kolttien kyläkokouksen lausunto.

29  §Myyntipäätös

Maaseutuelinkeinopiiri päättää tilan, alueen tai muun etuuden myymisestä hakijalle sekä maksu- ja muista luovutusehdoista.

Tilan, alueen tai muun etuuden myyntihinnaksi määrätään sen käyttötarkoituksen mukainen käypä hinta.

30  §Myyntihinnan maksuaika ja korko

Tilan ja lisäalueen myyntihinnan maksuaika on enintään 25 vuotta ja vuotuinen korko neljä prosenttia. Myyntihinta on koroton kaksi vuotta kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien. Kauppahinnan lyhennysten periminen aloitetaan sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Edellä 24 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä osuuksien myyntihintojen osalta maksuaika on enintään 10 vuotta sekä vuotuinen korko kahdeksan prosenttia.

Se osa tilan tai lisäalueen myyntihinnasta, jota ei ole annettu säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on maksettava kauppakirjaa allekirjoitettaessa taikka määräajassa, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa allekirjoitettaessa, on siitä maksettava vuotuista korkoa kahdeksan prosenttia. Kauppahinnan tämän osan ensimmäiset lyhennykset ja korot peritään sinä eräpäivänä, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa kauppakirjan allekirjoittamisesta.

Myyntihintojen perimisestä, maksulykkäyksistä ja korkovapauden myöntämisestä säädetään tarkemmin asetuksella.

31  §Maanmittaustoimitukset

Maaseutuelinkeinopiirin maanmittausinsinööri tai hänen määräyksestään maanmittausteknikko voi suorittaa tämän lain täytäntöönpanoon liittyvän maanmittaustoimituksen sen mukaisesti kuin jakolaissa säädetään. Maaseutuelinkeinopiiri voi myös huolehtia tämän lain mukaisten maanmittaustoimitusten vireille saattamisesta.

Tämän lain täytäntöönpanoon liittyvien maanmittaustoimitusten toimituskustannukset suoritetaan valtion varoista.

32  §Myyminen

Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoittamisesta sekä hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaisen muuttumisen johdosta säädetään asetuksella.

Valtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti tiloja ja alueita sekä osuuksia yhteisiin alueisiin tai oikeuksia erityisiin etuuksiin ei noudateta, mitä maakaaren 1 luvun 2 §:ssä säädetään luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Luovutuskirjassa on mainittava, että tilan tai alueen saanto perustuu tähän lakiin.

Haettaessa lainhuutoa niille tässä laissa tarkoitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai alueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tarpeen. Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen omaisuuden saannolle, joka on liitetty ennestään olevaan tilaan sen manttaalia korottaen tai määräalaan otettavaksi huomioon sen manttaalia määrättäessä, käy manttaalilaskelman sisältävän selitelmän virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös alkuperäisestä saantoasiakirjasta.

33  §Panttioikeus

Tila tai alue on myyntihinnan, sen koron sekä perimiskulujen maksamisesta panttina kaupantekopäivästä laskettavalla etuoikeudella. Hinta korkoineen saadaan ilman eri päätöstä ulosottaa tilasta tai alueesta riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet maksamatta, siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään myyntihinnasta, koskee vastaavasti sitä hintaa, joka on määrätty tilalle tai alueelle annetusta osuudesta yhteiseen alueeseen, ja sen korkoa. Hinnalla korkoineen on kuitenkin sama etuoikeus kuin kiinteistöstä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista on säädetty ja se saadaan periä siltä, joka perimisen aikana on tilan tai alueen omistaja.

Kustannukset korkoineen saadaan ilman eri päätöstä ulosottaa tilasta tai alueesta riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet maksamatta, siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. Ne saadaan periä siltä, joka perimisen aikana on tilan tai alueen omistaja.

Panttioikeudesta kiinnitysrekisteriin tehtävistä ilmoituksista säädetään tarkemmin asetuksella.

34  §Kiinteistöä koskevat hakemukset

Jos valtio on tämän lain mukaiseen toimintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitysasiassa hakijana, asiakirjat saadaan lähettää tuomioistuimelle, tuomiokunnan tuomarille tai tuomioistuimen kansliaan postitse.

35  §Tienteko- ja vesihuoltotyöt

Jos valtio on tehnyt tai teettänyt tämän lain mukaisia tiloja varten tie- ja vesihuoltotöitä, peritään tilan omistajalta työn kustannuksista se määrä, jolla tilan arvon tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa nousseen sanottujen töiden johdosta, enintään kuitenkin 10 prosenttia tilan osalle tulleiden kustannusten määrästä. Perittävän määrän takaisinmaksuaika on 10 vuotta ja sen vuotuinen korko on neljä prosenttia. Kustannusten perinnästä päättää maaseutuelinkeinopiiri.

Kustannusten perintään, maksuhelpotuksiin, irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin nähden on soveltuvin osin voimassa, mitä myyntihintojen osalta säädetään.

6 lukuTilojen rajoitukset

36  §Rajoitukset

Oikeustoimi, jolla ilman maaseutuelinkeinopiirin lupaa luovutetaan tämän lain nojalla muodostettu tila tai alue tai sen osa, on mitätön. Maaseutuelinkeinopiirin on myönnettävä luovutuslupa silloin, kun luovutuksensaajana on Inarin kunnassa asuva täysivaltainen koltta, joka ei ennestään omista tässä laissa tarkoitettua kiinteistöä, tai kun luovutuksensaajana on sellainen henkilö, joka voisi periä luovuttajan. Muulle henkilölle luovutusluvan saa myöntää vain erityisistä syistä.

Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset ovat voimassa 20 vuotta siitä päivästä lukien, jona tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on kolttatilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sallittu. Maaseutuelinkeinopiiri voi, milloin siihen on olosuhteet huomioon ottaen erityisiä syitä, vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykälässä säädetyistä rajoituksista. Rajoitusten merkitsemisestä kiinteistörekisteriin sekä niitä koskevista ilmoituksista säädetään asetuksella.

Maaseutuelinkeinopiiri voi liittää edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan päätökseen ehdon, että tämän lain nojalla syntynyt laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai osaksi heti maksettava takaisin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain nojalla avustusta eikä sen myöntämisestä ole kulunut 10 vuotta, voidaan päätökseen myös liittää ehto, että sanottu avustus tai osa siitä on heti maksettava valtiolle takaisin.

37  §Eräät lisäehdot

Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai avustusta saanut henkilö taikka se, jolle hänen tilansa tai sen osan omistus- tai hallintaoikeus on siirtynyt taikka, jos heitä on useita, kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakituisesti asunut asianomaisella tilalla, maaseutuelinkeinopiiri voi määrätä tilaa tai aluetta rasittavan valtion saamisen, valtionlainan tai avustuksen osaksi tai kokonaan takaisin maksettavaksi. Avustusta ei kuitenkaan voida määrätä maksettavaksi takaisin, jos sen myöntämisestä on kulunut 10 vuotta.

Kauppa- ja velkakirjoihin sekä avustuksen myöntämistä koskeviin päätöksiin on otettava 1 momentin mukainen ehto. Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa saamisen irtisanomisen sekä kauppa- tai lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksettavaksi määräämisen uhalla noudatettavaksi muitakin ehtoja, jotka koskevat tilan tai alueen käyttämistä, saamisen perimisen turvaamista sekä lainan käyttöä samoin kuin muita tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.

7 lukuSaamisten takaisinperiminen

38  §Myyntihintasaamisten ja lainojen irtisanominen

Maaseutuelinkeinopiiri voi 36 ja 37 §:ssä säädetyn lisäksi asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määrätä tämän lain mukaisen valtion myyntihintasaamisen ja valtionlainan maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä tai useammassa erässä, jos velallinen on valtiolta maata ostaessaan tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti, luovuttanut kiinteistön osaksi tai kokonaan tai jättänyt noudattamatta 61 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myytäväksi. Maaseutuelinkeinopiiri voi asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määrätä myyntihintasaamisen ja lainan heti takaisin maksettavaksi myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita ehtoja.

Takaisin perittävät 1 momentissa tarkoitetut valtion myyntihintasaamiset ja valtionlainat saadaan periä maaseutuelinkeinopiirin lainvoimaisen päätöksen nojalla ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään. Tässä laissa tarkoitettujen valtion myyntihintasaamisten ja valtionlainojen erääntyneet maksut saadaan periä sanotussa järjestyksessä ilman eri päätöstä.

Maaseutuelinkeinopiiri voi antaa ennakkotiedon siitä, aiheuttaako toimenpide valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen taikka avustuksen takaisin perimisen.

39  §Avustuksen takaisinperiminen

Tämän lain nojalla myönnetty avustus voidaan 36 ja 37 §:ssä säädetyn lisäksi periä osaksi tai kokonaan takaisin valtiolle, jos:

1) 

avustus on myönnetty väärin perustein;

2) 

avustuksensaaja on antanut avustuksen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita virheellisiä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti;

3) 

avustuksensaaja on pirstonut tuen kohteena olleen tilan viiden vuoden kuluessa avustuksen myöntämisestä;

4) 

avustuksensaaja on ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olleen toiminnan tai supistanut sitä viiden vuoden kuluessa avustuksen viimeisen tai, jos avustusta ei ole maksettu kokonaan, viimeksi nostetun erän maksamisesta;

5) 

avustuksensaaja on myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa avustuksen tai, jos avustusta ei ole maksettu kokonaan, viimeksi nostetun erän maksamisesta; tai

6) 

avustuksensaaja on jättänyt noudattamatta avustuspäätöksessä asetettuja muita ehtoja.

Asuinrakennusta varten myönnetty avustus voidaan lisäksi periä osaksi tai kokonaan takaisin, jos tuen kohteena ollut asunto ei ole ollut avustuksensaajan tai hänen oikeudenomistajansa omassa asuinkäytössä vähintään kymmenen vuoden ajan avustuksen myöntämisestä.

Avustusta ei saa määrätä takaisin perittäväksi enää sen jälkeen, kun avustuksen myöntämisestä on kulunut 10 vuotta. Takaisin perittävä avustus saadaan ottaa siitä kiinteistöstä, jota varten avustus on myönnetty, samalla etuoikeudella kuin kiinteistöstä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista säädetään. Periminen saadaan toimittaa verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.

40  §Irtisanomis- ja viivästyskorot

Maksettavaksi määrättyjen avustusten, myyntihintasaamisten ja lainojen irtisanomiskorosta sekä viivästyneille maksuerille suoritettavasta korosta ja niiden perimisestä säädetään asetuksella.

41  §Myyntihintasaamisten ja lainojen koron tarkistaminen

Tilan, lisäalueen tai osuuden myyntihinnan sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta lukien enintään kahdella prosenttiyksiköllä luoton syntymisen jälkeen yleisessä korkotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamisesta päättää valtioneuvosto.

8 lukuKolttien asiainhoito

42 §Kyläkokous

Näätämön ja Nellimin-Keväjärven alueilla pidetään varsinainen kyläkokous kummallakin alueella kerran kalenterivuodessa. Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kyläkokouksia sen mukaan kuin varsinainen kyläkokous päättää taikka kolttaneuvosto tai luottamusmies katsoo siihen olevan aihetta tai, jos vähintään kymmenen kylässä asuvaa äänioikeutettua kolttaa sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Kyläkokouksen koolle kutsumisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

43  §Osallistumisoikeus ja päätösvalta

Kyläkokouksessa saavat päätösvaltaa käyttää kokoukseen osallistuvat täysi-ikäiset kylässä vakituisesti asuvat koltat sekä heidän aviopuolisonsa. Jos kokouksessa käsiteltävä asia koskee muun henkilön etuja ja oikeuksia, on hänellä mainituilta osin oikeus osallistua kokoukseen ja käyttää siinä puhevaltaa.

Kyläkokous on päätösvaltainen, kun paikalla on 15 täysi-ikäistä kylässä vakituisesti asuvaa kolttaa tai heidän aviopuolisoaan.

44  §Kyläkokouksessa käsiteltävät asiat

Kyläkokouksessa käsitellään:

1) 

esitykset ja lausunnot kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa;

2) 

kolttaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitseminen; sekä

3) 

vaalilautakunnan valitseminen kolttien yhteisen luottamusmiehen vaalia varten.

Kyläkokous voi antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut asiat myös kolttaneuvoston käsiteltäviksi.

Kyläkokoukset voivat kokoontua myös yhteiseen kokoukseen keskustelemaan ja päättämään 1 momentissa tarkoitetuista kumpaakin kylää koskevista yhteisistä asioista.

Vaalilautakunta on valittava vähintään kuusi kuukautta ennen luottamusmiehen uuden toimikauden alkamista.

45  §Kolttaneuvostot

Kyläkokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja kyläkokouksen päätösten täytäntöönpanosta huolehtivat Näätämön ja Nellimin-Keväjärven alueiden kolttaneuvostot. Kolttaneuvostojen tehtävänä on antaa lausuntoja viranomaisille 44 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa silloin, kun asia on kiireellinen eikä kyläkokousta voida saada ajoissa koolle asiaa käsittelemään. Lisäksi kolttaneuvostojen tehtävänä on antaa lausuntoja:

1) 

poro-, metsästys- ja kalapirttihakemuksista;

2) 

maansaantihakemuksista;

3) 

kolttien kiinteistöjen luovutusluvista;

4) 

nautinta-alueen käytöstä; sekä

5) 

muista vastaavista kolttien olosuhteisiin välittömästi vaikuttavista asioista.

Kumpaankin kolttaneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan neljä jäsentä sekä jäsenille kaksi varajäsentä. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla 43 §:n ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja henkilöitä. Kummankin kolttaneuvoston puheenjohtajana toimii kolttien luottamusmies.

Kolttaneuvostot voivat kokoontua myös yhteiseen kokoukseen, jossa käsitellään kolttien yhteisiä asioita.

Kolttaneuvosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä tai varajäsentä.

46  §Luottamusmies

Kolttien yhteisten asioiden hoitamista ja kolttien etujen valvomista varten voidaan vaalilla valita kolttien luottamusmies, jonka toimikausi on sama kuin kolttaneuvostojen jäsenillä. Kolttaneuvostojen yhteinen kokous valitsee luottamusmiehelle varamiehen, joka hoitaa luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen ollessa estynyt tai esteellinen. Luottamusmiehen tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Luottamusmiehen ja hänen varamiehensä tulee olla koltta-alueella asuva koltankielentaitoinen 4 §:ssä tarkoitettu henkilö, joka on tehtävään kykenevä.

47  §Vaalilautakunta

Kyläkokoukset valitsevat kumpikin erikseen luottamusmiesvaalin toimittamista varten kolme jäsentä vaalilautakuntaan sekä kaikille jäsenille henkilökohtaiset varamiehet. Vaalilautakunnan jäseniksi ja jäsenten varamiehiksi voidaan valita vain asianomaisessa kylässä vakituisesti asuva tehtävään suostunut henkilö. Vaalilautakunnan jäsenet kokoontuvat yhdessä valitsemaan keskuudestaan lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaalilautakunta voi toimia myös jaostoina, jotka ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Vaalilautakunnan tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

48  §Luottamusmiesvaali

Kolttien luottamusmies valitaan asetetuista ehdokkaista vaalilla, jossa noudatetaan enemmistövaalitapaa. Ehdollepanosta ja vaalin suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Vaalissa ovat äänioikeutettuja Inarin kunnassa asuvat täysivaltaiset koltat sekä heidän aviopuolisonsa. Vaalilautakunta laatii luettelon äänioikeutetuista. Henkikirjoittajan, seurakunnan ja saamelaisvaltuuskunnan tulee tarpeen mukaan auttaa vaaliluettelon laatimisessa antamalla sitä varten tarpeelliset tiedot. Jokaisella Inarin kunnassa asuvalla koltalla ja hänen aviopuolisollaan on oikeus tarkistaa vaaliluettelo.

Luottamusmiesvaalissa tulee valituksi henkilö, joka on saanut eniten ääniä kummankin kylän vaalitulokset yhteenlaskien. Jos äänet menevät vaalissa tasan, asia ratkaistaan saman äänimäärän saaneiden kesken arvalla. Vaalilautakunta vahvistaa välittömästi vaalin päättymisen jälkeen pidettävässä kokouksessaan vaalin tuloksen vaalipöytäkirjojen perusteella.

49 §Vaalilautakunnan päätöksestä valittaminen

Vaalilautakunnan päätökseen saa 48 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö hakea muutosta sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai se on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka se on muutoin lainvastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti Lapin lääninoikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun vaalin tulos on julkaistu. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

50  §Päätöksestä tiedottaminen ja tiedoksisaanti

Koltan katsotaan saaneen kyläkokouksen tai kolttaneuvoston päätöksestä taikka vaalin tuloksesta tiedon silloin, kun päätöksen tai vaalin tuloksen sisältävä pöytäkirjanote on pantu nähtäville Inarin kunnan ilmoitustaululle ja kolttien luottamusmiehen toimistossa. Päätökset ja vaalien tulos voidaan lisäksi julkistaa myös paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jos kyläkokous niin päättää. Milloin päätös koskee ainoastaan yksittäistä kolttaa, tiedoksisaannin katsotaan kuitenkin tapahtuneen silloin, kun päätös on todisteellisesti annettu asianomaiselle tiedoksi.

51  §Päätöksen moitteenvaraisuus

Kolttien kyläkokouksen ja kolttaneuvoston päätökseen saa koltta-alueella asuva täysi-ikäinen koltta tai hänen puolisonsa taikka kolttaneuvoston jäsen hakea muutosta Lapin lääninoikeudelta, jos päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka muutoin on lainvastainen. Sama oikeus on sillä, jonka oikeutta päätös loukkaa.

Muutosta ei kuitenkaan saa hakea sellaiseen päätökseen, joka sisältää lausunnon viranomaiselle, ellei lausunto sido viranomaista.

Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedottamisesta. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

9 lukuErinäiset säännökset

52  §Pellonraivaus

Pellonraivauksen määräaikaisesta rajoittamisesta annettu laki (1385/91) ei koske sellaista raivausta, johon on myönnetty lainaa tai avustusta tämän lain nojalla tai joka perustuu tämän lain 9 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla annettuun lupaan.

53  §Porovahingot

Tämän lain nojalla luovutetun tilan tai alueen omistajalla ei ole oikeutta saada korvausta porojen tekemistä vahingoista.

54  §Kunnallis- ja kirkollisvero

Valtio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja kirkollisveroa tämän lain mukaan hankitun tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta, jona omaisuus on tullut maa- ja metsätalousministeriön hallintaan.

55  §Täytäntöönpanoviranomaiset

Maa- ja metsätalousministeriö, Lapin maaseutuelinkeinopiiri, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen sekä Metsähallitus huolehtivat tämän lain täytäntöönpanosta. Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue huolehtii valtion maa- ja vesialueiden hoidosta koltta-alueella sekä niiden käyttöön liittyvistä tämän lain edellyttämistä muista toimenpiteistä. Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanossa noudatettavasta menettelystä.

Tämän lain mukaisissa tehtävissä voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, käyttää apuna Lapin lääninhallitusta, valtion ja kunnan viranomaisia, KERA Oy:tä, Paliskuntain yhdistystä ja paliskuntia, metsälautakuntia sekä muitakin neuvontajärjestöjä.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsälautakunnille ja neuvontajärjestöille suoritettavista maksuista.

56  §Kuuleminen

Valtion ja kunnan viranomaisten käsiteltävinä olevissa 44 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa viranomaisten on varattava kolttien kyläkokoukselle ja kolttaneuvostoille tilaisuus lausunnon antamiseen. Lausuntopyyntö saadaan lähettää kolttien luottamusmiehelle, jonka tulee kutsua kolttaneuvostot yhteiseen kokoukseen asiaa käsittelemään. Mikäli kyläkokous ei ole siirtänyt lausunnon antamista kolttaneuvoston tehtäväksi, tulee luottamusmiehen kutsua myös kyläkokous koolle asiaa käsittelemään.

Paliskuntain yhdistykselle ja paikallisille paliskunnille on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen sellaisissa porotalouteen liittyvissä asioissa, joilla saattaa olla laajahkoa merkitystä porotalouden harjoittamisen kannalta.

57  §Kulujen korvaaminen

Kolttaneuvoston kokouspalkkiot, matkakustannukset sekä muut kustannukset korvataan kolttaneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maatilatalouden kehittämisrahaston varoista siten kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää.

Kolttien luottamusmiehen tehtävien hoitamisesta maksetaan palkkiota sekä kulujen korvausta maatilatalouden kehittämisrahaston varoista sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö erikseen määrää.

Vaalilautakunnan kokouspalkkiot, matkakustannukset sekä muut kustannukset korvataan maatilatalouden kehittämisrahaston varoista sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää.

58  §Varojen käyttäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä edellä säädetään, käyttää tästä laista aiheutuviin seuraaviin menoihin:

1) 

maan ja muun omaisuuden ostamiseen;

2) 

hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kunnostamiseen;

3) 

lainoitukseen ja siihen liittyviin menoihin;

4) 

avustuksiin;

5) 

valtion toimesta suoritettaviin töihin;

6) 

valtion toimesta tehtyjen teiden kunnossapitoon;

7) 

7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin valtion osakkuuksiin;

8) 

koltta-alueen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen;

9) 

pienyrittäjien ja pienyrittäjiksi aikovien koulutukseen; sekä

10) 

käännöstöistä aiheutuviin kustannuksiin.

59  §Valtionlainojen vapaaehtoisen velkajärjestelyn edellytykset

Pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen lainansaajan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voidaan suorittaa valtionlainojen ja valtion myyntihintasaamisten vapaaehtoinen velkajärjestely, jos on perusteltua syytä odottaa velkajärjestelyn tuovan olennaisen parannuksen lainansaajan taloudelliseen tilanteeseen. Jos koltalle on myönnetty valtionlainaa tässä laissa taikka luontaiselinkeinolain tai porotalouslain nojalla mainituissa laeissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa varten ja elinkeinotoiminta on lopetettu, velkajärjestelyyn saadaan ryhtyä vain, jos lainansaajan asunnon säilyttämistä ei voida turvata muulla tavoin. Mitä edellä säädetään, ei estä suostumuksen antamista yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) 97 §:ssä tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) 78 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä.

Vapaaehtoinen velkajärjestely voi koskea tämän lain, 68 §:ssä tarkoitettujen lakien, luontaiselinkeinolain, porotalouslain, porotilalain, maaseutuelinkeinolain sekä maatilalain mukaisia valtionlainoja ja -saamisia.

Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä sovitut velkasuhteen ehtojen muutokset koskevat myös takaajaa ja muuta velasta vastuussa olevaa henkilöä samoin kuin kolmatta henkilöä siltä osin kuin kysymys on hänen omistamastaan lainan vakuudeksi asettamasta omaisuudesta siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään.

Velkajärjestelyn muista edellytyksistä säädetään tarkemmin asetuksella.

60 §Velkajärjestelyn keinot

Vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä valtionlainojen ja -saamisten takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää, korkoa alentaa sekä myöntää lyhennysten ja koron suorittamisessa maksuvapautuksia siten kuin asetuksella säädetään. Maksuvapautusta lainan lyhennykselle ei kuitenkaan saa myöntää siltä osin kuin lainan esinevakuus tai lainalle liike- tai siihen verrattavassa toiminnassa annettu takaus turvaa kyseisen lyhennyksen maksun. Vain erittäin painavasta syystä laina-aika voidaan vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä pidentää yli 14 §:n 1 momentissa mainitun ajan.

Jos samalle lainansaajalle korkotuki- tai muuta luottoa myöntäneet velkojat eivät osaltaan suostu velkajärjestelyyn, valtionlainojen ja -saamisten vapaaehtoiseen järjestelyyn voidaan ryhtyä vain, jos siihen on erityisiä syitä ja valtionlainojen ja saamisten osuus hakijan kaikista veloista on asetuksella säädettyä määrää suurempi.

61 §Selvitykset ja suunnitelma

Ennen vapaaehtoista velkajärjestelyä lainansaajan taloudellisesta tilanteesta on esitettävä luotettava selvitys ja laadittava suunnitelma niistä toimenpiteistä, joiden avulla lainansaajan yritystoiminta, sikäli kuin sellaista toimintaa on valtionlainalla tuettu, ja taloudellinen tilanne saatetaan kestävälle pohjalle. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että valtio, lainansaaja ja luottolaitos allekirjoittavat sopimuksen kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Sopimus syrjäyttää siihen sisältyvää lainaa koskevan velkakirjaehdon ja valtionlainasta annetun lausunnon ehdot siltä osin kuin niistä on toisin sovittu. Sopimukseen sisältyvien valtion myyntihintasaamisten sopimuksen mukaisesti erääntyneet maksut saadaan periä ilman eri päätöstä 38 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin.

62  §Velkajärjestelyn raukeaminen

Mikäli lainansaaja ei noudata 61 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa tai sopimusta, niiden mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan asetuksella tarkemmin säädettävin tavoin ja vaikutuksin.

Jos lainansaajalle vahvistetaan yrityksen saneerauksesta annetun lain mukainen saneerausohjelma tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen maksuohjelma, 61 §:n mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely raukeaa. Tuomioistuimen on ohjelmaa vahvistaessaan otettava vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn sisältyneet lainat ja saatavat huomioon ilman velkajärjestelyn vaikutusta.

63  §Muutoksenhaku

Maaseutuelinkeinopiirin tässä laissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.

Valituskirjelmä voidaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimittaa myös sille viranomaiselle, jonka päätökseen muutosta haetaan, ja sen on lähetettävä valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa muutoksenhakuviranomaiselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valituslautakunnan 36, 37 ja 39 §:ssä mainitussa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Muihin mainitun valituslautakunnan tässä laissa tarkoitetuissa asioissa antamiin päätöksiin saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa voidaan myöntää vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai luvan myöntämiseen on muu painava syy.

64  §Päätösten maksut

Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä peritään maksu siten kuin maksujen perimisestä erikseen säädetään tai määrätään. Maaseutuelinkeinopiirin päätös on kuitenkin maksuton.

65  §Tarkemmat säännökset, määräykset ja ohjeet

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tätä lakia ja sen nojalla annettua asetusta tarkempia määräyksiä lainojen, avustusten ja muiden tässä laissa tarkoitettujen etuuksien myöntämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa myös kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus- ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeenpanoa varten tarpeelliset kaavat ja menettelytapaohjeet.

10 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

66  §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annettu kolttalaki (611/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

67  §Siirtyvä omaisuus

Kumotun kolttalain ja muun aikaisemman kolttalainsäädännön nojalla hankittu omaisuus, jonka käytöstä ei ennen tämän lain voimaantuloa ole määrätty tai joka vapautuu sanotun lainsäädännön mukaisesta käyttötarkoituksesta, katsotaan hankituksi tämän lain tarkoituksiin.

68  §Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet

Kolttien asuttamisesta annetun lain (273/55), kolttien maanjärjestelylain (593/69) ja kumotun kolttalain mukaisen valtion ja luottolaitoksen saamisen takaisinmaksuajan ja koron sekä muiden ehtojen osalta noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopimusehtoja. Tämän lain voimaantulon jälkeen syntyvän mainitun kolttalain mukaisen saamisen takaisinmaksuajan, koron ja muiden ehtojen osalta noudatetaan niin ikään sanotun lain säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä noudatetaan niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muutoinkin liittyvät 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön täytäntöönpanoon ja joista ei tässä luvussa toisin säädetä. Sanottu koskee myös valtion verovapauksia sekä maksuhelpotuksia, valtion toimesta tehtäviä töitä ja tilojen rajoituksia. Tilojen luovutusluvat ja rajoituksista vapauttamiset voidaan edellä sanotusta lainsäädännöstä poiketen kuitenkin myöntää 36 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti ja siinä säädettyä menettelyä noudattaen. Muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 63 §:ssä säädetään. Asetuksella voidaan myöskin antaa sanotusta lainsäädännöstä poikkeavia menettelytapasäännöksiä.

69  §Aikaisempien lainojen valtionvastuu ja hoitopalkkiot

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjen 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön nojalla myönnettyjen lainojen valtionvastuun ja lainanhoitokustannusten korvauksen osalta noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja niiden mukaisia sopimusehtoja.

70  §Aikaisemmat panttioikeudet

Edellä 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön nojalla myyty tila tai alue, joka on tämän lain voimaan tullessa panttina valtion kauppa- tai myyntihintasaamisen ja sen koron maksamisesta siihen saakka, kunnes saaminen on loppuun suoritettu, on edelleenkin samoin ehdoin panttina tämän saamisen maksamisesta.

Tila tai alue on panttina tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti myös 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaisen sellaisen kauppa- ja myyntihintasaamisen maksamisesta korkoineen, joka on syntynyt tämän lain voimaantulon jälkeen tai jonka panttioikeudesta ei ole tehty ennen sanottua ajankohtaa ilmoitusta asianomaiselle tuomarille.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaisten kustannusosuuksien ja niiden korkojen maksamisesta on asianomainen tila tai alue panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.

Milloin tila tai alue on 2 momentissa säädetyin tavoin panttina, tulee maaseutuelinkeinopiirin lähettää asianomaiselle tuomarille ilmoitus panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä varten kiinnitysrekisteriin. Kun saaminen on täysin maksettu, tulee maaseutuelinkeinopiirin lähettää ilmoitus asianomaiselle tuomarille tilan tai alueen vapautumisesta panttivastuusta.

71  §Varainkäyttö

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää myös sellaisiin 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanoon liittyviin tarkoituksiin, joihin niitä on käytetty ennen tämän lain voimaantuloa.

72 §Muut siirtymäsäännökset

Ensimmäinen 42 §:ssä tarkoitettu kyläkokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta ja ensimmäinen luottamusmiesvaali toimitettava vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kolttaneuvostot aloittavat toimintansa välittömästi sen jälkeen, kun ne on valittu kyläkokouksessa. Kolttaneuvostojen ja luottamusmiehen ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 1996 loppuun. Lain 56 §:n säännöksiä sovelletaan vasta kolttaneuvostojen ja luottamusmiehen tultua valituksi. Mitä kolttaneuvoston ja luottamusmiehen tehtävistä säädetään, sovelletaan vasta kolttaneuvoston ja luottamusmiehen tultua valituksi.

Tämän lain voimaan tullessa kumotun kolttalain sekä porotalouslain ja luontaiselinkeinolain nojalla vireillä olevat kolttien laina- ja avustushakemukset sekä koltille luovutettavia tiloja ja alueita koskevat aloitetut käyttösuunnitelmat käsitellään loppuun noudattaen mainittujen lakien säännöksiä.

73 §Viittaussäännös

Milloin muualla laissa viitataan kumottuun kolttalakiin, on viittauksen katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä, jollei edellä tässä laissa säädetystä muuta johdu.

HE 243/94

MmVM 35/94

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeriMikko Pesälä

Sivun alkuun