159/1995

Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995

Asetus valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 30 päivänä maaliskuuta 1922 valtioneuvostosta annetun lain (78/22) 3 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16/70):

Yleiset määräykset

1 §
Määritelmä

Valtion kiinteistövarallisuudella tarkoitetaan tässä asetuksessa valtion omistuksessa olevia talonrakennustoiminnan kannalta merkitystä ja arvoa omaavia rakennettuja tai rakentamattomia kiinteistöjä ja niiden osia, rakennuksia ja niiden osuuksia. Kiinteistövarallisuuteen kuuluvat myös ne osakkeet, jotka oikeuttavat määrätyn huoneiston hallintaan.

2 §
Soveltamisala

Tämän asetuksen määräyksiä on noudatettava valtion kiinteistövarallisuuden hankinnassa, vuokraamisessa, hoidossa ja luovutuksessa. Tämä asetus ei koske valtion liikelaitoksia eikä talousarvion ulkopuolisia rahastoja.

Kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoito

3 §
Kiinteistöyksikkö

Valtion kiinteistövarallisuuden hallinta kuuluu niille virastoille ja laitoksille, jotka valtioneuvosto on määrännyt toimimaan kiinteistöyksikköinä.

Kiinteistöyksikön tehtävänä on vastata hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden hoidosta, kunnossapidosta ja muusta korjaamisesta, edunvalvonnasta, asiakirja- ja tietohallinnosta, kehittämisestä, luovuttamisesta sekä kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta ja rakennushankkeiden toteutuksesta.

4 §
Kiinteistövarallisuuden hoito

Valtion kiinteistövarallisuutta on hoidettava huolellisesti ja tuottavasti sekä toiminnan tarpeet, kulttuuri- ja ympäristöarvot ja kaavoitusnäkökohdat huomioon ottaen.

5 §
Ohjaus

Valtion kiinteistövarallisuuden tarkoituksenmukaisen ja tuottavan käytön yleisestä ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta huolehtii valtiovarainministeriö ja sen alainen valtion kiinteistölaitos (kiinteistölaitos).

6 §
Valtion kiinteistöasiainneuvottelukunta

Valtiovarainministeriön yhteydessä voi olla valtion kiinteistöasiainneuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä valtion kiinteistöhallinnossa noudatettavia yleisiä toimintatapoja ja periaatteita, suuria maankäyttöasioita sekä merkittäviä kiinteistövarallisuuden omistusjärjestelyjä ja investointeja.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään viisi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto kutsuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtion kiinteistövarallisuuden ostamisesta, vaihtamisesta ja luovuttamisesta on hankittava valtion kiinteistöasiainneuvottelukunnan lausunto varallisuuden arvon ylittäessä valtiovarainministeriön määräämän rajan.

7 §
Hallinnan siirto

Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnan siirrosta päättää kiinteistöyksikkö. Kiinteistövarallisuus, jolle kiinteistöyksiköllä ei ole todellista perusteltua käyttöä, tulee siirtää kiinteistölaitoksen hallintaan.

Jos valtion virastojen ja laitosten kesken syntyy erimielisyyttä kiinteistövarallisuuden luovutuksesta tai hallinnan siirrosta, ratkaisee asian valtiovarainministeriö hankittuaan asiasta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon.

8 §
Hankinnan ja vuokrauksen edellytykset

Ennen kuin päätetään kiinteistövarallisuuden hankinnasta tai vuokrauksesta valtiolle on selvitettävä mahdollisuudet tyydyttää tarve käyttäen hyväksi valtion omistamaa kiinteistövarallisuutta sekä hankinnan johdosta vapautuvan valtion omistaman kiinteistövarallisuuden käyttö.

9 §
Hankesuunnitelma

Toimitilojen hankinnasta valtion omistukseen on laadittava hankesuunnitelma yhteistyössä asianomaisen kiinteistöyksikön kanssa. Hankesuunnitelman vahvistamisesta päättää se ministeriö, jonka pääluokkaan hanke valtion talousarviossa kuuluu kuitenkin siten, että rahoitettaessa hanke työllisyysmäärärahoin suunnitelman vahvistaa asianomainen ministeriö. Ministeriö voi siirtää tätä päätöksentekovaltaa alaiselleen virastolle tai laitokselle. Hankesuunnitelmasta tulee ennen sen vahvistamista hankkia valtion kiinteistöasiainneuvottelukunnan lausunto kustannusarvion ylittäessä valtiovarainministeriön määräämän rajan.

Hankesuunnitelmassa on erityisesti selvitettävä:

1) tilantarve perusteluineen,

2) mahdollisuudet tyydyttää tilantarve valtion omistamien tilojen avulla ja vapautuvien valtion tilojen käyttö,

3) vaihtoehtoiset tilanhankintatavat ja niiden investointi-, käyttö- ja muut kustannukset sekä muut taloudelliset vaikutukset sekä

4) ehdotettu ratkaisu perusteluineen.

Rakennuksen investointiluonteisista korjaushankkeista on laadittava hankesuunnitelma, jossa on erityisesti selvitettävä:

1) korjauksen tarve ja kiireellisyys perusteluineen,

2) kustannukset ja tuotot sekä muut taloudelliset vaikutukset ja

3) soveltuvin osin edellä 2 momentissa mainitut asiat.

Erinäiset säännökset

10 §
Tarkemmat määräykset

Valtiovarainministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

11 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995. Tällä asetuksella kumotaan valtion rakennusmaan hallinnosta 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu asetus (26/72) ja valtion talonrakennushankkeista 4 päivänä helmikuuta 1977 annettu asetus (137/77) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.