Laki tuloverolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain ( 1535/92 ) 21 §:n 5 momentti ja 136 §:n 3 momentti,
muutetaan 21 §:n 1 momentin 1 kohta, 39 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 ja 2 momentti, 42 §:n 1 momentti, 48 §:n 3 momentti, 53 §:n 1 momentin 6 kohta, 66 §:n 3 momentti, 76 §:n 1 momentin 3 kohta, 92 §:n 1 momentin 15 ja 19 kohta, 93 §:n 1 momentti, 95 §:n 1 momentin 1 kohta, 96 §:n 5 momentti, 105 §, 143 §:n 8 momentti sekä 149 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 105 § 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa laissa (520/94) sekä 143 §:n 8 momentti, 149 §:n otsikko ja 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1502/93), sekä
lisätään 53 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 76 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, 96 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla, uusi 5 momentti, jolloin muutettu 5 momentti sekä nykyinen 6 ja 7 momentti siirtyvät 6―8 momentiksi, seuraavasti:
21 §Osittain verovapaat yhteisöt
Tulon perusteella suorittavat veroa kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan:
valtio ja sen laitokset;
39 §Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan
40 §Elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta laskettavaa 15 prosentin vuotuista tuottoa.
Jos elinkeinoyhtymällä on maatalouden tuloa, osakkaan osuus yhtymän maatalouden tulosta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta laskettavaa 15 prosentin vuotuista tuottoa.
42 §Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus
Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko ja siihen liittyvä yhtiöveron hyvitys katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeiden varallisuusverolaissa tarkoitetulle matemaattiselle arvolle laskettua 15 prosentin vuotuista tuottoa. Ulkomaisen yhtiön ja varallisuusverolain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun muun kuin pörssiyhtiön osakkeille maksetun osingon pääomatulo-osuus lasketaan kuitenkin varallisuusverolaissa tarkoitetulla tavalla lasketusta osakkeiden käyvästä arvosta osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä.
48 §Verovapaat luovutusvoitot
Oman asunnon luovutusvoittoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitetun asumisoikeuden luovutukseen. Omistusaikaan rinnastetaan tällöin asumisoikeussopimuksen voimassaoloaika. Luovutettaessa osituksessa saatua omaisuutta oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttämä omistusaika lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta ja asumisaika siitä, kun verovelvollinen on alkanut käyttää luovutettavaa asuntoa omana vakituisena asuntonaan.
53 §Eräät verovapaat pääomatulot
Veronalaista tuloa ei ole:
valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä käypää alempana korkona saatu korkotuki;
yhteisön ulkomaiselta yhteisöltä saama osinko siten kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa säädetään.
66 §Työsuhteeseen perustuva osakeanti
Veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio) . Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta tai, jos työsuhdeoptio lahjoitetaan, sen käypä arvo, vähennettyinä luovuttajan maksamalla hinnalla.
76 §Eräät ulkomailla työskentelyyn liittyvät verovapaat korvaukset
Veronalaista tuloa ei ole:
palkka tai palkkio, jonka Yhdistyneet Kansakunnat tai jokin sen erityisjärjestö maksaa muualla kuin Suomessa suoriteusta asiantuntijatehtävästä;
palkka tai palkkio, jonka Suomen valtio maksaa ulkomaanedustuksessa palvelevalle rajoitetusti verovelvolliselle, joka ei ole Suomen kansalainen.
92 §Verovapaat sosiaalietuudet
Veronalaista tuloa eivät ole:
asumistukilain (408/75) ja eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukainen asumistuki sekä opintotukilain (65/94) asumislisä;
kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetussa laissa (610/91) tarkoitetut ja niitä vastaavat etuudet;
93 §Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 16 000 markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät verovuonna 2 500 markkaa.
95 §Tulonhankkimisvähennys
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:
tulonhankkimisvähennyksenä kolme prosenttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin enintään 1 500 markkaa;
96 §Eläkevakuutusmaksuvähennys
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat verovuonna enintään 15 000 markkaa ja enintään 10 prosenttia verovelvollisen verovuoden puhtaasta ansiotulosta myös siinä tapauksessa, ettei selvitystä edellä 2―4 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä ole esitytty, jos vakuutukseen perustuvaa eläkettä vakuutussopimuksen mukaan aletaan vanhuuseläkkeenä maksaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 58 vuotta.
Siltä osin kuin vapaaehtoinen eläkevakuutus ei täytä edellä 1―5 momentissa säädettyjä edellytyksiä, verovelvollisella on oikeus vähentää sen maksuista 60 prosenttia, vuodessa kuitenkin enintään 30 000 markkaa. Sama vähennysoikeus koskee hänen tulokseen 68 §:n nojalla luettuja työnantajan suorittamia maksuja. Kertamaksullisen eläkkeen tai erillisenä myönnetyn työkyvyttömyyseläkevakuutuksen maksut ja kansaneläkevakuutusmaksu eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia. Verovelvollisen oman tai hänen puolisonsa eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, ettei saman vakuutuksen maksuja ole vähennetty elinkeinotulosta tai maatalouden tulosta.
105 §Kunnallisverotuksen opintorahavähennys
Jos verovelvollinen on saanut opintotukilaissa (65/94) tarkoitettua muuta opintorahaa kuin aikuisopintorahaa, hänen puhtaasta ansiotulostaan vähennetään kunnallisverotuksen opintorahavähennys. Sen täysi määrä on 13 000 markkaa, kuitenkin enintään opintorahan määrä. Vähennystä pienennetään 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen puhtaan ansiotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen täyden määrän.
143 §Eräät siirtymäsäännökset
Vuodelta 1995 toimitettavassa kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ennen perusvähennystä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksenä 5 prosenttia hänen muun ansiotulonsa kuin eläketulon 20 000 markkaa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 000 markkaa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 80 000 markkaa vähennys pienenee 5 prosentilla puhtaan ansiotulon 80 000 markkaa ylittävästä osasta.
149 §Yritystulon pääomatulo-osuuden laskenta-ajankohta siirtymäkauden aikana
Poiketen siitä, mitä 38―40 §:ssä säädetään pääomatulo-osuuden laskenta-ajankohdasta, yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan verovuosina 1993―1995 verovuoden päättyessä elinkeinotoimintaan tai maatalouteen taikka yhtymän elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa. Lain 48 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa. Lain 66 §:n 3 momenttia sovelletaan muutetussa muodossaan vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa niihin työsuhdeoptioihin, joita on käytetty 16 päivänä syyskuuta 1994 tai sen jälkeen. Lakia ei kuitenkaan sovelleta vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa, jos työsuhdeoption käyttämisjakso tai osa siitä ajoittuu vuodelle 1994 lainan liikkeeseen laskemisen yhteydessä osakeyhtiölain 5 luvussa säädetyllä tavalla hyväksyttyjen alkuperäisten tai ennen 16 päivää syyskuuta 1994 muutettujen lainaehtojen mukaan. Alkuperäisten lainaehtojen mukaisena ei pidetä työsuhdeoption luovutuksen sallimista tai sen käyttöajankohdan aikaistamista yhteisön hallituksen 16 päivänä syyskuuta 1994 tai sen jälkeen tekemin päätöksin siinäkään tapauksessa, että hallitukselle olisi alkuperäisissä lainaehdoissa annettu tähän valtuus.
Ennakkoperintälain palkkaa koskevia säännöksiä sovelletaan niihin työsuhdeoptioihin, joita käytetään lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
LA 67 ja 75/94
VaVM 82/94
SuVM 5/94
maatalouden tappiot yhtymästä, katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan yhtymävarallisuusosuudelle laskettua 15 prosentin vuotuista tuottoa.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIValtiovarainministeriIiro Viinanen