1166/1994

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hallintovirasto.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani sekä tiedekuntaan kuulumattoman erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta on niiltä osin kuin siitä ei säädetä erikseen, voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Yliopiston hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopiston professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä yliopistossa työskentelevät Suomen Akatemian akatemiaprofessorit muodostavat konsistorin, jonka tehtävänä on edistää eri tieteenalojen välistä yhteistoimintaa ja ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa.

Yliopiston, elinkeino- ja kulttuurielämän sekä julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten yliopistolla on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita yliopistoa koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Neuvottelukunnassa on enintään 20 jäsentä. Yliopiston hallitus asettaa neuvottelukunnan.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajien on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit ja tiedekuntien dekaanit. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kahdeksan muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Yliopiston henkilökuntaan kuuluvat, professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitettyjä lukuun ottamatta, valitsevat keskuudestaan viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Yliopiston ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Dekaanin varajäsenenä hallituksessa toimii varadekaani.

Hallituksen tehtävänä on johtaa ja kehittää yliopiston toimintaa sekä:

Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, yliopiston professorin virkaan nimitetyt henkilöt, erillisten laitosten johtajat sekä hallintojohtaja ja toimistopäälliköt.

Rehtori ja vararehtorit valitaan kukin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtorin tulee olla yliopiston professorin virkaan nimitetty henkilö ja vararehtorin professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin tai vararehtorin tehtävään. Vaalikollegio voi hyväksyä muunkin syyn kieltäytymiseen.

Rehtorin tehtävänä on:

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian jommankumman vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu vakinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Yliopiston hallitus voi vapauttaa vararehtorin hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta osaksi tai kokonaan.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta.

Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat. Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi hallintovirastolle kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.

Hallintovirastoon kuuluu se yliopiston henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa ja muualla säädetään, käsitellä ja ratkaista asiat, jotka johtosäännössä sille määrätään.

Tiedekuntaneuvostoon valitaan hallituksen päätöksen mukaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 12, 16, 20 tai 24 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Tiedekunnan professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt henkilöt valitsevat keskuudestaan puolet jäsenistä ja varajäsenistä.

Tiedekunnan muu henkilökunta valitsee keskuudestaan neljäsosan jäsenistä ja varajäsenistä.

Ylioppilaskunta valitsee tiedekuntaan kuuluvien opiskelijoiden keskuudesta neljäsosan jäsenistä ja varajäsenistä.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.

Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin.

Dekaanin ja varadekaanin tulee olla nimitetty professorin tai apulaisprofessorin virkaan.

Dekaanin tehtävänä on:

Dekaanin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varadekaani. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Dekaanilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tiedekunnan kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia yksiköitä opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Hallitus päättää yksiköiden muodostamisesta.

Yksiköiden nimistä, tehtävistä ja hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksesta säädetään Oulun yliopistosta annetun lain 5 §:n 1 momentissa. Muun erillisen laitoksen perustamisesta päättää yliopiston hallitus.

Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään yliopiston virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös määrätä, että kahdella tai useammalla laitoksella on yhteinen johtokunta.

Hallituksen 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet ja tiedekuntaneuvostojen 15 §:n 3 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Tiedekuntaneuvoston professoreita ja apulaisprofessoreita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Yliopiston hallintoelinten jäseniä ja varajäseniä valittaessa henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

Suomen Akatemian akatemiaprofessori, joka työskentelee yliopistossa, rinnastetaan vaaleissa yliopiston professorin virkaan nimitettyyn henkilöön.

Opiskelijaksi katsotaan henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos jäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänelle on myönnetty ero hallintoelimen jäsenyydestä, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, hallintoelin määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Opiskelijoita edustavan varajäsenen valitsee kuitenkin ylioppilaskunta.

Hallitus asettaa vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta sekä 23 §:n 2 momentissa tarkoitetun varajäsenen määräämisestä annetaan johtosäännössä.

Yliopistossa ratkaistaan asiat esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Esittelijän määrää hallintovirasto.

Hallintoelin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin 28 §:ssä mainitut asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä sekä opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii. Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain professorit ja apulaisprofessorit sekä vähintään samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori toisin päätä.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Yliopiston hallitus täyttää apulaisprofessorin viran. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Yliopiston hallitus nimittää hallintojohtajan, erillisen laitoksen johtajan sekä hallintoviraston toimistopäällikön ja muun yliopiston hallituksessa esittelijänä toimivan virkamiehen, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Hallitus nimittää myös dosentin.

Jollei toisin säädetä tai johtosäännössä toisin määrätä:

Yliassistentin, assistentin, tutkijan, apulaisopettajan ja apulaisosastonhammaslääkärin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Hallintovirasto julistaa haettavaksi hakemuksesta täytettävän viran.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin ja lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, se hankkii selvityksen hakijan tieteellisistä ansioista. Neuvosto käyttää asiantuntijoita pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 34 §:ssä säädetään.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee esityksen hänen nimittämisestään dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta yliopiston päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa taikka muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muu vastaava määräys on hyväksytty, rehtori, vararehtori, dekaani tai varadekaani on valittu taikka erillisen laitoksen johtokunta tai johtaja on määrätty, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Yliopiston hallitus voi erityisestä syystä myöntää hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsenelle tai varajäsenelle eron tämän omasta pyynnöstä hallintoelimen jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta säädetään, kokoontuvat tiedekuntaneuvostot yliopiston rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen.

Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Yliopiston professoria, apulaisprofessoria sekä hallintojohtajaa syytetään virkarikoksesta Rovaniemen hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan Oulun yliopistosta 25 päivänä huhtikuuta 1984 annettu asetus (329/84) ja Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksesta 10 päivänä elokuuta 1984 annettu asetus (595/84) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksesta annettua asetusta ja sen nojalla annettua johtosääntöä sovelletaan kuitenkin tutkimuslaitoksen toimintaan siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uusi johtosääntö on annettu.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt on annettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1997. Hallitus ja tiedekuntaneuvostot, jotka on valittu aikaisempien säännösten mukaan, jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Rehtori ja vararehtorit valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1997. Aikaisempien säännösten mukaan valittu rehtori ja vararehtorit jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Yliopiston erillisten laitosten johtokunnat ja muut hallintoelimet asetetaan tämän asetuksen mukaisesti niiden kulumassa olevan toimikauden päätyttyä, jollei yliopiston hallitus toisin päätä.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaan tullessa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.