Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

629/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93):

1 luku Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan maan alla tai päällä taikka vedessä tapahtuvaan rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun.

2 § Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)

päätoteuttajalla pääurakoitsijaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa tai muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta;

2)

itsenäisellä työnsuorittajalla urakka-, alihankinta- tai muun sellaisen työsuoritusta tarkoittavan sopimuksen perusteella, työsopimusta lukuunottamatta työtä tekevää henkilöä, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä; sekä

3)

yhteisellä rakennustyömaalla rakennustyömaata, jolla samanaikaisesti työskentelee kahden tai useamman työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä taikka itsenäisen työnsuorittajan lisäksi joko vähintään toinen itsenäinen työnsuorittaja tai vähintään yksi jonkin työnantajan palveluksessa oleva työntekijä.

3 § Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet

Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Työntekijän on saamansa opastuksen ja työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti työssään huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työnsä vaikuttaa heihin.

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat riittävän ajoissa tarpeellisen tiedon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista asioista työpaikalla ja että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken.

2 luku Rakennushankkeen suunnitteluvaihe

4 § Turvallisuuden huomioon ottaminen rakennushankkeen suunnittelu vaiheessa

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava, että rakennushanketta valmisteltaessa arkkitehtonisessa-, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Samoin on meneteltävä suunniteltaessa töiden ja työvaiheiden ajoitusta.

Suunnittelijan velvollisuudesta säädetään työturvallisuuslain 6 ja 43 a §:ssä.

5 § Turvallisuuden huomioon ottaminen rakentamisen valmistelussa

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta on laadittava rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten asiakirja, joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Asiakirjassa on otettava huomioon työmaahan liittyvä teollinen tai muu siihen rinnastettava toiminta.

Valmisteltaessa rakentamisen toteutusta erillisinä urakoina, rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta on määritettävä eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi.

6 § Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle

Päätoteuttajan tulee tehdä tämän päätöksen liitteen 1 mukainen ennakkoilmoitus työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle siten kuin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 21 §:ssä säädetään.

Ilmoitus on pantava selvästi näkyville rakennustyömaalla ja pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla.

7 § Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu

Päätoteuttajan on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Ne erityiset turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat tämän päätöksen liitteessä 2 tarkoitettuja erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältäviä töitä, on otettava huomioon suunnittelussa.

Edellä 1 momentissa määrätyn lisäksi suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ainakin:

– työmaan järjestelyyn eri rakennusvaiheissa;

– räjäytys-, louhinta- ja kaivuutöihin;

– maapohjan kantavuuteen ja kaivantojen tuentaan;

– rakennustyön aikaiseen sähköistykseen ja valaistukseen;

– työmaaliikenteeseen ja kulkuteihin;

– työmenetelmiin;

– koneiden ja laitteiden käyttöön;

– nostotöihin ja siirtoihin;

– putoamissuojauksen toteuttamiseen;

– työ- ja tukitelinetöihin;

– elementtien, muottien ja muiden suurten rakenteiden asennukseen;

– purkutöihin.

Suunnittelu on 6 §:ssä tarkoitetuilla työmailla tehtävä keskeisiltä osiltaan kirjallisessa muodossa.

8 § Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu

Päätoteuttajan on suunniteltava rakennustyömaa-alueen käyttö kiinnittäen erityistä huomiota ainakin:

– toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrään ja sijaintiin;

– koneiden ja laitteiden sijoitukseen;

– kaivuu- ja täyttömassojen sijoitukseen;

– rakennustarvikkeiden ja -aineiden lastaus-, purkaus- ja varastointipaikkojen sijoitukseen;

– työmaaliikenteeseen sekä sen ja yleisen liikenteen liittymiskohtiin;

– kulku-, nousu- ja kuljetusteihin sekä niiden kunnossapitoon;

– työmaan järjestykseen ja siisteyteen;

– jätteiden keräämiseen, säilyttämiseen, poistamiseen ja hävittämiseen;

– palontorjuntaan

siten, että tapaturman vaara, terveyden haitta ja palon vaara ovat työmaalla mahdollisimman vähäiset.

Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmana, tarvittaessa rakennusvaiheittain.

3 luku Rakennusvaihe

9 § Rakennustyön johto

Päätoteuttajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä johtamaan on siinä velvoitetun nimettävä työmaata varten pätevä vastuuhenkilö ja hänelle tarvittaessa sijainen. Samoin on jokaisen työnantajan nimettävä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö.

10 § Rakennustyön toteutus

Yhteisellä rakennustyömaalla on päätoteuttajan huolehdittava:

1)

7 §:ssä edellytetystä suunnittelusta johtuvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja seurannasta;

2)

7 §:ssä tarkoitetun suunnittelun ajan tasalla pitämisestä;

3)

työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtäväjaosta ja yhteistoiminnasta työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen estämisessä ja mahdollisista vaaroista tiedottamisessa; sekä

4)

että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle sekä eri työvaiheet oikein ajoitettuina.

Työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on omassa toiminnassaan rakennustyömaalla toteutettava tässä pykälässä määrätyt toimet.

4 luku Työmaatarkastukset

11 § Koneiden ja laitteiden turvallisuus

Rakennustyössä käytettävien koneiden, nostureiden ja muiden nostolaitteiden, nostoapuvälineiden, telineiden, elementtien, siirrettävien muottien, väliaikaisten tukien, henkilönsuojainten ja muiden laitteiden rakenne ja kunto on rakennustyömaalla todettava käyttötarkoitukseen sopiviksi ja niitä koskevien vaatimusten mukaisiksi.

12 § Käyttöönottotarkastus

Rakennustyömaalla työ- ja suojatelineiden sekä niille johtavien kulkusiltojen rakenne on ennen telineiden käyttöön ottoa tarkastettava. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota tuki- ja suojarakenteisiin.

Käyttöönottotarkastus on uusittava, jos telineet ovat olleet kovassa tuulessa, voimakkaassa sateessa tai muussa erityisessä rasituksessa taikka käyttämättöminä olosuhteisiin nähden pitkähkön aikaa.

Telineet saa ottaa käyttöön vasta sitten, kun ne ovat käyttöönotettavilta osiltaan valmiit ja niille on tehty käyttöönottotarkastus.

Sen lisäksi, mitä nosturien tarkastuksista työvälineiden turvallisesta käytöstä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1403/93) määrätään, on nostolaitteet ja -apuvälineet tarkastettava työpaikalla ennen niiden käyttöönottoa.

13 § Turvallisuusseuranta

Rakennustyömaalla on työn aikana ajoittain, mikäli mahdollista ainakin kerran viikossa suoritettavissa kunnossapitotarkastuksissa tarkastettava muun muassa työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet ja muut nostolaitteet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaaran estäminen. Tarkastuksissa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että 10 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet hoidetaan oikea-aikaisesti ja yhteensovitettuina.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kunnossapitotarkastusten sijasta voidaan turvallisuutta seurata tarkoitukseen sopivalla muulla valvovan työsuojeluviranomaisen hyväksymän menetelmän mukaisella tavalla.

Nosturin ja muun nostolaitteen käyttäjän on päivittäin sekä tarvittaessa muulloinkin ennen työn alkua kokeiltava laitteen toiminta ja varmistauduttava varsinkin kylmänä ja sateisena aikana koekäytöin jarrujen ja varolaitteiden toiminnasta. Ajoneuvo- tai kuormausnosturia käytettäessä on erityisesti varmistauduttava, että maapohjan kantavuus on riittävä nosturin sijoituspaikan kohdalla.

14 § Työmaatarkastuksiin osallistujat ja pöytäkirjat

Edellä 9 §:ssä tarkoitetun työmaan vastuuhenkilön tai tämän tehtävään määräämän henkilön on tehtävä 11–13 §:ssä tarkoitetut tarkastukset ja työmaan työntekijöiden keskuudestaan valitsemalle edustajalle on varattava tilaisuus olla siinä mukana. Nosturin tarkastuksessa on sen käyttäjän oltava mukana.

Kun kysymys on torninosturin, henkilökuljetukseen käytettävän rakennushissin tai niihin verrattavan nostolaitteen 12 §:ssä tarkoitetusta käyttöönottotarkastuksesta, tulee tarkastuksen tapahtua nostolaitteen rakenteeseen ja käyttöön perehtyneen vähintään teknikon tai vastaavan koulutuksen saaneen henkilön johdolla ja valvonnassa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa tai muuta tallennetta, johon on merkittävä toimintaan osallistuneet, tarkastuskohteet, mahdolliset huomautukset, ja milloin esitetyt korjaukset on tehty.

15 § Vikojen korjaaminen

Edellä 11–13 §:ssä tarkoitetuissa tarkastuksissa todetut, työturvallisuutta vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja aina ennen koneen, laitteen tai työvälineen käyttöönottamista.

5 luku Työmaan yleisiä työturvallisuumääräyksiä

16 § Valaistus

Rakennustyömaalla sekä erityisesti kulku- ja kuljetusteillä on oltava riittävä ja sopiva yleis- ja paikallisvalaistus. Suuria ja äkillisiä valaistuseroja sekä häikäisyä on vältettävä.

Sellaisissa maa- ja vesirakennustöissä, kuten tunnelin louhinnassa, sekä muissa vastaavissa töissä, joissa ei voida kohtuudella vaatia järjestettäväksi muuta valaistusta, saa 1 momentin määräyksistä poiketen käyttää työkoneen omaa tai työntekijän mukanaan kuljettamaa valaistusvälinettä.

17 § Palo- ja räjähdysvaara

Työ on järjestettävä siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen. Työmaalla on oltava tarpeelliset palonsammutus- ja palohälytysvälineet ja turvallisuuskilvet, joiden laadun ja määrän osalta on tarvittaessa käännyttävä paloviranomaisen puoleen. Työmaalla on oltava myös tarpeelliset ohjeet tulipalon varalta. Edellä 9 §:ssä tarkoitetun vastuuhenkilön on huolehdittava, että työmaalla on riittävä määrä alkusammutukseen perehdytettyjä henkilöitä.

Käsiteltäessä ja säilytettäessä sellaisia aineita, joista muodostuu räjähdyksenomaisesti syttyvää kaasua tai pölyä, on erityisesti huolehdittava riittävistä suojatoimenpiteistä, kuten tuuletuksesta ja tulen käsittelyn kieltämisestä, tai muulla tavalla jatkuvasti pidettävä huolta siitä, että tulen ja räjähdyksen vaara on mahdollisimman vähäinen.

18 § Poistumistiet

Vaaratilanteissa työntekijöiden on voitava poistua nopeasti ja mahdollisimman turvallisesti kaikista työskentelypaikoista. Poistumistiet on pidettävä esteettöminä ja niiden on johdettava turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan, jotta niitä voidaan käyttää vaikeuksitta milloin tahansa.

19 § Fyysinen kuormitus

Työmenetelmät ja työvälineet tulee valita siten, ettei niiden käytöstä aiheudu liiallista kuormitusta erityisesti silloin, kun on kyse pitkäaikaisesta käytöstä tai toistosuorituksista. Työvälineitä tulee käyttää siten, että nostojen ja ylikuormittavien työasentojen aiheuttamia vaaroja ja haittoja voidaan ennalta ehkäistä ja vähentää. Raskaat vaakasiirrot tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sopivan kuljetusvälineen avulla. Pystysiirroissa tulee käyttää tarvittaessa nostolaitteita ja nostoapuvälineitä.

20 § Työhygieeniset haittatekijät

Rakennustyömaalla on käytettävä sellaisia koneita ja laitteita, joiden melupäästöstä tai muista fysikaalisista haittatekijöistä johtuvat vaarat ja haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Työntekijä on suojattava kemiallisilta ja fysikaalisilta haitoilta ensi sijassa koneisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja työympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä.

Ennen kuin kaivossa, tunnelissa, säiliössä tai siihen verrattavassa tilassa aloitetaan työskentely, on varmistettava, että ilman happipitoisuus on riittävä ja ettei ilman epäpuhtauspitoisuus nouse työntekijää vahingoittavaan määrään. Ilman happi- ja epäpuhtauspitoisuudet on tarvittaessa mitattava. Tarvittaessa on työtila tuuletettava.

21 § Henkilönsuojainten tarve rakennustöissä

Sen lisäksi, mitä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1407/93) määrätään, on rakennustyössä otettava huomioon, mitä 2–5 momentissa määrätään.

Rakennustyömaalla on käytettävä suojakypärää, kun työtä tehdään sellaisissa olosuhteissa, joissa päähän voi kohdistua kolhaisuja tai iskuja. Tarvittaessa kypärä on varustettava alushupulla.

Valjastyyppistä turvavyötä köysineen on käytettävä työssä, jossa on putoamisvaara. Jos köyden pituutta jouduttaisiin jatkuvasti säätämään, on käytettävä itsetoimivalla pituuden säätäjällä varustettua varmistusköyttä.

Rakennustyömaalla on yleensä käytettävä jalkojen suojana lujapohjaisia jalkineita sekä tarvittaessa suojapohjallisia tai turvajalkineita. Lattiatöissä ja muissa vastaavissa töissä on käytettävä polvensuojaimia.

Työskenneltäessä maan alla tai muuten pimeässä ja hämärässä ajoneuvojen tai työkoneiden toiminta-alueella on vaatetuksen yhteydessä käytettävä heijastimia, heijastusliivejä tai niihin verrattavia välineitä. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on käytettävä suojavaatteita tai varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä, ja milloin työ tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Heijastimien on oltava hyvin näkyviä ja niiden on oltava ensi sijassa työvaatteisiin kuuluvia tai niihin kiinnitettyjä. Tarvittaessa kypärä on merkittävä heijastinvärillä tai muutoin siten, että se on mahdollista havaita eri suunnista.

22 § Ensiapu

Milloin työmaan erityisistä olosuhteista johtuen tapaturman uhria tai sairastunutta henkilöä ei voida saada nopeasti hoitoon, on työmaalla oltava hänen siirtämiseensä tarvittavat välineet, kuten paarit, ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö ja hoitoa varten sopivaa huonetilaa.

Milloin työhön liittyy erityinen hukkumisen tai myrkytyksen vaara, pitää työmaalla olla saatavilla tarkoituksenmukaiset hengenpelastuslaitteet ja niiden käyttöön perehdytetty henkilö.

Erityisiä tapaturmavaaroja sisältävässä työssä työntekijällä on tapaturmatilanteessa tarvittavan ensiavun nopean saamisen varmistamiseksi oltava näkö- tai kuuloyhteys toiseen henkilöön joko jatkuvasti tai lyhyin väliajoin säännöllisesti toistuen. Yhteydenpito voidaan järjestää myös viestintälaitteita käyttäen.

23 § Rakennustyömaiden henkilöstötilat

Työnantajien on kunkin kohdaltaan, milloin se työntekijöiden lukumäärän tai työn laadun ja jatkuvuuden huomioon ottaen on tarpeellista, huolehdittava siitä, että työmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä on riittävästi:

1)

kelvollista juomavettä sekä puhtaat ja tarkoituksenmukaiset juomalaitteet;

2)

kunnollista riittävän lämmintä pesuvettä ja peseytymislaitteita sekä, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat, tarvittava määrä peseytymis- ja kuivaamisvälineitä;

3)

tarkoituksenmukaisin laittein varustettua huonetilaa vaatteiden vaihtoa, säilytystä ja kuivatusta varten; vaatteiden vaihtoa varten tulee huonetilaa olla erikseen miehille ja naisille;

4)

ruokailua varten varattua ja sisustettua erillistä huonetilaa ja, jollei työpaikalla ole saatavissa valmistettua ruokaa, laitteita mukana tuodun ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten; sekä

5)

asianmukaisesti varustettuja ja puhtaana pidettyjä käymälöitä.

Ruokailua ja vaatteita varten varatuissa huonetiloissa on oltava riittävän tehokas ilmanvaihto ja sopiva, vähintään noin + 18°C lämpötila. Huonetilat on päivittäin siivottava.

6 luku Telineet, työtasot ja kulkutiet

24 § Työ- ja suojatelineet

Työntekijöille on järjestettävä tarpeelliset työ- ja suojatelineet kaikissa sellaisissa töissä, joita ei voida muuten turvallisesti tehdä.

Telineet on suunniteltava ja rakennettava siten, että niillä on riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakavuus kaikissa pystytys- ja purkuvaiheissa sekä telineen käytön aikana. Telineet on perustettava siten, ettei haitallisia painumia ja siirtymiä synny. Telineissä on oltava asianmukaiset ja turvalliset työtasot ja kulkutiet.

Telineen lujuus osoitetaan riittäväksi standardien, elementtitelineiden käyttöohjeiden tai muiden vastaavien asiakirjojen sisältämien kokonais- tai osaratkaisujen perusteella. Mikäli näitä kokonais- tai osaratkaisuja ei käytetä, on oltava asiantuntijan laatimat telineiden ja kulkurakenteiden lujuuslaskelmat ja piirustukset. Telineet ja niihin liittyvät laitteet on asennettava edellä tarkoitetun suunnitelman mukaisesti.

Telineiden suurin sallittu kuorma on ilmoitettava telineitä käyttäville sopivalla tavalla esimerkiksi telinekortilla tai kuormakilvellä.

25 § Kulku- ja kuljetusteiden sekä työtasojen järjestäminen

Rakennustyömaan kaikille työskentelypaikoille on järjestettävä turvalliset työtasot sekä riittävästi turvallisia ja tarvittaessa selvästi merkittyjä ja sopivia kulku- ja kuljetusteitä, jotka on pidettävä sellaisessa kunnossa, että liukastumis- tai kompastumisvaara on mahdollisimman vähäinen.

Työtason leveyden on oltava tarkoitettuun työhön riittävä. Työtason leveydessä on otettava huomioon myös tavaran sijainti ja kuljetus.

Portaat ja kulkutiet on tehtävä vähintään 0,6 metriä leveiksi. Kuljetussiltojen leveyden on oltava vähintään 1,0 metriä. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irroittamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluontoisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään 6 metriä.

Rakenteista ulkonevat teräkset, pultit ja muut tapaturman vaaraa aiheuttavat esineet on mahdollisuuksien mukaan katkaistava, suojattava tai taivutettava.

26 § Suojaaminen putoamiselta

Korkealla tehtävässä työssä on käytettävä putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja tai henkilönostolaitteita, suojaverkkoja tai muita rakenteisiin kiinnitettäviä putoamisen estäviä suojarakenteita. Jos tällaisten laitteiden tai rakenteiden käyttäminen ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia turvavöitä köysineen. Köydet on kiinnitettävä turvallisesti.

Sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota 3 metriä korkeammalta, sekä muulloinkin, milloin on olemassa erityinen tapaturman tai hukkumisen vaara, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet. Telineiden työtasot on varustettava kaiteilla, kun putoamiskorkeus on yli 2 metriä. Tehtäessä valutöitä siirrettävän muotin yläreunalta yli 2 metrin korkeudella, on valua varten järjestettävä kaitein suojattu työtaso. Portaat ja porrastasot on vapailta sivuiltaan varustettava koko pituudeltaan suojakaiteilla. Portaat, joissa ei tarvita suojakaidetta, on tarvittaessa varustettava erillisellä käsijohteella.

Putoamisen estämiseksi tehtävissä suojakaiteissa on käytettävä käsi- ja välijohdetta sekä tarvittaessa jalkalistaa. Jalkalistaa on aina käytettävä kulku- ja nousuteiden yläpuolella olevissa suojakaiteissa. Telineiden kaiteissa on oltava jalkalista. Kaiteen korkeuden on oltava vähintään 1 metri. Johteet on sijoitettava siten, ettei minkään johteen alapuolella pystysuora vapaa tila ole 0,5 metriä suurempi. Kaiteet saa korvata myös vastaavan turvallisuuden antavilla muilla suojarakenteilla, kuten tarkoituksenmukaisilla levyillä ja verkoilla.

Putoamista estävä suojarakenne, kuten kaiteen käsijohde, kaidepylväs ja niitä vastaavat rakenteet, on rakennustyömaalla tehtävä siten, että se putoamista estävissä suunnissa kestää epäedullisimmin sijoitetun 1,0 kN:n suuruisen pistekuorman aiheuttaman rasituksen.

Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojakannet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Suojakansien siirtyminen paikoiltaan on estettävä.

27 § Suojaus putoavilta esineiltä

Milloin työskentelypaikoille ja kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai -jätteitä, on suojaksi järjestettävä tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita.

Kulkuaukon yläpuolelle tehtävät suojakatokset on yleensä sijoitettava aukon yläreunan korkeudelle ja niiden on ulotuttava vähintään 1,5 metriä rakenteesta ulospäin sekä 0,5 metriä kulkuaukon molemmille sivuille. Suojakatoksen ulkoreunassa on tarvittaessa oltava suojalevy.

Jolleivät turvallisuuslaitteet ole paikoillaan, on vaara-alueelle pääsy estettävä luotettavalla tavalla esimerkiksi vartijaa käyttämällä.

28 § Ajotiet sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikat

Rakennustyömaiden ajotiet sekä purkaus- ja lastauspaikat on tehtävä niille tulevan kuormituksen suuruuden ja laadun vaatimusten mukaisiksi. Ajotiet on rakennettava niin, että ajoneuvon suistuminen estyy. Ajotiet on järjestettävä siten, että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa. Liikennerajoitukset on osoitettava kuormitus- ja muilla liikennemerkeillä.

Rakennustarvikkeiden purkaus- ja lastauspaikat on sijoitettava siten, että elementtejä, muotteja ja rakennustarvikkeita ei nosteta varastoon työntekijöiden ylitse.

7 luku Koneet ja nostolaitteet

29 § Turvallisuus ja sijoittaminen

Rakennustyössä käytettävien koneiden ja muiden teknillisten laitteiden on oltava käyttötarkoitukseen sopivia, riittävän lujarakenteisia ja siten suojattuja, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muille työmaalla oleville.

Koneen ja muun teknillisen laitteen sijoituksessa on otettava huomioon sen edellyttämä turvallinen käyttö sekä käyttöön tarvittava riittävä tila.

Nostolaite on sijoitettava siten, että sen käyttäjä voi, mikäli mahdollista, jatkuvasti valvoa taakan liikkumista. Nostolaitteet on perustettava ja ankkuroitava tai tuettava siten, etteivät ne käytettäessä liiku niin, että siitä aiheutuu vaaraa. Nosturin sijoituksessa maapohjan kantavuus nosturin alla on selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaessa sellaisiin toimenpiteisiin, ettei nosturin vakavuus vaarannu.

Tie- ja katualueilla sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla koneiden on erotuttava muusta liikenteestä. Työkoneiden ja liikenteen välissä on tarvittaessa oltava riittävät suojavyöhykkeet.

Milloin on erityistä syytä varoa rakennustyössä käytettävää konetta tai laitetta, on se vaara-alueineen erotettava sopivalla aitauksella tai muulla tavoin muusta ympäristöstä. Mikäli näin ei voida tehdä, on kone tai laite varustettava sopivaan paikkaan asetetuilla näkyvillä, kestävillä ja asianmukaisilla varoitusmerkinnöillä.

30 § Nostolaitteiden ja -apuvälineiden kuormitus

Nostolaitteessa ja -apuvälineessä, kuten nostoraksissa, -palkissa, -saksissa tai vastaavissa, on oltava sen tunnistetiedot sisältävä tunnuslevy sekä selvästi merkittynä suurin sallittu kuorma ja muut turvallisen nostamisen edellyttämät merkinnät. Nostolaitetta tai -apuvälinettä, josta puuttuu suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä, ei saa käyttää ilman luotettavaa selvitystä.

Nostolaitetta ja -apuvälinettä ei saa ylikuormittaa.

31 § Nostot

Vaikeita nostotöitä varten on tarvittaessa laadittava erillinen nostotyösuunnitelma. Nostotyösuunnitelma on aina laadittava käytettäessä samanaikaisesti useampaa kuin yhtä nosturia taakan nostamiseen.

Jos nosturin tai muun nostolaitteen käyttäjä ei voi jatkuvasti valvoa taakan liikkumista, on käyttäjän apuna oltava merkinantaja.

Sääolosuhteiden vaikutus nostotyön turvallisuuteen on ennen nostotyön aloitusta erikseen selvitettävä.

Taakan teossa on noudatettava erityistä huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi.

32 § Henkilönostot

Henkilöiden kuljettaminen nosturilla, rakennushissillä, maansiirtokoneella, trukilla ja niihin verrattavalla laitteella on kielletty, jollei sitä ole nimenomaan suunniteltu ja varustettu henkilökuljetukseen soveltuvaksi. Tavaran nostoon tarkoitetut rakennushissit on varustettava henkilökuljetusta koskevalla kieltotaululla.

Henkilönostimen on oltava tarkoitettuun nostotyöhön soveltuva. Ennen henkilönostimen käyttöä on varmistettava, että henkilönostin on rakenteellisesti kunnossa, että työskentelyalustan tai maapohjan kantavuus säilyy riittävänä ja että henkilönostimen työskentelyalue on turvallinen.

Työmaalla on oltava käytössä olevan henkilönostimen käyttöohjeet. On varmistettava, että työntekijä osaa käyttää turvallisesti henkilönostinta sen käyttöohjeiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuennan varmistamiseen, hallinta- ja turvalaitteiden toimintaan sekä työliikkeiden mahdollisiin rajoituksiin. Ennen henkilönostimen käyttöönottoa on kokeiltava hallinta- ja turvalaitteiden toiminta.

8 luku Sähkölaitteet

33 § Rakennustyön aikaiset sähkötyöt

Sähkötöiden turvallisuudesta ja tekemisestä on säännökset sähkölaissa (319/79) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä.

Sähkölaitteet, kuten kaapelit, jakokeskukset sekä valaisinkalusteet on sijoitettava siten, etteivät ne helposti rikkoonnu eivätkä aiheuta kompastumisen tai sähköiskun vaaraa.

Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.

Milloin työmaalla tai sen läheisyydessä on sellaisia eristämättömiä johtoja, joita ei voida työn ajaksi siirtää tai saattaa jännitteettömiksi, on välillinen ja välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoin. On huolehdittava siitä, että suojaetäisyyksiä ei aliteta myöskään nostokoneiden ja vastaavien muiden laitteiden liikkuessa.

34 § Sähkölaitteiden käyttöolosuhteet

Milloin käsitellään sähkölaitteita erittäin vaarallisissa käyttöolosuhteissa, kuten märissä työtiloissa, ahtaiden metallisäiliöiden sisäpuolella ja niihin verrattavissa paikoissa, käytettävien laitteiden, tarvittavien suojavälineiden tai sallittavan jännitteen osalta on ryhdyttävä erityisiin turvallisuustoimenpiteisiin niin kuin sähköalan turvallisuusmääräyksissä erikseen määrätään.

9 luku Eri töitä koskevat lisämääräykset

A. Maa- ja vesirakennustyöt

35 § Suunnitteluvelvollisuus ja esitiedot

Ennen kaivuutyön aloittamista on otettava selvää maan laadusta ja varmistauduttava paikalla olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista.

Kun maan laadusta johtuvaa sortuman vaaraa tai maamassojen vakavuutta on vaikea arvioida, ei kaivuutyötä saa aloittaa, ellei tuentaa tai muuta suojaustoimenpidettä koskevaa suunnitelmaa ole laatinut siihen pätevä henkilö.

Arkkupadon tai kasuunin rakentamisen, paikalleen sijoittamisen, muuntelemisen tai purkamisen on tapahduttava tällaiseen rakennelmaan ja sen käyttöön perehtyneen pätevän henkilön välittömässä valvonnassa. Arkkupadon ja kasuunin on oltava riittävän lujarakenteinen ja varustettu siten, että työntekijät pääsevät turvaan veden tai muun aineen syöksyessä sisään.

36 § Kaivuutyö ja kaivannon tuenta

Kaivuutyö on tehtävä turvallisesti ottaen huomioon maan laatu, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaaratekijät.

Milloin sortuma saattaa aiheuttaa tapaturman, on kaivannon seinämä kaivettava kaltevaksi, porrastettava tai tuettava.

Erityisiin toimenpiteisiin sortumisen aiheuttaman tapaturman vaaran välttämiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä sateen, kuivumisen tai roudan sulamisen johdosta. Samoin on toimittava silloin, kun kaivetaan löysää maata tai 2,0 metriä syvempää, kapeaa kaivantoa tai kun kaivannon yhteydessä tai läheisyydessä suoritetaan tärinää aiheuttavaa työtä taikka kun kaivantoon vaikuttaa raskas ajoliikenne. Tehtäessä kaivuutyötä rakennuksen tai muun rakennelman alla tai vieressä on samoin erityisesti ryhdyttävä ennalta riittäviin tukitoimenpiteisiin sortumisen estämiseksi.

37 § Maarakennuskoneiden vaara-alue

Maarakennuskoneiden työalueella on huolehdittava siitä, ettei henkilöitä ole vaaranalaisissa paikoissa. Peruuttavien ajoneuvojen aiheuttama vaara on sopivalla tavalla torjuttava. Tarvittaessa on käytettävä peruutushälyttimiä, sopivia kieltotauluja, aitauksia ja muita turvalaitteita tai keskeytettävä koneen käyttö vaaraalueella. Kuljettajan on poistuessaan koneen ohjaamosta varmistettava, ettei kone tai sen laitteet aiheuta tapaturman vaaraa.

Ajoneuvot, maarakennuskoneet sekä nostoja muut laitteet on sijoitettava turvallisen etäisyyden päähän kaivannon reunasta huomioon ottaen maan laatu ja kaivannon syvyys. Liikenne on ohjattava riittävän kauaksi kaivannon reunasta sopivin ohjauspuomein ja estein.

Käytettäessä kaivinkonetta tai kaivuria viemäriputken tai muun elementin asentamiseen kaivuutyön yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei vaarallisissa paikoissa ole henkilöitä ja että laite on varustettu luotettavalla nostokoukulla. Kaivinkoneen suurin sallittu kuorma nostotyössä on määritettävä luotettavasti.

Maarakennuskoneiden kuljettajille sekä muille työntekijöille on annettava erityistä opetusta ja ohjausta maarakennuskoneiden aiheuttamista vaaratekijöistä ja niiden torjuntatoimenpiteistä.

B. Elementtityöt ja muottityöt

38 § Suunnittelu

Päätoteuttajan on huolehdittava, että elementtiasennustyötä varten laaditaan asennussuunnitelma, jossa esitetään ainakin asennusjärjestys, nostolaitteille asetettavat vaatimukset sekä toimenpiteet putoamisen estämiseksi. Suunnitelmia laadittaessa on tarvittaessa oltava yhteydessä elementtien valmistajiin ja suunnittelijoihin. Asennusjärjestyksessä on otettava huomioon rakennusaikaisen vakavuuden säilyminen.

Elementtien ja muottien tuentaa rasittavaa tuulikuormaa ja varastointitelineen vakavuutta arvioitaessa otaksutaan tuulen nopeuspaineeksi vähintään 500 N/m 2 , joka vastaa tuulen nopeutta noin 28 m/s.

39 § Työntekijän ammattitaito, opetus ja ohjaus

Elementtien ja muottien asentajalla on oltava niiden oikeaan käsittelyyn ja asennustyön eri vaiheiden tekemiseen riittävä ammattitaito.

Ennen asennustyön aloittamista on varmistettava, että työntekijä tuntee asennussuunnitelman. Työntekijälle on tarvittaessa selvitettävä turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden sisältöä ja annettava muutakin työn ja työolosuhteiden edellyttämää työnopastusta ja -ohjausta. Ennen uusien elementti- ja muottityyppien asentamista on työntekijälle selvitettävä työnkulku, siihen liittyvät vaarat ja niiden torjunta.

40 § Elementtien ja muottien käsittely

Elementin ja siirrettävän muotin lujuuden ja tuennan on oltava sellaiset, etteivät elementit ja muotit aiheuta vaaraa kuljetuksen, kuormasta purkamisen, varastoinnin ja asennuksen aikana.

Kuormituksen epätasainen jakaantuminen sekä käytettävä nostotapa on elementtiä nostettaessa otettava huomioon

Elementti on tarkastettava silmämääräisesti ennen asennusta. Viallisen elementin käyttökelpoisuus on erikseen selvitettävä.

Elementtien ja muottien varastointitelineen vakavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vakavuuteen vaikuttavat tuulen paine, jään ja roudan sulamisesta tai sateesta aiheutuva vettyvän maan pehmeneminen tai liikkuminen, maan kuivuminen sekä alustan vaakasuoruus. Lastaus- ja purkaustyön yhteydessä on erityisesti otettava huomioon lastaus- ja purkauspaikan sopivuus sekä töiden suoritusjärjestys.

Varastointitelineen kulkutien vähimmäisleveys saa 25 §:n määräyksistä poiketen olla 0,4 metriä.

41 § Elementtien ja muottien tuenta

Elementit ja muotit on tuettava siten, etteivät ne kaadu tai putoa siirreltävien taakkojen tai tuulen paineen johdosta.

Tuettaessa levymäisiä elementtejä ainoastaan yhdeltä sivulta on käytettävä sellaisia säädettäviä tukitankoja, jotka ja joiden kiinnitykset kestävät sekä puristusta että vetoa ja jotka elementin vakavuutta vaarantamatta sallivat sen myöhemmänkin tarkistusasennuksen, tai muita turvallisuuden kannalta samanarvoisia laitteita.

Käytettäessä seinämuotin tuentaan tukijalkaa on sen lujuuden oltava riittävä huomioon ottaen muotin paino sekä tuulen paine ja muut kaatavat voimat. Tukijalkojen lisäksi on muottien tuentaan käytettävä tarvittaessa riittävää ankkurointia.

42 § Putoamisvaara

Elementtien asennustyössä saadaan asennusta estävät suojakaiteet poistaa vasta välittömästi ennen kyseistä asennusvaihetta. Kun suojakaiteet on poistettu työntekijän turvallisuus on varmistettava muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Elementtien asennustyön aikana mahdollisesti putoavien rakennusosien ja asennusapuvälineiden aiheuttaman vaaran poistamiseksi on kulkutien, työskentelypaikan ja muun vastaavan kohteen sekä rakennusrungon tai asennuskohteen väliin jätettävä riittävän suuri turva-alue, jolla ei saa pysyvästi työskennellä tai oleskella asennustyön aikana.

Mikäli 2 momentissa tarkoitetun alueen järjestäminen rakennuskohteen sijainnin tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista, on muilla toimenpiteillä erityisesti varmistettava, ettei asennuskohteen alapuolella asentamisen aikana työskennellä tai liikuta. Asennettaessa elementtejä välittömästi rakennuksen sisään johtavien kulkuteiden yläpuolella on varmistauduttava, ettei kulkutiellä liiku henkilöitä asennustyön aikana.

C. Purkutyöt

43 § Purkutyön suunnittelu ja purkutyömenetelmät

Purkutyö on suunniteltava turvalliseksi. Purettaessa suuria kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia kohteita on työ tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa.

Purkutyömaa on tarpeellisissa kohdissa eristettävä muista alueista.

Ennen purkutyön aloittamista on huolehdittava siitä, että sellaiset sähkö-, kaasu- ja muut johdot, putket ja säiliöt, jotka purkutyön yhteydessä saattavat aiheuttaa tapaturman, on katkaistu, suljettu tai luotettavasti tyhjennetty tai tarvittaessa huuhdeltu.

Purkutyössä on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin työntekijöiden putoamisen estämiseksi sekä putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi. Purkutyötä varten on rakenteiden ja rakenneosien ominaisuudet, lujuus ja kunto selvitettävä siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle. Työ on tehtävä sellaisessa järjestyksessä, että rakennelman sortuminen vältetään. Kantavia tai tukevia rakenteita ei saa purkaa ennen kuin riittävä tuenta tai sidonta on järjestetty. Välipohjia tai muita rakenteita ei saa purkutyön aikana kuormittaa siinä määrin, että turvallisuus vaaraantuu.

Tavaroiden ja rakenneosien siirrot ja varastointi on järjestettävä siten, että niiden käsittelyn aiheuttamat vaaratekijät ovat mahdollisimman vähäiset.

Terveydelle vaarallista ainetta, kuten asbestia sisältävän rakenteen purkamisesta määrätään erikseen.

44 § Purkujäte

Tiilien, betonikappaleiden ja muiden purettaessa irtautuvien rakenneosien siirto on suoritettava turvallisesti. Pölyävä aine on pudotettava alas riittävän tiiviitä putkia pitkin suojattuun tilaan tai suoraan ajoneuvoon taikka koottava ja vietävä pois säkeissä tai astioissa. Pöly on poistettava ilmastoinnilla, kohdepoistoilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa pölyn leviäminen on estettävä käyttämällä rakennustyön aikaisia suojaseiniä. Pöly on siivottava riittävän usein työtiloista.

10 luku Erinäisiä määräyksiä

45 § Elementtien ja muottien suunnittelijan ja valmistajan yleisiä velvollisuuksia

Elementtiä ja muottia suunniteltaessa ja valmistettaessa on huolehdittava, että niihin voidaan kiinnittää ja myös tarvittaessa niistä irrottaa tarvittavat suoja-, tuki- ja nostolaitteet.

Elementin nostamista varten siihen tehdyn laitteen ja sen kiinnityksen murtokuorman on oltava vähintään neljä kertaa niin suuri kuin elementin painosta sille tuleva kuorma.

Yli 5 000 kg painavat teräselementit on varustettava nostokorvakkeilla, jollei suunnittelija ole määrännyt niitä nostettavaksi muulla riittävän turvallisella tavalla.

Elementti on varustettava tarkoituksenmukaisella tunnusmerkillä, josta ilmenevät elementin tunnistamiseen ja käsittelyyn tarvittavat tiedot. Elementtiin ja siirrettävään muottiin, jonka paino on suurempi kuin 1 000 kg, on selvästi merkittävä sen paino.

46 § Tarkemmat määräykset ja poikkeusluvat

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa työministeriö. Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä edellyttäen, että määräyksen tarkoitus täytetään muulla tavoin.

47 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994.

Tällä päätöksellä kumotaan 29 päivänä huhtikuuta 1969 annettu valtioneuvoston päätös, joka sisältää rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet (274/69), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun päätöksen nojalla elementtirakentamisen turvallisuusmääräyksistä 27 päivänä syyskuuta 1984 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (697/84) jää kuitenkin edelleen voimaan, kunnes toisin määrätään.

ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 No 7/94. ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi 92/57/ETY

Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994

Työministeri Ilkka Kanerva Ylitarkastaja Toivo Niskanen

Liite 1

RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUDESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN 6 §:SSÄ TARKOITETUN ENNAKKOILMOITUKSEN SISÄLTÖ

1. Päiväys

2. Rakennustyömaan tarkka osoite

3. Rakennuttajan (rakennuttajien) nimi ja osoite

4. Rakennushankkeen tyyppi ja toteutusmuoto

5. Rakennuttaja/rakennuttajan yhteyshenkilö

6. Pääurakoitsija/pääurakoitsijan yhteyshenkilö

7. Päätöksen 9 §:ssä tarkoitettu vastuuhenkilö

8. Rakennustyömaan töiden suunniteltu alkamis- ja päättymispäivä.

9. Rakennustyömaan työntekijöiden arvioitu enimmäismäärä ja keskivahvuus

10. Rakennustyömaan työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien suunniteltu määrä

11. Valittujen työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien nimet ja osoitteet

12. Muut tarpeelliset seikat

Liite 2

RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUDESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN 7 §:SSÄ TARKOITETUT TYÖT, JOIHIN LIITTYY ERITYISIÄ VAAROJA TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDELLE TAI TERVEYDELLE

1. Työt, joissa työntekijöihin kohdistuu maansortuman alle hautautumisen, maahan vajoamisen tai korkealta putoamisen vaara, joka on erityisen suuri työn luonteen tai käytettyjen työmenetelmien taikka työskentelypaikan tai työmaan olosuhteiden vuoksi.

2. Työt, joissa työntekijät altistuvat kemiallisille tai biologisille aineille, jotka muodostavat erityisen vaaran työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle tai joihin liittyy määräaikainen terveyden seuranta.

3. Työt, joissa käytetään sellaista ionisoivaa säteilyä, joka edellyttää määrättyjen tai valvottujen alueiden merkitsemistä erikseen määrätyllä tavalla.

4. Suurjännitejohtojen läheisyydessä tehtävät työt.

5. Työt, joihin liittyy työntekijöiden hukkumisvaara.

6. Työt kuiluissa, maanalaisissa rakennuskohteissa ja tunneleissa.

7. Työt, joissa käytetään sukellusvälineitä.

8. Painekammiossa tehtävät työt.

9. Työt, joissa käytetään räjähdysaineita.

10. Työt, joihin liittyy raskaiden esivalmisteisten osien kokoamista tai purkamista.

11. Rakenteiden, rakenneosien tai materiaalien purkutyö.

12. Työt tie- ja katualueella.

Sivun alkuun