Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

571/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki tieliikennelain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain ( 267/81 ) 70 §:n 1 ja 2 momentti, 83 b §:n 4 momentti sekä 88 §:n 1-3 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 70 §:n 1 ja 2 momentti 3 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (676/90), 83 b §:n 4 momentti 6 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa (989/92) ja 88 §:n 1-3 ja 5 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (357/87), seuraavasti:

70 §Ajokorttilupa

Poliisi myöntää luvan ajokortin saamiseen ( ajokorttilupa ) hakijalle, joka täyttää asetuksella säädetyt terveysvaatimukset ja jota ei alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi. Ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalla on vakinainen asuinpaikka Suomessa tai että hän opiskelee täällä ja opiskelu on jatkunut vähintään kuusi kuukautta.

Ajokorttilupaa ei kuitenkaan myönnetä sille, joka on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiellossa, eikä ilman erityistä syytä sille, joka viimeksi kuluneen vuoden aikana on syyllistynyt ajo-oikeudetta ajoon. Ajokorttilupaa ei myönnetä myöskään, jos viranomaisen tiedossa on, että hakija on ajokiellossa jossakin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen jäsenvaltiossa.


83 b §Ajoneuvon muut rakenteet


Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa tulee olla valmistenumero. Autossa ja sen perävaunussa tulee lisäksi olla valmistajan kilpi.

88 §Turvavyön ja muun istuimen turvalaitteen käyttö

Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta:

1)

henkilöautossa;

2)

linja-autossa, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia ja jossa ei ole erityisesti seisoville matkustajille varattuja paikkoja, lukuun ottamatta takaistuimilla istuvia matkustajia; ja

3)

pakettiautossa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enemmän kuin 25 kilometriä tunnissa, lukuun ottamatta takaistuimilla istuvia matkustajia.

Turvavyön tai muun turvalaitteen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske:

1)

henkilöä, jolta vakava terveydellinen syy estää turvavyön käyttämisen; eikä

2)

henkilöä, joka ei voi käyttää turvavyötä sen vuoksi, että autossa on useampia matkustajia kuin siihen asennettuja turvavöitä.

Alle 12-vuotiaan lapsen, jonka pituus on alle 150 cm, on ensisijaisesti käytettävä istuinta, joka on varustettu lapsen pituuteen ja painoon nähden sopivalla turvaistuimella tai muulla lapsen turvalaitteella. Jos alle kolmevuotias lapsi ei voi matkustaa tällaisella istuimella sen puuttumisen takia, on lapsen matkustettava ensisijaisesti ajoneuvon takaistuimella siihen asennettua turvavyötä tai muuta turvalaitetta käyttäen.


Asetuksella voidaan säätää:

1)

kuljetuksen tai ajotehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia turvavyön käytöstä; sekä

2)

edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua syytä koskevan lääkärintodistuksen sisällöstä ja kelpoisuudesta.


Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 70 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996 ja lain 83 b §:n 4 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1995.

HE 80/94

LiVM 8/94

ETA-sekakomitean päätöksen N:o 7/94 liite 11: neuvoston direktiivit (91/439/ETY) ja (91/671/ETY)

Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Elisabeth Rehn

Sivun alkuun