1571/1993

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993

Asetus Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista rakennusurakoista

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään julkisista hankinnoista 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1505/92) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään julkista rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen, jonka liikevaihtoveroton arvo (kynnysarvo) on vähintään 5 000 000 ECUa sillä hetkellä, kun tämän asetuksen 11 §:n mukainen ilmoitus julkaistaan.

Julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään julkista rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen sovelletaan tämän asetuksen määräyksiä kuitenkin vain silloin, kun lain 2 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut yksiköt rahoittavat yli puolet hankinnan arvosta. Tällaisia sopimuksia ovat ainoastaan NACE-ammattialaluokituksen 50 luokan ryhmään 502 kuuluvat sopimukset sekä sairaaloiden, urheilu-, virkistys- ja vapaa-aikalaitosten sekä koulu-, korkeakoulu- ja hallintorakennusten rakentamista koskevat sopimukset.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja sen jälkeen vuosittain, mitä on pidettävä ECUn markkamääräisenä arvona. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus ei koske rakennusurakkasopimuksia, joihin sovelletaan asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista.

2 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) julkista rakennusurakkaa koskevalla sopimuksella kirjallista sopimusta, jossa urakoitsija sitoutuu rahavastiketta vastaan rakentamaan tai sekä rakentamaan että suunnittelemaan taikka muulla tavalla toteuttamaan sovitun rakennustyön;

2) rakennusurakalla sellaista talonrakennus- tai muuta rakennustyötä, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden;

3) julkisella käyttöoikeusurakkasopimuksella muuten samanlaista sopimusta kuin 1) kohdassa paitsi, että toteutettavan rakennustyön korvauksena on joko yksinomaan rakennuskohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja urakkahinta yhdessä;

4) avoimella menettelyllä menettelyä, jossa kaikki halukkaat urakoitsijat voivat tehdä tarjouksen;

5) rajoitetulla menettelyllä menettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen ilmoittautuneiden joukosta valitsemiltaan ehdokkailta;

6) neuvottelumenettelyllä menettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyden valitsemiinsa urakoitsijoihin ja neuvottelee yhden tai useamman urakoitsijan kanssa sopimuksen ehdoista;

7) urakoitsijalla rakennustyön toteuttajaksi valittua yrittäjää tai yritystä; sekä

8) sidosyrityksellä yritystä, johon käyttöoikeusurakan saaja voi suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa tai joka voi käyttää määräysvaltaa käyttöoikeusurakan saajaan taikka joka yhdessä käyttöoikeusurakan saajan kanssa on toisen yrityksen määräysvallan alainen. Yrityksellä katsotaan olevan määräysvalta toisessa yrityksessä, kun se suoraan tai välillisesti omistaa yli puolet toisen yrityksen osake- tai osuuspääomasta tai hallitsee sellaista osuutta toisen yrityksen osuus- tai osakepääomasta, joka antaa äänioikeuden enemmistön taikka voi nimittää yli puolet toisen yrityksen päättävistä tai valvovista elimistä.

3 §
Kynnysarvon laskeminen

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu osaurakoihin, kunkin osaurakan kustannusarvio otetaan huomioon tämän asetuksen 1 §:ssä tarkoitettua kynnysarvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteinen arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, tämän asetuksen määräyksiä sovelletaan kuhunkin osaurakkaan. Hankintayksikkö voi poiketa tästä laskentatavasta niiden osaurakoiden kohdalla, joiden liikevaihtoveroton kustannusarvio on alle 1 000 000 ECUa edellyttäen, että näiden osaurakoiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.

Kynnysarvoon lasketaan myös niiden tavaratoimitusten arvo, jotka ovat tarpeen urakan toteuttamiseksi ja jotka hankintayksikkö toimittaa urakoitsijalle.

Rakennustyötä ei saa jakaa osiin kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

2 luku

Urakkakilpailun toteuttaminen

4 §
Hankintamenettelyn valinta

Hankintayksikön on julkisia rakennusurakoita koskevia tarjouksia pyytäessään käytettävä avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä. Avointa tai rajoitettua menettelyä tulee käyttää kaikissa muissa paitsi 5 ja 6 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa.

Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava, kuinka monta tarjoajaa se ottaa mukaan tarjouskilpailuun. Tarjoajien lukumäärän on rajoitetussa menettelyssä oltava vähintään viisi. Neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, tarjoajien lukumäärän on oltava vähintään kolme, jos sopivia tarjoajia on riittävästi. Tarjoajia on kuitenkin kutsuttava rakennusurakan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä kilpailun varmistamiseksi.

5 §
Neuvottelumenettely

Mikäli avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole sopineet aiottuun tarkoitukseen, voidaan siirtyä neuvottelumenettelyn käyttämiseen. Jos aiemman ilmoituksen sopimusehtoja muutetaan olennaisesti, on neuvottelumenettelyyn siirtymisestä julkaistava ilmoitus.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä on myös julkaistava 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos neuvottelumenettelyyn ei oteta mukaan kaikkia niitä tarjoajia, jotka täyttävät 20 - 23 §:ssä säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn ehtojen mukaisesti.

Neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää myös, jos rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskulujen korvaamiseksi sekä poikkeustapauksissa silloin, kun rakennustyön laadun vuoksi ei voida tehdä täsmällistä ennakkohinnoittelua.

6 §
Suora neuvottelumenettely

Hankintayksikkö voi kuitenkin valita neuvottelumenettelyn julkaisematta 11 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta, jos:

1) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty urakoitsija voi toteuttaa hankkeen;

2) urakka on välttämätön eikä avoimelle tai rajoitetulle menettelylle asetettuja määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi;

3) kysymyksessä on alkuperäiseen hankkeeseen tai tehtyyn rakennusurakkasopimukseen sisältymätön lisätyö, joka on osoittautunut ennalta arvaamattomien syiden vuoksi tarpeelliseksi ja lisätyösopimus tehdään alkuperäistä urakkaa toteuttavan urakoitsijan kanssa eikä lisätyötä voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle suuria hankaluuksia, tai että lisätyö, vaikka se voitaisiin erottaa, on ehdottoman tarpeellinen alkuperäisen urakan loppuunsaattamiseksi. Lisätöistä tehtyjen sopimusten yhteisarvo saa kuitenkin olla enintään puolet pääsopimuksen arvosta; tai

4) uusi rakennustyö on saman urakoitsijan aiemmin samalle hankintayksiköllle tekemän urakan toisinto ja uusi rakennustyö on samanlainen kuin perushanke, josta ensimmäinen sopimus tehtiin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Ensimmäisen hankkeen hankintailmoituksen yhteydessä on ilmoitettava siitä, että tätä menettelyä saatetaan käyttää. Hankintayksikön on otettava huomioon lisäurakoiden kustannusarvio säännöksiä soveltaessaan. Tätä menettelyä voidaan käyttää vain kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

7 §
Käyttöoikeusurakka ja siihen liittyvät aliurakat

Vähintään kynnysarvon suuruinen käyttöoikeusurakka toteutetaan avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen. Jos käyttöoikeusurakan saaja on hankintayksikkö, hankintailmoitus on julkaistava myös kynnysarvon ylittävistä aliurakoina teetettävistä töistä.

Hankintayksikkö voi velvoittaa käyttöoikeusurakan saajan antamaan aliurakoitsijoille rakennustöitä vähintään kolmenkymmenen prosentin arvosta käyttöoikeusurakan kokonaisarvosta tai se voi pyytää ehdokkaita määrittelemään sen rakennustyön kokonaisarvon, jonka he aikovat antaa aliurakoina suoritettavaksi. Vähimmäisprosentti on mainittava käyttöoikeusurakkaa koskevassa sopimuksessa. Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä aliurakkana toteutettavat rakennustyöt.

Ennakko- ja jälki-ilmoitusvelvollisuutta ei ole muulla käyttöoikeusurakan saajalla kuin hankintayksiköllä.

Ryhmittymänä toimivia yrityksiä tai niiden sidosyrityksiä ei pidetä aliurakoitsijoina.

Muun käyttöoikeusurakan saajan kuin hankintayksikön on tehtävä käyttöoikeusurakkaan liittyvistä, kynnysarvon ylittävistä aliurakoista 11 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kaikissa muissa tapauksissa paitsi suorassa neuvottelumenettelyssä.

8 §
Asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen

Jos urakkasopimuksen kohteena on sellaisen julkisen asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen, jossa rakennusurakan laajuuden, monimuotoisuuden ja arvioidun toteuttamisajan vuoksi suunnittelun on alusta alkaen perustuttava kiinteään yhteistyöhön ryhmässä, jossa on sopimuksesta päättävien hankintayksiköiden edustajia, asiantuntijoita ja rakennustyöstä vastaava urakoitsija, tarjousten saamiseksi voidaan noudattaa erityistä menettelyä, jolla pyritään valitsemaan ryhmään parhaiten soveltuva rakennusurakoitsija.

Tarjouspyyntöön on sisällytettävä mahdollisimman tarkka selostus tehtävästä rakennustyöstä, jotta ehdokkaat voivat saada hankkeesta oikean käsityksen. Tarjouspyynnössä on mainittava myös ne edellytykset, jotka ehdokkaiden on täytettävä 20 - 23 §:n mukaisesti.

Käyttäessään tässä pykälässä tarkoitettua menettelyä hankintayksikön on noudatettava, mitä tässä asetuksessa on säädetty ilmoittamisesta rajoitetussa menettelyssä sekä ehdokkaiden ja tarjoajien valinnasta.

3 luku

Hankkeesta ilmoittaminen

9 §
Ilmoitusvelvollisuuden sisältö

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisenä ja jollain Euroopan yhteisön virallisella kielellä viralliseen lehteen julkaistavaksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa suomen- tai ruotsinkielisenä. Virallinen lehti lähettää ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

10 §
Ennakkoilmoitus

Hankintayksikön on julkaistava olennaiset tiedot kynnysarvon ylittävistä hankkeista ennakkoilmoituksella. Ilmoitus on lähetettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hankkeen toteuttamisesta on tehty päätös.

11 §
Hankintailmoitus

Hankintayksikön, joka aikoo toteuttaa hankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan avointa tai rajoitettua menettelyä taikka neuvottelumenettelyä käyttäen, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla kutakin hanketta tai urakkaa koskeva hankintailmoitus.

Käyttöoikeusurakan saajan, joka ei ole hankintayksikkö, on julkaistava kynnysarvon ylittävästä aliurakasta hankintailmoitus.

Edellä mainitut ilmoitukset on julkaistava, jollei neuvottelumenettelyn osalta muuta johdu.

12 §
Jälki-ilmoitus

Hankintayksikön on lähetettävä 48 päivän kuluessa hanketta tai rakennusurakkaa koskevan sopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta. Ilmoituksen julkaistavaan osaan ei saa sisällyttää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

4 luku

Määräajat

13 §
Määräajat avoimessa menettelyssä

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Aika lasketaan siitä päivästä, kun 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Jos hankintayksikkö on julkaissut 10 §:ssä tarkoitetun ennakkoilmoituksen, tarjousajan on oltava vähintään 36 päivää.

14 §
Määräajat rajoitetussa ja neuvottelu- menettelyssä

Rajoitetussa menettelyssä ja 5 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä ehdokkaille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemusten jättämiseen. Aika lasketaan siitä päivästä, kun 11 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Rajoitettua menettelyä käytettäessä tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on julkaissut 10 §:n mukaisen ennakkoilmoituksen, tarjousajan on oltava vähintään 26 päivää.

15 §
Määräajat käyttöoikeusurakassa

Käyttöoikeusurakassa hakemusten jättöajan on oltava vähintään 52 päivää.

Käyttöoikeusurakan saajan ollessa muu kuin hankintayksikkö ehdokkaiden osallistumishakemusten jättöajan urakkaan liittyvien aliurakoiden osalta on oltava vähintään 37 päivää. Tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä lukien.

Ajat lasketaan siitä päivästä, kun hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

16 §
Nopeutettu menettely

Jos 14 §:ssä säädettyjen määräaikojen noudattaminen on kiireen vuoksi mahdotonta, voidaan ehdokkaiden osallistumishakemusten jättämiselle säädetty määräaika lyhentää 15 päivään ja tarjousaika 10 päivään. Hankintayksikön on annettava riittävän ajoissa pyydetyt tarjouspyyntöasiakirjoja koskevat lisätiedot viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

17 §
Eräitä menettelymääräyksiä

Tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat.

Osallistumishakemus, ilmoittautuminen tarjouskilpailuun ja tarjouspyyntö on tehtävä nopeinta mahdollista viestintävälinettä käyttäen tai kirjeitse. Mikäli asiakirjat toimitetaan sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai tiedot ilmoitetaan puhelimitse, on asia vahvistettava kirjeitse ennen 14 §:ssä mainitun määräajan päättymistä ja nopeutetussa menettelyssä ennen 16 §:ssä mainitun määräajan päättymistä.

Hankintayksikön on lähetettävä tarjoajalle tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on annettava viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos avoimessa menettelyssä tarjouspyyntöasiakirjat tai niiden liitteet ovat liian laajoja, jotta ne voitaisiin toimittaa kuuden päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, tarjousaikoja on vastaavasti pidennettävä.

Jos tarjouksen tekeminen edellyttää käyntiä rakennuspaikalla tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien muiden asikirjojen tarkastusta paikan päällä, on ehdokkaaksi ilmoittautumis- ja tarjousaikoja pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin Euroopan yhteisön virallisella kielellä.

5 luku

Tekniset vaatimukset

18 §
Eurooppalaiset eritelmät

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia.

Hankintayksikkö voi poiketa 1 momentin määräyksistä, jos:

1) standardit, eurooppalaiset tekniset hyväksymiset tai yhteiset tekniset eritelmät eivät sisällä lainkaan määräyksiä niistä vaatimuksista, jotka tuotteiden tulisi täyttää tai ei ole olemassa teknisiä keinoja tuotteiden saamiseksi tyydyttävällä tavalla vastaamaan kyseisiä standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä;

2) hankintayksikkö joutuisi standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttämisen vuoksi hankkimaan jo käytössään olevien laitteiden kanssa yhteensopimattomia tuotteita tai materiaaleja tai niiden käyttäminen aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia tai suhteettomia teknisiä vaikeuksia. Tähän perusteeseen vetoaminen on sallittua väliaikaisesti, jos hankintayksikön tavoitteena on siirtyä tietyn ajan kuluessa eurooppalaisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttöön; tai

3) hanke on kehitysluontoinen, minkä vuoksi voimassa olevien eurooppalaisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttäminen ei olisi tarkoituksenmukaista.

Tämän asetuksen 11 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa on, mikäli mahdollista, ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 1 momentin määräyksistä. Ellei tämä ole mahdollista, peruste on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Selvitys perusteista on pyynnöstä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

19 §
Poikkeukset eurooppalaisista eritelmistä

Jos eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole, tekniset eritelmät on määriteltävä viittaamalla kansallisiin teknisiin eritelmiin, joissa noudatetaan kansallisten teknisten eritelmien vastaavuutta ja keskinäistä tunnustamista koskevia periaatteita neuvoston direktiivin 89/106/ETY mukaisesti tai ne voidaan määritellä viittaamalla suunnittelua ja laskentatapaa sekä rakennustöiden toteuttamista ja materiaalien käyttöä koskeviin kansallisiin teknisiin eritelmiin tahi muihin asiakirjoihin. Tällöin viittauksia tulee käyttää seuraavassa järjestyksessä:

1) kansalliset standardit, jotka ovat Suomessa hyväksyttyjen kansainvälisten standardien mukaisia;

2) muut Suomen kansalliset standardit ja tekniset hyväksynnät; sekä

3) muut standardit.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, jolloin tiettyjä tarjoajia suositaan tai syrjitään, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voida kuvata riittävän tarkoilla ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

6 luku

Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta

20 §
Ehdokkaan tai tarjoajan jättäminen tarjous- menettelyn ulkopuolelle

Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta, jos ehdokas tai tarjoaja on:

1) konkurssissa, akordioikeus on vahvistanut tätä koskevan akordin tai tälle on tuomioistuimessa vahvistettu velkajärjestely- taikka velkasaneerausohjelma taikka vireillä on tätä koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai velkasaneeraushakemus;

2) päätetty asettaa selvitystilaan;

3) tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta;

4) ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen, jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen;

5) laiminlyönyt verojen, sosiaaliturvamaksujen tai muiden vastaavien lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa tämän päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa); tai

6) antanut vääriä tietoja hankintayksikölle sen pyytäessä tässä luvussa tarkoitettuja tietoja.

Ulkomaisen ehdokkaan tai tarjoajan esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät edellä mainitut perusteet koske tätä. Sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on myös hyväksyttävä riittäväksi näytöksi. Jollei sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä ehdokkaan tai tarjoajan edustajan toimivaltaiselle sijoittautumismaan viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

21 §
Rekisteritiedot

Hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- tai elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti.

22 §
Tiedot taloudellisesta tilanteesta

Hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaalta tai tarjoajalta näytöksi luottokelpoisuudesta ja muusta taloudellisesta tilanteesta muun muassa seuraavia tietoja:

1) pankin tai muun luottolaitoksen lausunto luottokelpoisuudesta;

2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä mahdollinen konsernitilinpäätös, mikäli nämä on julkaistava sijoittautumismaassa; sekä

3) lausunto kokonaisliikevaihdosta sekä liikevaihdosta rakennustöiden osalta kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta.

Tämän asetuksen 11 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja ehdokkaan tai tarjoajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi ehdokkaan tai tarjoajan luottokelpoisuudesta tai taloudellisesta tilanteesta myös muu kuin ilmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja.

23 §
Tekninen suorituskyky

Ehdokas tai tarjoaja voi osoittaa teknisen suorituskykynsä seuraavilla asiakirjoilla:

1) todistus ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilöiden sekä kyseisen rakennustyön tekemisestä vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

2) luettelo viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tehdyistä rakennustöistä, jonka liitteenä on todistukset tärkeimpien töiden tyydyttävästä toteuttamisesta. Todistuksista on käytävä ilmi urakoiden arvo, ajankohta ja paikka ja niissä on erikseen ilmoitettava, suoritettiinko työ ammattialan sääntöjen mukaan ja saatettiinko se asianmukaisesti päätökseen. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava nämä todistukset suoraan hankintayksikölle;

3) selvitys ehdokkaan tai tarjoajan käytettävissä olevista työ- ja tuotantovälineistä ja teknisistä laitteista;

4) selvitys ehdokkaan tai tarjoajan keskimääräisestä vuosittaisesta työvoimasta ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta; sekä

5) selvitys ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisesta laatujärjestelmästä sekä omista ja ulkopuolisista teknisistä asiantuntijoista tai laitoksista, joita ehdokas tai tarjoaja voi käyttää työn suorittamiseen.

Hankintayksikön on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittava, mitkä edellä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäviksi. Hankintayksikön on otettava myös huomioon ehdokkaan tai tarjoajan laillinen oikeus suojella teknisiä liikesalaisuuksiaan.

7 luku

Tarjouksen hyväksyminen

24 §
Perusteet

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on hinnaltaan alin tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin urakan arviointiperusteiden mukaan. Arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, kannattavuus, laatu, ympäristövaikutukset, elinkaarikustannukset, esteettiset, toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet, toimitusvarmuus, huoltopalvelut ja tekninen tuki.

Jollei hankintayksikkö aio käyttää tarjouksen hyväksymisperusteena ainoastaan alinta hintaa, hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

25 §
Vaihtoehtojen esittäminen

Käytettäessä arviointiperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä vaihtoehdot, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja niiden käyttämisen ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu 18 §:n 1 momentissa tarkoitettujen eurooppalaisten eritelmien mukaisesti tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

26 §
Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous

Jos tarjoushinta vaikuttaa toteutettavaan hankkeeseen nähden poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on ennen tarjouksen hylkäämistä tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ja pyydettävä tarjoajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Tarjous voidaan hyväksyä, jos se perustuu poikkeuksellisen edullisiin rakennus- tai tuotantomenetelmiin tai teknisiin ratkaisuihin, muihin tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin, tarjoajan ehdottaman tuotteen tai työn omintakeisuuteen taikka muihin vastaaviin syihin.

Hankintayksikön on ilmoitettava hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

27 §
Aliurakat ja ryhmittymänä tarjoaminen

Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä aliurakoina toteutettavat rakennustyöt. Tällainen ilmoitus ei vähennä pääurakoitsijan vastuuta.

Tarjoajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä, kuten esimerkiksi työyhteenliittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

28 §
Kirjalliset selvitykset

Hankintayksikön tulee laatia kirjallinen selvitys jokaisesta tehdystä sopimuksesta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, sopimuksen kohde ja rahallinen arvo, valittujen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja valinnan perusteet, hylättyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja hylkäämisen perusteet, valitun tarjoajan nimi ja tarjouksen hyväksymisen peruste sekä tiedossa oleva, aliurakoina teetettävä osuus urakasta. Neuvottelumenettelyn osalta on selvitettävä menettelyn valintaperusteet. Selvitys tai sen pääkohdat on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava 15 päivän kuluessa hylätylle ehdokkaalle tai tarjouksen jättäneelle tarjoajalle syyt, joiden vuoksi osallistumishakemus tai tarjous on hylätty sekä valitun urakoitsijan nimi.

Hankintayksikön tulee laatia kirjallinen selvitys syistä, joiden vuoksi se on päättänyt olla toteuttamatta aiemmin ilmoitettua rakennusurakkaa tai aloitettava menettely uudelleen. Ilmoitus päätöksestä on lähetettävä viralliselle lehdelle, joka lähettää ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Selvitys on pyynnöstä annettava ehdokkaalle tai tarjoajalle.

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

29 §
Työturvallisuus ja työehdot

Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoa suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista, joita työkohteessa on noudatettava. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä seikat huomioon tarjouksissaan. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskevia määräyksiä on kuitenkin noudatettava.

30 §
Oikeusturvakeinot

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8-12 §:ää, jos lain 9 §:ssä tarkoitetun hakemuksen tekijä on Euroopan talousalueelta.

31 §
Tilastotiedot

Hankintayksikön tulee ilmoittaa joka toinen vuosi toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen mukaisten rakennusurakoiden lukumäärä ja arvo. Ensimäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1996.

32 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.