Asetus hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä
lisätään hammasteknikon toimen harjoittamisesta 27 päivänä marraskuuta 1964 annettuun asetukseen ( 580/64 ) siitä 22 päivänä helmikuuta 1991 annetulla asetuksella (402/91) kumotun 2 §:n tilalle uusi 2 sekä asetukseen uusi 2 a–2 c § seuraavasti:
2 §
Kun hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 a §:ssä tarkoitetusta tutkintotodistuksesta ilmenevän koulutuksen ja sen lisäksi vaadittavan harjoittelun kesto on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja on harjoittanut hammasteknikon tointa jossakin Euroopan talousalueen valtiossa. Tällaista ammattikokemusta voidaan vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittu aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta tai ohjaavan ammattihenkilön valvonnassa suoritettavaa kokeeseen päättyvää koeaikaa, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua. Tätä säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon 2 momentissa tarkoitettu ammattikokemus.
Jos koulutus on suoritettu sellaisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa> joka ei sääntele hammasteknikon tointa, voidaan vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti hammasteknikon tointa kahden vuoden ajan.
Oikeus hammasteknikon toimen harjoittamiseen on myös, Euroopan talousalueen ulkopuolella suoritetun, muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tunnustaman koulutuksen perusteella edellyttäen, että henkilö on harjoittanut hammasteknikon tointa kolmen vuoden ajan koulutuksen tunnustaneessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
2 a §
Kun Suomessa hammasteknikon toimen harjoittamiseen vaadittava koulutus eroaa olennaisesti koulutuksesta, joka ilmenee hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain 1 a §:ssä tarkoitetusta tutkintotodistuksesta, tai kun ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia.
Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos tutkintotodistuksen saajalta vaaditaan 2 §:n 1 momentissa säädettyä ammattikokemusta.
2 b §
Sopeutumisaikana hakija harjoittaa hammasteknikon tointa ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.
Hakijalle annettavassa päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan suorittaa, tai se pätevyys, joka valvojana toimivalta ammatinharjoittajalta vaaditaan.
Hammasteknikon toimen harjoittamisen edellytyksenä oleva kyky ja taito on osoitettava työnantajan tai valvojana toimivan ammatinharjoittajan sopeutumisajasta antamalla todistuksella.
2 c §
Kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla ammatissa tarvittavat tiedot ja tällä perusteella arvioidaan hakijan kyky hammasteknikon toimen harjoittamiseen. Hakijalle annettavassa päätöksessä määrätään kokeen pääasiallinen sisältö ja kokeen toimeenpanija.
Kokeen sisällön määräämistä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa hammasteknikon toimeen vaadittavaan koulutukseen mutta jotka eivät ole sisältyneet haki–jan koulutukseen. Kokeen tulee sisältää luettelossa olevia aiheita, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä hammasteknikon toimen kannalta.
89/48/ETY
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen