Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä
kumotaan erikoislääkärin tutkinnosta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun asetuksen ( 691/85 ) 9 §, sellaisena kuin se on 6 päivänä toukokuuta 1988 annetussa asetuksessa (412/88),
muutetaan 1-3, 5 ja 8 § sekä
lisätään asetukseen uusi 3 a § seuraavasti:
1 §
Erikoislääkärin tutkinto voidaan suorittaa Helsingin yliopiston, Kuopion yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, joita tässä asetuksessa kutsutaan koulutusyksiköiksi.
2 §
Erikoislääkärin tutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai luvan toimia lääkärin tehtävissä.
3 §
Erikoislääkärin tutkintoon johtava opiskelu järjestetään koulutusohjelmina, joiden pituus on täysipäiväisenä opiskeluna kuusi tai kahdeksan vuotta.
Opetusministeriö päättää asianomaisen yliopiston esityksestä ja sosiaali- ja terveysministeriötä kultuaan, mitä erikoislääkärin tutkintoon johtavia koulutusohjelmia kussakin koulutusyksikössä on.
3 a §
Koulutusohjelmat, joiden pituus on kuusi vuotta, ovat anestesiologia, foniatria, fysiatria, geriatria, iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairaudet, kirurgia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, leukakirurgia, liikuntalääketiede, naistentaudit ja synnytykset, neurokirurgia, neurologia, oikeuslääketiede, patologia, perinnöllisyyslääketiede, psykiatria, radiologia, silmätaudit, sisätaudit, syöpätaudit ja sädehoito, terveydenhuolto, työterveyshuolto sekä yleislääketiede.
Koulutusohjelmat, joiden pituus on kahdeksan vuotta ja jotka suoritetaan 1 momentissa mainittujen koulutusohjelmien pohjalta, ovat:
foniatria: audiologia;
iho- ja sukupuolitaudit: allergologia, ammatti-ihotaudit;
keuhkosairaudet: allergologia;
kirurgia: gastroenterologia, käsikirurgia, lastenkirurgia, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakirurgia, thorax- ja verisuonikirurgia, urologia;
kliininen fysiologia: isotooppitutkimukset, lasten fysiologia;
kliininen kemia: endokrinologiset laboratoriotutkimukset, hematologiset laboratoriotutkimukset, isotooppilaboratoriotutkimukset, lääkeaineiden laboratoriotutkimukset, proteiinikemialliset laboratoriotutkimukset, teollisuustoksikologiset laboratoriotutkimukset;
kliininen mikrobiologia: bakteriologia, immunologia, virologia;
korva-, nenä- ja kurkkutaudit: allergologia, audiologia;
lastenpsykiatria: nuorisopsykiatria;
lastentaudit: lasten allergologia, lasten endokrinologia, lasten gastroenterologia, lasten hematologia, lasten infektiosairaudet, lasten kardiologia, lasten nefrologia, neonatologia;
naistentaudit ja synnytykset: gynekologinen endokrinologia, gynekologinen endoskopia (urologia), gynekologinen sädehoito, perinatologia;
neurologia: geriatria;
patologia: neuropatologia, pediatrinen patologia;
psykiatria: geriatria, nuorisopsykiatria, oikeuspsykiatria;
radiologia: isotooppitutkimukset, lasten radiologia, neuroradiologia;
silmätaudit: neuro-oftalmologia;
sisätaudit: allergologia, endokrinologia, gastroenterologia, geriatria, infektiosairaudet, kardiologia, kliininen hematologia, nefrologia, reumatologia;
terveydenhuolto: ympäristöterveydenhuolto;
työterveyshuolto: työlääketiede, ympäristöterveydenhuolto;
yleislääketiede: ympäristöterveydenhuolto.
Erikoislääkäri voi suorittaa hallinnon pätevyyteen vaadittavan koulutusohjelman, jonka pituus on kaksi vuotta.
5 §
Erikoislääkärin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee:
palvella koulutusohjelmaan soveltuvassa päätoimisessa lääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä yleiskoulutuksena vähintään kaksi vuotta;
palvella koulutusyksikön hyväksymässä erikoistumisvirassa täysipäiväisenä opiskeluna 3 a §:n 1 momentissa mainitussa koulutusohjelmassa vähintään neljä vuotta ja 3 a §:n 2 ja 3 momentissa mainitussa koulutusohjelmassa lisäksi vähintään kaksi vuotta sekä osallistua tänä aikana koulutusyksikön hyväksymällä tavalla asianomaisen laitoksen toimintaan ja säännölliseen, ohjattuun erikoisalakohtaiseen toimipaikkakoulutukseen;
suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä kurssimuotoinen, teoreettinen koulutus, jonka laajuus on vähintään 80 tuntia 3 a §:n 1 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa ja lisäksi vähintään 30 tuntia 3 a §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa; sekä
osoittaa saavuttaneensa tutkinnon tavoitteet suorittamalla valtakunnallinen erikoisalakohtainen kuulustelu kuuden vuoden ja sen lisäksi kahdeksan vuoden opiskelussa.
Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus tai koulutusohjelmaan soveltuva osa siitä hyväksytään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi yleiskoulutukseksi.
8 §
Koulutusyksikkö päättää opiskelijan suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyväksymisestä koulutukseen kuuluvaksi.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen asetuksen voimaantuloa.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa koulutukseen otetut saavat vuoden 1997 loppuun opiskella tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen säännösten mukaisesti.
ETA-sopimuksen liite VII: neuvoston direktiivi (75/362/ETY)
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Riitta Uosukainen