1355/1993

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Laki kalastuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 9 §:n 2 momentti, 44 §, 80 §:n 1 momentti ja 83 §,

muutetaan 3 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 16 §:n 2 momentti, 21 §, 26 §:n 2 ja 4 momentti, 32 §:n 2 ja 3 momentti, 35 §:n 2 momentti, 37 ja 38 §, 43 §:n 1 momentti, 45 ja 46 §, 47 §:n 1 momentti, 49 §:n 2 momentti, 50 §:n 2 momentti, 70-78 §, 79 §:n 1 momentti, 80 §, 81 §:n 1 ja 3 momentti, 82 §:n 2 momentti, 85 §:n 1 ja 3 momentti, 88-91 §, 93 §:n 1 momentti, 105 §, 115 §:n 1 momentti, 119 §:n 1 momentti ja 125 §, sekä

lisätään lakiin uusi 75 a, 77 a ja 77 b § sekä 85 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

3 §

Kalatalouden edistämistä ja muiden 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä kunnallisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin.

Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden piirihallintoviranomaisina toimivat maaseutuelinkeinopiirit.

6 §

Milloin ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen tarve sitä edellyttää, voi maaseutuelinkeinopiiri tällaisen kalastuksen harjoittamista varten vuokrata 1 momentissa tarkoitetulla vesialueella olevan lohen tai taimenen pyyntipaikan taikka antaa määräajaksi luvan sen käyttämiseen. Maaseutuelinkeinopiiri voi myös myöntää luvan kotitarve- tai virkistyskalastukseen sanotulle alueelle muullekin kuin 1 momentissa tarkoitetulle ulkomaalaiselle.

7 §

Muusta kalastuksesta 1 momentissa mainitulla vesialueella päättää kalastusalue. Jos vesialue kuuluu kahteen tai useampaan kalastusalueeseen, kalastusalueet päättävät asiasta yhteisesti. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon erityisesti ammattikalastajien tarpeet.

8 §

Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa säädetään kalastamisesta yleisellä vesialueella, on jokaisella oikeus muullakin vesialueella harjoittaa onkimista ja pilkkimistä lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koskia ja virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Onginta- ja pilkintäkilpailuja ja muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa.

Kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa muikun, kuoreen, silakan ja kilohailin pyyntiä verkolla meressä myös yleiseen vesialueeseen kuulumattomalla, kunnassa olevalla vesialueella, joka sijaitsee ulkosaaristossa tai aavaa selkää vastassa. Milloin tällainen vesialue on kylänrajan sisäpuolella, kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa myös koukkukalastusta, ei kuitenkaan pitkälläsiimalla eikä heittouistimella.


11 §

Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet tai erityiset syyt vaativat, on maaseutuelinkeinopiirillä oikeus määrätyllä alueella rajoittaa 8 §:ssä tarkoitettua kalastusta tai 9 §:ssä tarkoitettujen lupien myöntämistä taikka kieltää ne määräajaksi.

Kalastusalue voi vesialueen omistajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kalaveden tuoton pienuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen enintään kuuden kuukauden ajaksi. Milloin kielto tai rajoitus on tarpeen toistuvasti, määräys on alistettava maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi.

16 §

Milloin jonkin vesialueen käyttämättä jättäminen olennaisesti vaikeuttaisi vesistön kalakantojen hoitoa tai sen kalataloudellista hyväksikäyttöä, kalastusalue voi kehottaa vesialueen omistajaa antamaan sen vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten.


21 §

Kalastusta ammattinaan harjoittavalla on valtiolle kuuluvilla meren rannoilla, saarilla ja luodoilla, joita ei ole varattu muuhun käyttöön, oikeus saada maaseutuelinkeinopiirin osoituksen mukaan ja sen vahvistamin kohtuullisin ehdoin vuokralle maa-alue kalastuksessa tarvittavia säilytystiloja ja pyydysten kuivattamista sekä ammatin harjoittamista varten välttämätöntä tilapäistä majoittumista varten.

26 §

Kalastusta ei saa harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella. Kalastusalue voi, milloin kalakannan turvaaminen sitä edellyttää, kieltää kalastuksen padon alapuolella pitemmältikin kuin sadan metrin matkalla samoin kuin patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä ja muussa tekoaltaassa.


Kalastusalue voi sopiviksi katsomillaan ehdoilla myöntää helpotuksia kiellosta harjoittaa kalastusta 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla alueilla.

32 §

Kalastusalue voi antaa määräajaksi tiettyä vesialuetta koskevia asetuksesta poikkeavia määräyksiä pyydysten sallitusta silmäkoosta, jos 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttaminen sitä erityisesti vaatii.

Edellä 2 momentissa mainitusta syystä kalastusalue voi myös määräajaksi kieltää muunkin kuin langasta kudotun, muutoin luvallisen pyydyksen käyttämisen tai sitä rajoittaa.

35 §

Kalastusalue voi määrätyllä vesialueella määrätä 1 momentissa tarkoitetun mitan tietylle kala- tai rapulajille tai määrätä, että sanottu mitta on asetuksella säädettyä mittaa suurempi, jos se on tarpeen 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

37 §

Maaseutuelinkeinopiirillä on erityisestä syystä oikeus tiettyä vesistöaluetta tai sen osaa varten määräajaksi tai toistaiseksi antaa asettamillaan ehdoilla lupa tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka niiden nojalla annetulla päätöksellä:

1) kielletyn pyydyksen tai kalastustavan käyttämiseen;

2) rauhoitetun kalan tai ravun pyydystämiseen sen rauhoitusaikana; taikka

3) säädettyä tai määrättyä mittaa pienemmän kalan tai ravun pyydystämiseen.

Milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, kalastusalue voi määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella.

38 §

Maaseutuelinkeinopiiri voi siirtoistutusta, kalanviljelytoimintaa, tutkimustyötä tai muuta kalaveden hoitoon liittyvää tarkoitusta varten antaa määräämillään ehdoilla ja kalastusoikeuden haltijan suostumuksella määräajaksi luvan pyydystää kaloja tai rapuja tästä laista taikka sen nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä poiketen. Tällaista lupaa ei saa siirtää toiselle.

43 §

Kalastusalue voi 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jollei muita keinoja ole sopivasti käytettävissä, perustaa enintään kymmeneksi vuodeksi rauhoituspiirin vesialueelle, jossa arvokkaat kalalajit kutevat tai oleskelevat tai jota ne käyttävät kulkutienään.


45 §

Rauhoituspiirin rajat voidaan selvittää kalastusalueen hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri ilman uskottuja miehiä ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa säädetään rajankäynnistä. Toimituksen kustannukset maksetaan, jollei valtio ota niitä suorittaakseen, kalastusalueen varoista.

Kalastusalue on tarpeen mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että rauhoituspiirin rajat on asianmukaisesti merkitty.

Rauhoituspiirin käyttöä koskevista rajoituksista on kalastusalueen tiedotettava noudattamalla, mitä julkisista kuulutuksista säädetään, sekä tarpeen mukaan sijoittamalla ilmoitustauluja rauhoitetun vesialueen ympäristöön. Kalastusalueen on myös huolehdittava edellä mainittujen rajoitusten noudattamisen valvonnasta.

46 §

Rauhoituspiiri voidaan lakkauttaa kalastusalueen päätöksellä. Päätös tulee voimaan, kun kalastusalue on siitä tiedottanut noudattaen, mitä julkisista kuulutuksista säädetään.

Rauhoituspiirin lakkaaminen poistaa alueen käyttöä koskevat rajoitukset.

47 §

Milloin kaavoituksen toteuttamista, liikenneolojen järjestelyä tai muuta tärkeätä yleistä tarkoitusta varten rauhoituspiiri olisi osaksi tai kokonaan lakkautettava tai sen käyttöä koskevia rajoituksia muutettava eikä kalastusalue ole suostunut tätä tarkoittavaan esitykseen, voi asianomainen viranomainen hakea vesioikeudelta piirin lakkauttamista.


49 §

Jollei kalastuskunta ole järjestäytynyt, se toimii yhteisaluelain (758/89) mukaisesti.

50 §

Kokouskutsun sisällöstä ja sen tiedottamisesta kalaveden osakkaille on vastaavasti voimassa, mitä yhteisaluelain 11 ja 12 §:ssä säädetään. Kokouksen kustannukset suoritetaan kunnan varoista ja kunta voi periä ne kalastuskunnalta. Jos kaikki osakkaat kokoontuvat ilman kokouskutsua, on kokous kuitenkin päätösvaltainen.

70 §

Kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä.

71 §

Kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.

Asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista järjestöistä.

72 §

Kalastusalueen päätösvaltaa käyttää kalastusalueen kokous. Kokous pidetään vähintään kerran vuodessa.

Kalastusalueen ylimääräinen kokous pidetään, kun kalastusalueen kokous on niin päättänyt, kalastusalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa kalastusalueen jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta tai se on tarpeen 85 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten.

73 §

Kalastusalueen kokoukseen saavat kalastusalueen jäsenet lähettää edustajia seuraavasti:

1) kalastuskunta, jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria, saa lähettää yhden edustajan;

2) kalastuskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin suuruisten vesialueiden omistajat saavat kukin lähettää yhden edustajan;

3) muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vesialueiden omistajat saavat rekisterikylittäin lähettää yhden yhteisesti valitsemansa edustajan;

4) ammattikalastajajärjestöt saavat lähettää kukin yhden edustajan; ja

5) virkistyskalastajia edustavat järjestöt saavat kukin lähettää yhden edustajan.

Asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista järjestöistä.

74 §

Kalastusalueen kokouksessa on kullakin kalastusalueen jäsenellä yksi ääni. Kokous valitsee itselleen puheenjohtajan.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaalissa arpa.

75 §

Kalastusalueen kokous:

1) ratkaisee 7 §:n 2 momentissa, 11 §:n 2 momentissa, 16 §:n 3 momentissa, 26 §:n 2 ja 4 momentissa, 32 §:n 2 ja 3 momentissa, 37 §:n 2 momentissa, 43 §:ssä, 46 §:n 1 momentissa sekä 79 ja 81 §:ssä tarkoitetut asiat;

2) vahvistaa kalastusalueen ohjesäännön ja sen muutoksen;

3) valitsee kalastusalueen hallituksen jäsenet;

4) vahvistaa kalastusalueen vuotuisen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelman sekä vuotta pitempää aikaa koskevan toimintasuunnitelman;

5) päättää kalastusalueen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä

6) päättää kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätöksen oikaisemisesta.

75 a §

Maaseutuelinkeinopiiri kutsuu koolle kalastusalueen ensimmäisen kokouksen sen jälkeen kun kalastusalueen rajat on vahvistettu.

76 §

Kalastusalueen hallitukseen kuuluu enintään kymmenen kalastusalueen kokouksen valitsemaa jäsentä, joista kalastusalueen kokous valitsee yhden hallituksen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Jos jäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes.

Hallitus on toimivaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä.

77 §

Kalastusalueen hallituksen tehtävänä on:

1) ratkaista 16 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä mainitut asiat;

2) valmistella kalastusalueen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panna kalastusalueen päätökset täytäntöön;

3) kalastusalueen ja viranomaisten päätösten ja määräysten tiedoksianto;

4) huolehtiminen tämän lain mukaisesta kalastuksen valvonnasta ja kalastuksenvalvojien asettamisesta sekä kalastusalueelle kuuluvista muista käytännön asioista; ja

5) ottaa ja erottaa kalastusalueen toimihenkilöt.

77 a §

Kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) ja yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51) säädetään viranomaisista.

Ohjesääntö sekä käyttö- ja hoitosuunnitelma
77 b §

Kalastusalueen ohjesäännössä annetaan tarkempia määräyksiä kalastusalueen kokouksessa noudatettavasta menettelystä, äänestysluettelosta, kokouksessa käsiteltävistä asioista sekä hallituksen ja isännöitsijän tehtävistä.

Kalastusalueen kokoukselle kuuluvia tehtäviä, 75 §:n 2-6 kohdassa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta, voidaan kalastusalueen ohjesäännöllä siirtää kalastusalueen hallitukselle.

Kalastusalueen ohjesäännössä voidaan kalastusalueen hallitukselle tämän lain mukaan kuuluvia tehtäviä siirtää isännöitsijälle.

78 §

Kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava:

1) kalastusalueen nimi ja sen hallinnon kotipaikka sekä yleispiirtein ne vesialueet, jotka kalastusalue käsittää;

2) miten edustajat kalastusalueen kokoukseen valitaan;

3) milloin kalastusalueen kokoukset on pidettävä;

4) miten kalastusalueen kokoukset kutsutaan koolle ja miten asiat käsitellään;

5) miten hallituksen jäsenten toiminta ja asioiden käsittely on järjestetty;

6) miten asiakirjat kalastusalueen puolesta allekirjoitetaan;

7) kalastusalueen toimihenkilöt, näiden tehtävät ja palkkaus sekä miten heidät otetaan toimeen;

8) varojen käytön ja tilinpidon perusteet, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisen aika sekä tilintarkastuksen suorittaminen;

9) tiedoksiantojen suorittamistapa; sekä

10) muut kalastusalueen toiminnan kannalta tarpeelliset seikat.

Ohjesäännön valmistelee kalastusalue ja vahvistaa maaseutuelinkeinopiiri.

79 §

Tämän lain 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastusalueen tulee maaseutuelinkeinopiirin määräämän ajan kuluessa ottaa käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat.


80 §

Milloin maaseutuelinkeinopiiri katsoo, että sama käyttö- ja hoitosuunnitelma siihen sisältyvine kalastusalueiden yhteistoimintaa koskevine määräyksineen olisi hyväksyttävä koskemaan kahta tai useampaa vierekkäistä kalastusaluetta, sen tulee kehottaa näitä alueita yhteistoiminnassa valmistelemaan sitä tarkoittava ehdotus.

Kalastusalue voi tehdä myös aloitteen maaseutuelinkeinopiirille yhteisen käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelun aikaansaamiseksi.

81 §

Kunkin kalastusalueen tulee hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelma päätöksellä, jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista kalastusalueen jäsenistä. Jollei ehdotusta saada edellä mainitulla ääntenenemmistöllä hyväksytyksi, ehdotus on alistettava maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi. Maaseutuelinkeinopiiri voi, nojautuen 79 §:n säännöksiin, tehdä ehdotukseen välttämättömäksi havaitut muutokset.


Maaseutuelinkeinopiirin 1 momentin nojalla tekemään päätökseen saa se, jonka oikeutta asia koskee, hakea muutosta valittamalla maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivaan maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

82 §

Kalastusoikeuden haltija taikka kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen jäsen ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään sanotun suunnitelman toteuttamista.


85 §

Se, jonka oikeutta kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia kalastusalueen kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastusalueen ohjesäännön vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty.


Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisun pyytäjä hakea päätökseen muutosta valittamalla 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen. Valitusviranomainen voi päättää, että ennen asian lopullista ratkaisemista moitteenalainen päätös saadaan panna täytäntöön heti, jos siihen on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee niin ikään kalastusalueen päätöksestä tehdyt ylimääräisestä muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (200/66) 2 §:ssä tarkoitetut kantelut. Muutoin on ylimääräisestä muutoksenhausta kyseisiin päätöksiin voimassa, mitä sanotussa laissa säädetään.

88 §

Jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan koske sitä, joka harjoittaa mato-ongintaa asetuksella säädettävällä tavalla. Kalastuksenhoitomaksu on 80 markkaa vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriö perii maksut elinkustannusindeksin nousua vastaavasti tarkistettuna. Tarkistus tehdään täysin kymmenin prosentein.

89 §

Todistus kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

90 §

Valtion talousarvioon otetaan kalatalouden valtakunnalliseen ja alueelliseen edistämiseen vuosittain määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt sitä vuotta edeltävänä vuonna, jota varten talousarvio on laadittu.

91 §

Kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat käytetään kalavesien omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnan ja kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Jos vesialueen omistajalle 1 momentin mukaan tuleva määrä olisi enintään 200 markkaa, varoja ei jaeta omistajalle vaan annetaan asianomaiselle kalastusalueelle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin ja kalastusalueiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen myöntää varat asianomainen maaseutuelinkeinopiiri maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Muihin 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin käytettävät varat myöntää maa- ja metsätalousministeriö ja maa- ja metsätalousministeriön määräämissä rajoissa maaseutuelinkeinopiiri. Kalastusalueita voidaan käyttää apuna jaettaessa varoja vesialueen omistajille.

Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa 1 momentissa tarkoitettujen varojen käyttöä koskevia tulostavoitteita varojen saajille, ei kuitenkaan vesialueiden omistajille.

93 §

Edellä 92 §:ssä säädetty kielto ei koske:

1) kalaa tai rapua, jota 37 ja 38 §:ssä tarkoitetun maaseutuelinkeinopiirin luvan nojalla saadaan pyytää rauhoitusaikaa tai alinta mittaa koskevasta säännöksestä tai määräyksestä poiketen; eikä

2) kalaa tai rapua, joka on kasvatettu kalanviljelylaitoksessa, kasvatuslammikossa tai kalanviljelyä varten erotetussa vesistönosassa.


105 §

Milloin kalastusoikeuden haltija harjoittaa tai sallii harjoitettavan kalastusta tai ravustusta siten, että kala- tai rapukannan säilyminen vaarantuu, taikka harjoittaa tai sallii harjoitettavan sanottua pyyntiä toisen kalaveden yhteydessä olevassa kalavedessä sellaisella tavalla, että se ilmeisesti on vahingoksi toisen kalastukselle tai haitaksi kalastuksenhoitotoimenpiteille kalavedessä, jossa toisella on kalastusoikeus, voi maaseutuelinkeinopiiri, varattuaan asianomaisille tilaisuuden antaa selvityksensä asiassa, kieltää kalastusoikeuden haltijaa toistaiseksi, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, käyttämästä kalastusoikeuttaan tai rajoittaa sitä.

Maaseutuelinkeinopiirin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymätön kalastusoikeuden haltija saa valittaa päätöksestä maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivaan maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Maaseutuelinkeinopiirin päätöstä on valituksesta huolimatta kuitenkin heti noudatettava.

115 §

Maaseutuelinkeinopiirille ja kalastusaluehallinnolle kuuluvista tehtävistä huolehtii kalastusvyöhykkeellä se maaseutuelinkeinopiiri, jonka toimialueen kohdalla kysymyksessä oleva osa kalastusvyöhykkeestä sijaitsee. Sanotun toimivallan osalta maaseutuelinkeinopiirien välisen rajan katsotaan jatkuvan samansuuntaisena kalastusvyöhykkeellä.


119 §

Loheksi luetaan, jollei toisin säädetä, myös meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka sekä kirjolohi.


125 §

Jos yhteisen vesialueen osakkaat eivät ole muodostaneet yhteisaluelaissa tarkoitettua järjestäytynyttä osakaskuntaa, he voivat kalastuskunnan kokouksessa päättää asioista, jotka koskevat hiekan ja muun aineksen ottamista vesialueelta, alueen tai sen osan antamista vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamista alueella sekä sen muuta käyttämistä ja tällaisesta käytöstä perittävää korvausta. Asian käsittelystä ja päätöksestä on soveltuin osin voimassa, mitä edellä mainitussa laissa on säädetty osakkaiden kokouksesta ja siinä tehdystä päätöksestä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa kertyneisiin pilkintämaksuihin sovelletaan aikaisempaa lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa aikaisempien säännösten nojalla myönnetyt luvat jäävät voimaan lupaehtojen mukaisesti.

Ennen tämän lain voimaantuloa järjestäytyneiden kalastusalueiden on vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta esitettävä maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi tämän lain mukaiset ohjesäännöt.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

HE 179/93
MmVM 26/93

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Martti Pura

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.