1334/1993

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1. Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2. Asuinrakennukset
2.1. Pientalot
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:



-  yli 60 m2 mutta
   enintään 120 m2 	perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m2) ylittävältä neliömetriltä
-  yli 120 m2 	        alennus, mk/m2  241


2) Rakennuksesta puuttuu:

					mk/m2 
- vesijohto ja viemäri 	alennus	152
- keskuslämmitys  		,,	172
- sähkö  			,, 	92

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m2.

2.2. Asuinkerrostalot
7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.


1) Rakennuksessa on hissi:

lisäarvo, mk/m2  		100

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:


-  yli 80 m2 mutta
   enintään 120 m2 	perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä
-  yli 120 m2 		alennus, mk/m2  242

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

					mk/m2

- 3 kerrosta lisäarvo 123

- 4 '' 		''  		60 
- 5 '' 		''   		0 
- 6 ''		alennus  	60 
- 7 '' 		'' 		123 
- 8 kerrosta 
	 tai enemmän 	'' 		183
2.3. Vapaa-ajan asunnot
9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on:


-  yli 10 m2 mutta
   enintään 70 m2 	perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä
-  yli 70 m2 		alennus, mk/m2  739

2) Rakennus on talviasuttava:


lisäarvo, mk/m2  		156

3) Rakennuksessa on kuisti:

lisäarvo kuistineliömetriltä, mk  	313

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

- viemäri 		1 880 mk 
- vesijohto 	2 350 mk 
- WC 		3 100 mk 
- sauna 		3 100 mk
12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4. Talous- ja autotallirakennukset
13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m2.

3. Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:




-  yli 3,2 m mutta
	enintään 3,5 m 	perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
-  yli 3,5 m 	lisäarvo, mk/m2  402



2) Rakennuksen muoto:



						mk/m2
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat 
pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita 
ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä 
sisäänvetoja tai ulokkeita alennus 	336
-  rakennus on muodoltaan verraten 
yksinkertainen suorakaiteen tai 
L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta 
on nostettu pilareille tai alimmat 
kerrokset ovat varsinaisia 
toimistokerroksia laajempia 
myymälä- tai paikoituskerroksia 		0
-  rakennus on muodoltaan tavanomaisesta 
poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-
muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi 
kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 	172


3) Varasto- ja paikoitustilat:

-  varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala 
   on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus 			204
-  varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala 
   on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 	0
-  varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % 
   rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 				134

4) Hissit:

-  rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu 
   pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus	264
-  hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen 
   pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 			0
-  hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen 
   pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo 				408

5) Ilmastointi:

-  rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain 
   ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus 		264
-  rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 	0
-  edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen 
   säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään 
   esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo 		336


4. Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:


-  yli 700 m3 mutta
   enintään 2 500 m3 	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m3) ylittävältä 100 m3:ltä
-  yli 2 500 m3 mutta
   enintään 10 000 m3 	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2 500 m3:iin 
				saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä
-  yli 10 000 m3 		alennus, mk/m3  343

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

-  yli 20 % mutta
	enintään 40 % 	perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
-  yli 40 % 	alennus, mk/m3  103

3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

-  vähintään 3 m
	mutta enintään
	6,2 m 		perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
-  yli 6,2 m	alennus, mk/m3  260

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:

	lisäarvo, mk/m3  80

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:



-  yli 3,8 m mutta
	enintään 5,8 m 	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
-  yli 5,8 m mutta
	enintään 8,8 m 	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin 
			saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
-  yli 8,8 m 	alennus, mk/m3  141

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

							mk/m3
-  rakennus on pääasiassa lämmittämätön 
   varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- 
   tai toimistotiloja alennus			112
-  rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, 
   sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään
   3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on 
   pääosin lämmittämätön alennus			71
-  rakennus on pääasiassa hallimaista 
   teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä 
   yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on 
   yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % 
   rakennuksen pinta-alasta 			0
-  rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on 
   yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja 
   on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai
   ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-
   alasta sekä rakennuksessa on automaattinen 
   palosammutusjärjestelmä lisäarvo 		69

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
							mk/m3
-  rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja 
   työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä 
   sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä 
   enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus	71
-  rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai 
   ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti 
   yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja 
   toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen 
   pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 	0
-  rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- 
   että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, 
   sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä 
   vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja 
   rakennuksessa on automaattinen 
   palohälytysjärjestelmä lisäarvo			69


4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:

lisäarvo, mk/m3  60

5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

-  yli 5 000 m3 mutta
	enintään 10 000 m3 	vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m3) ylittävältä jokaiselta 1 000 m3:ltä
-  yli 10 000 m3 		alennus, mk/m3  62

6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

1) Hoitoalan rakennukset:

- Keskussairaalat 4 870 mk/m2.

- Aluesairaalat 3 920 mk/m2.

- Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m2.

- Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m2.

- Vankilat 840 mk/m3.

2) Kokoontumisrakennukset:

- Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m2. Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.

- Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m2. Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

- Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m2. Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

- Seurakuntatalot 3 640 mk/m2. Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.

- Nuorisotalot 3 300 mk/m2. Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

- Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m2. Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

- Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m3.

- Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m2. Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.

- Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m2. Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

3) Opetusrakennukset:

- Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m2.

- Ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m2.

- Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m2.

4) Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

- Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m2. Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

- Nykyaikaiset yli 10 000 brm2 terminaalirakennukset 5 370 mk/m2.

- Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m2. Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

- Kasarmirakennukset 2 460 mk/m2. Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m2.

- Paloasemarakennukset 3 130 mk/m2. Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m2.

- Vesitornit,



yli 750 vesi-m3	2 100 mk/vesi-m3
alle 750 vesi-m3	2 800 mk/vesi-m3.

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

7. Voimaantulo
22 §

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 1993. Sitä sovelletaan vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Vs. ylitarkastaja
Jukka Havula

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.