1253/1993

Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista

Työministerin esittelystä säädetään 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain (1005/93) 14 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Etuudet

Työvoimapalvelulaissa (1005/93) tarkoitettuihin työvoimapalveluihin liittyvinä sosiaalisina ja taloudellisina etuuksina voidaan myöntää liikkuvuusavustusta, korvata ammatinvalinnanohjaukseen liittyvistä tukitoimenpiteistä ja vajaakuntoisen työhönsijoituksen tukemisesta aiheutuvia kustannuksia sekä myöntää työolosuhteiden järjestelytukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Hakemukseen perustuvat etuudet

Liikkuvuusavustusta henkilöasiakkaalle ja työolosuhteiden järjestelytukea työnantaja- asiakkaalle myönnetään hakemuksesta.

3 §
Harkinnanvaraiset etuudet

Ammatinvalinnanohjaukseen liittyviä tukitoimenpiteitä ja vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukemisesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata työvoimatoimistoille osoitettujen määrärahojen rajoissa, mikäli työvoimaviranomainen arvioi toimenpiteet henkilöasiakkaan palvelutarpeen kannalta tarpeellisiksi.

2 luku

Liikkuvuusavustus

4 §
Matkakustannusten korvaus

Työttömälle tai työttömäksi jäävälle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuusavustuksena matkakustannusten korvausta Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten.

Matkakustannusten korvausta myönnetään myös koululaiselle ja opiskelijalle toisella paikkakunnalla loma-aikana tapahtuvaa työskentelyä varten.

5 §
Matkakustannusten korvauksen myöntämisen edellytykset

Matkakustannusten korvauksen myöntämisen edellytyksenä on:

1) että henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon;

2) että työpaikka sijaitsee Suomessa hakijan asuinpaikkakunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella;

3) että työvoimatoimisto on antanut hakijalle osoituksen kysymyksessä olevaan työpaikkaan; sekä

4) että työaika uudessa työpaikassa on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kaksi viikkoa.

Asuinpaikkakunnalla tarkoitetaan 1 momentin 2 kohdassa paikkakuntaa, jossa työnhakija tosiasiallisesti asuu ja työssäkäyntialueella paikkakuntaa, jossa päivittäinen työssäkäynti on tavanomaista.

6 §
Korvauksiin oikeuttavat matkat

Matkakustannuksiksi katsotaan ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta asuinpaikkakunnalta työhön tutustumiseksi tai palvelussuhteen neuvottelemiseksi, sekä kustannukset, jotka aiheutuvat menomatkasta uuteen työpaikkaan.

3 luku

Ammatinvalinnanohjausta saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukeminen

7 §
Palvelumaksujen sekä ruokailu- ja majoituskustannusten korvaaminen

Ammatinvalinnanohjauksen henkilöasiakkaan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työ- ja koulutusedellytysten ja ammattiin soveltuvuuden selvittämiseksi sekä vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työhönsijoituksen tai työssäpysymisen tukemiseksi voidaan korvata työvoimapalvelulain 12 ja 13 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvina kustannuksina palvelujen tuottajan palvelumaksut. Lisäksi asiakkaan ruokailu- ja majoituskustannukset voidaan korvata palvelujen tuottajalle edellä mainittujen toimenpiteiden ajalta.

Ammatinvalinnanohjauksen henkilöasiakkaasta ja vajaakuntoisesta henkilöasiakkaasta käytetään jäljempänä tässä luvussa nimitystä asiakas.

8 §
Asiakkaan matkakustannusten korvaaminen

Asiakkaalle ja hänen saattajalleen voidaan maksaa käynnistä palvelulaitoksessa, muussa palveluyksikössä, yksityisen asiantuntijan vastaanotolla ja työvoimatoimistossa matkakustannusten korvauksena ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta asuinpaikkakunnalta tai asunnosta edellä mainittuihin palveluihin. Lisäksi voidaan maksaa matkakustannusten korvauksena päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta, ei kuitenkaan siltä ajalta, jolta ruokailu- ja majoitusmaksut korvataan suoraan palvelujen tuottajalle.

9 §
Sopimus työkokeilusta työpaikalla

Työkokeilusta työpaikalla tehdään ennen sen alkamista kirjallinen sopimus, jossa osapuolina ovat kokeilupaikan antava virasto, laitos, yhteisö, yritys tai yksityinen ja kokeiluun osallistuva asiakas sekä kokeilun järjestävä työviranomainen. Sopimuksessa määritellään työkokeilun sisältö, kokeiluaika, kokeilupaikan yhteyshenkilö ja kokeilupaikan antama lausunto.

Työkokeilussa työpaikalla oleva asiakas ei ole työ- tai muussa palvelussuhteessa kokeilupaikan antajaan eikä työvoimatoimistoon.

Työkokeilua työpaikalla ei kuitenkaan voida järjestää samalla työnantajalla, johon asiakas on työ-, virka- tai muussa palvelusuhteessa.

10 §
Työkokeilukustannusten korvaaminen

Asiakkaalle voidaan korvata työpaikalla tapahtuvasta työkokeilusta aiheutuvat matkakustannukset. Matkakustannuksiksi katsotaan ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta asuinpaikkakunnalta tai asunnosta työkokeilupaikkaan. Lisäksi asiakkaalle voidaan korvata ne matkakustannukset, jotka aiheutuvat työkokeilun edellyttämästä matkatyöstä. Kun asiakas käy työkokeilussa asuinpaikkakunnaltaan, ei makseta muita matkakustannusten korvauksia.

Työssäkäyntialueensa ulkopuolella asuvalle työkokeilussa olevalle asiakkaalle voidaan maksaa majoittumiskorvausta sekä lisäksi työkokeilujaksoon sisältyviltä vapaapäiviltä matkakustannusten korvauksena päivärahaa edellyttäen, että asiakas on koko työkokeilun ajan yhtäjaksoisesti työkokeilupaikkakunnalla.

Työkokeilussa työpaikalla olevalle asiakkaalle maksetaan työkokeilupäiviltä lisäksi ylimääräisten kustannusten korvausta, joka on 40 prosenttia työttömyysturvalain (602/84) mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan määrästä.

11 §
Työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus ja tutustumiskäynnit

Työ- ja koulutuskokeilua, työhönvalmennusta työklinikassa sekä ammatillisten oppilaitosten tutustumiskäyntejä voidaan korvata seuraavasti:

1) työkokeilusta työpaikalla enintään kuuden kuukauden ajalta;

2) työklinikan järjestämästä työkokeilusta enintään 40 kokeilupäivältä sekä työhönvalmennuksesta työklinikassa enintään 60 valmennuspäivältä;

3) koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 10 kokeilupäivältä;

4) yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 40 kokeilupäivältä ja

5) tutustumiskäynneistä ammatillisiin oppilaitoksiin enintään kolmelta päivältä.

Mitä 1 momentin 2-5 kohdassa säädetään, voidaan soveltaa myös vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden työhönsijoituksen tukemiseen.

12 §
Päiväraha toimeentulon turvaamiseksi

Asiakkaalle voidaan maksaa terveydellisten ja muiden tutkimusten, kuntoutustutkimusten ja työkunnon tutkimusten ajalta sekä 11 §:ssä mainittujen toimenpiteiden ajalta toimeentulon turvaamiseksi päivärahaa.

13 §
Muiden etuuksien vaikutukset korvausten saamiseen

Toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettua 12 §:n mukaista päivärahaa ei kuitenkaan makseta, jos asiakas saa tai on oikeutettu saamaan työttömyysturvalain nojalla täyttä peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa.

4 luku

Työolosuhteiden järjestelytuki

14 §
Järjestelytuen myöntämisedellytykset

Jos vajaakuntoisen työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työkoneisiin, työmenetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä sellaisia muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sai-raudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, voidaan näistä aiheutuvat kustannukset korvata hakemuksesta työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukena.

15 §
Järjestelytuen enimmäismäärä

Työolosuhteiden järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden on 14 §:ssä mainittujen muutosten ja järjestelyjen osalta 10 000 markkaa.

Jos muutostöistä tai järjestelyistä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat suuremmiksi kuin uuden koneen, laitteen tai kalusteen hankintakustannukset, voidaan työnantajalle korvata hankintakustannukset.

Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Tällaista järjestelytukea voidaan myöntää enintään 1 000 markkaa kuukaudessa ja enintään vuoden ajan.

Kun on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, voidaan 1 momentissa mainittu enimmäismäärä ylittää enintään 5 000 markalla sekä 3 momentissa mainittu enimmäismäärä enintään 500 markalla ja enimmäisaika enintään yhdellä vuodella.

16 §
Järjestelytuen tarpeen arviointi

Työolosuhteiden järjestelyn tarpeen arvioi työvoimaviranomainen. Järjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää asiantuntijoina työsuojeluviranomaisia, kuntoutustutkimuslaitoksia, työklinikoita, ammatillisia oppilaitoksia, suojatyökeskuksia ja muita näihin verrattavia laitoksia.

Palvelussuhteessa olevan henkilön työolosuhteiden järjestelytuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa työntekijän työkyvyn rajoituksista sekä työvoimaviranomaisen arviota suunniteltavien järjestelyjen tarpeellisuudesta. Arvioinnin yhteydessä on kuultava työpaikan työsuojeluvaltuutettua.

Järjestelytukea maksetaan vain, jos työllistettävän henkilön palkka- ja muiden työehtojen osalta noudatetaan asianomaista työnantajaa sitovaa virka-, toimiehto- tai työehtosopimusta.

5 luku

Etuuksien hakeminen, myöntämisperusteet ja maksatus

17 §
Hakeminen

Matkakustannusten korvaukset liikkuvuusavustuksena myöntää hakemuksesta työnhakijan asuinpaikkakunnan työvoimatoimisto. Korvauksia on haettava ennen 6 §:ssä mainittua matkaa.

Muut kuin 1 momentissa mainitut työvoimapalvelulain 12-13 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät etuudet ja tuet myöntää se työvoimatoimisto, johon henkilö on ilmoittautunut henkilöasiakkaaksi.

18 §
Etuuksien korvausperusteet

Liikkuvuusavustuksena korvattavista 6 §:ssä tarkoitetuista matkakustannuksista, sekä 8 §:ssä tarkoitetuista matkoista ja 11 §:ssä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat matkakustannukset maksetaan valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännön toisen matkaluokan mukaisesti.

Matkakustannukset voidaan korvata myös oman auton tai vuokra-auton kustannusten mukaan, jos asiakas ei voi vammansa tai sairautensa takia käyttää yleisiä kulkuneuvoja tai jos yleisiä kulkuneuvoja ei ole muutoin käytettävissä.

Toimeentulon turvaamiseksi 12 §:n mukaan maksettava päiväraha on työttömyysturvalain mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen.

19 §
Maksatus

Työvoimapiirin toimisto maksaa 17 ja 18 §:ssä tarkoitetut etuudet ja tuet työvoimatoimiston hyväksymän maksuosoituksen tai tilityksen perusteella.

6 luku

Erinäisiä säännöksiä

20 §
Vakuutukset

Työministeriö järjestää työkokeiluissa työpaikoilla, koulutuskokeiluissa, tutustumiskäynneillä oppilaitoksissa ja työ- ja koulutuskokeiluissa oleville asiakkaille ryhmätapaturma- ja vastuuvakuutuksen.

21 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Työministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

22 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

23 §
Siirtymäsäännös

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan edelleen työvoiman liikkuvuuden tukemisesta annettua asetusta (1291/92), vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteistä annettua valtioneuvoston päätöstä (1117/87) sekä ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta annettua valtioneuvoston päätöstä (283/91).

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Työministeri
Ilkka Kanerva

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.