Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1158/1993

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus rakennusasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

kumotaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun rakennusasetuksen ( 266/59 ) 53 §:n 2 momentin 5 kohta, 55-57 §, 64 §:n 5 momentti, 85-91 §, 125 §:n 2 momentin 7 kohta, 144, 145 ja 147 b §, 152 §:n 3 momentti ja 153 §, sellaisina kuin näistä ovat 53 §:n 2 momentin 5 kohta, 85, 85 a, 88-90 ja 91 §, 125 §:n 2 momentin 7 kohta ja 147 b § muutettuina 20 päivänä lokakuuta 1989 annetulla asetuksella (930/89), 57 § muutettuna 31 päivänä lokakuuta 1973 annetulla asetuksella (791/73), 64 §:n 5 momentti muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla asetuksella (87/82), 87 a § muutettuna 14 päivänä helmikuuta 1975 annetulla asetuksella (116/75), 90 a § muutettuna 5 päivänä marraskuuta 1976 annetulla asetuksella (877/76), 145 § muutettuna 11 päivänä kesäkuuta 1965 annetulla asetuksella (334/65) ja 152 §:n 3 momentti muutettuna 23 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla asetuksella (341/79),

muutetaan 53 §:n 1 momentti ja 2 momentin 3 ja 4 kohdat, 53 a, 54 ja 59 §, 64 §:n 4 momentti, 77-84 §, 125 §:n 1 momentti ja 2 momentin 5 ja 6 kohdat sekä sen 4 momentti, 134 § sekä 137 §:n 1 momentti, sellaisina kuin näistä ovat 53 §:n 1 momentti muutettuna 10 päivänä lokakuuta 1969 annetulla asetuksella (628/69), 53 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdat, 77, 79 ja 80 § sekä 125 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohdat muutettuina mainitulla 20 päivänä lokakuuta 1989 annetulla asetuksella, 53 a ja 54 § sekä 125 §:n 4 momentti muutettuina mainitulla 5 päivänä marraskuuta 1976 annetulla asetuksella, 64 §:n 4 momentti muutettuna 16 päivänä joulukuuta 1966 annetulla asetuksella (673/66), 78 § muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1978 annetulla asetuksella (268/78), 84 § muutettuna mainitulla 11 päivänä kesäkuuta 1965 annetulla asetuksella, 134 § muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla asetuksella ja 137 §:n 1 momentti muutettuna 31 päivänä toukokuuta 1990 annetulla asetuksella (480/90), sekä

lisätään 46 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 16 päivänä joulukuuta 1966 annetulla asetuksella, uusi 2 momentti, 58 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 31 päivänä lokakuuta 1973 annetulla asetuksella, uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 9 a luku, johon samalla siirretään 77-84 §, seuraavasti:

46 §


Kiinteistöinsinööri voi määrätä tonttijaon laatimisen kunnan muun viranhaltijan tehtäväksi.

53 §

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon tai rantakaavan mukainen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muutkin rakentamista ja rakennuksen lähiympäristöä koskevat säännökset ja määräykset.


3)

rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta siten, että se tarpeettomasti aiheuttaa haittaa naapurikiinteistöille tai vaikeuttaa niiden sopivaa rakentamista; sekä

4)

rakennusta ja sen tilaratkaisuja koskeva suunnitelma täyttää 9 a luvussa säädetyt ja muutoin hyvälle rakennussuunnittelulle asetetut vaatimukset.


53 a §

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee, lähialueenkin toimintamahdollisuudet ja muut olosuhteet huomioon ottaen, riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelua varten. Asiaa harkittaessa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tontilla tai rakennuspaikalla jo olevien rakennusten vaikutus mainittujen tilojen tarpeeseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan jättää osittain tai kokonaan soveltamatta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten.

54 §

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee, sillä jo olevat rakennuksetkin huomioon ottaen, tarvittava määrä kiinteistöä palvelevia autopaikkoja. Jos asemakaavassa on määrätty tontin autopaikkojen rakentamisesta, noudatetaan asemakaavamääräystä.

Milloin tonttia varten on sen ulkopuolelta asemakaavassa varattu autopaikkoja, nämä on otettava vähennyksenä huomioon tontin autopaikkojen lukumäärää määrättäessä.

Mitä 1-2 momentissa on säädetty, ei sovelleta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten.

58 §


Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen sellaisiin asumisviihtyisyyttä parantaviin ja vastaaviin järjestelyihin, jotka eivät merkitse myönnetyn luvan olennaista muuttamista eivätkä vaikuta naapurin asemaan.

59 §

Mitä asetuksessa kokoontumishuoneistoista ja kokoontumisalueista (238/78) on säädetty kokoontumishuoneiston hyväksymisestä, ei sovelleta, jos rakennusluvassa tai rakennuksen muutos- tai korjaustyötä koskevassa luvassa on määrätty sanotussa asetuksessa säädetystä henkilöiden enimmäismäärästä.

64 §


Rakennusluvassa voidaan määrätä, että rakennuksen perustustyön tai sitä vastaavan rakennusvaiheen valmistuttua rakentamista ei saa jatkaa ennen kuin katselmuksessa on todettu rakennuksen paikka ja korkeusasema.

9 a lukuRakennussuunnittelu

77 §

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, täyttää turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset sekä soveltua, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille.

Rakennuksen muodon, värin ja muun ulkoasun tulee soveltua ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.

Rakentamisessa on huolehdittava siitä, että:

1)

rakennuksen perustustapa sekä rakennuksen ja rakennusosien lujuus on sovitettu olosuhteiden, maaperän laadun sekä kuormitusten mukaan;

2)

rakennus täyttää paloturvallisuuden vaatimukset henkilöiden ja riittävässä määrin myös omaisuuden suojaamiseksi;

3)

rakennus tehdään terveydelle vaarattomista aineista ja tarvikkeista sekä terveyshaittoja muutoinkin välttäen;

4)

rakennuksen lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihtoratkaisut sekä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteet soveltuvat tarkoitukseensa eivätkä aiheuta terveydellistä vaaraa;

5)

rakennus on sen käytön ja huollon kannalta turvallinen;

6)

rakennuksen ääniolosuhteet ja suojaus melulta ovat tilojen käyttö huomioon ottaen hyvät; sekä

7)

rakennus ja rakennusosat sekä rakennuksen tekniset järjestelmät ovat hyvän energiatalouden, kunnossapidon ja korjattavuuden kannalta tarkoituksenmukaisia.

Rakentamisessa tulee muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa sekä edistää rakennetun ympäristön sosiaalista toimivuutta ja kestävää kehittämistä.

78 §

Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on otettava huomioon ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet. Asumiseen tarkoitettujen tilojen ja alueiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä.

Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen tilojen soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin sekä asukkaan mahdollisuutta osaltaan vaikuttaa asumisolosuhteisiinsa.

79 §

Työtilojen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin asuntosuunnittelulle asetettuja, asuinhuonetta koskevia vaatimuksia. Työhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta suuntautuvalla välillisellä luonnonvalolla tai, milloin toiminnan laatu sitä vaatii, osaksi tai kokonaan keinovalolla.

Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevaan tilaan. Tällöin on tilan suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen, poistumisteiden turvallisuuteen sekä valaistuksen ja tarpeellisten varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen.

Työtiloista ja niiden suunnittelusta on lisäksi säädetty työturvallisuuslaissa (299/58).

80 §

Julkisyhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden tontin tai rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen aiottu käyttäjämäärä, kerrosluku ja muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömyydelle asetetut vaatimukset.

81 §

Asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Työhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelemiseen, kuten myymälää, toimistohuonetta sekä tehdas- ja tuotantotilaa.

Asuin- ja liikerakennuksessa voi olla sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka lasketaan kerrosalaan kuuluviksi, vaikka ne eivät täytä asuin- tai työhuonetta koskevia säännöksiä tai määräyksiä.

82 §

Edellä 77-80 §:ssä säädettyjä vaatimuksia täydentävät määräykset ja ohjeet ovat Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Rakentamismääräysten soveltamisesta rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteisiin on säädetty rakennuslain 15 §:ssä.

83 §

Rakennus- ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla suunnittelutehtävän laadun ja vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävissä. Asuinrakennuksen ja asuintilojen suunnittelijan on lisäksi oltava riittävän perehtynyt hyvälle asuntosuunnittelulle asetettaviin vaatimuksiin.

Yksinkertaisen rakennuskohteen suunnittelijana voi toimia myös henkilö, joka ei täytä 1 momentin pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan riittävät edellytykset suunnittelutehtävän suorittamiseen.

84 §

Mitä edellä 9 ja 9 a luvussa on säädetty, koskee soveltuvin osin myös rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella.

Tilapäisen uudisrakennuksen rakentamisesta on säädetty 148 §:ssä.

125 §

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että rakennushanke on voimassa olevan rakennuskaavan mukainen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muutkin rakentamista ja rakennuksen lähiympäristöä koskevat säännökset ja määräykset.


5)

autopaikkoja sekä alueita leikkipaikkoja ja oleskelua varten on rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämä määrä; sekä

6)

rakennusta ja sen tilaratkaisuja koskeva suunnitelma täyttää 9 a luvussa säädetyt ja muutoin hyvälle rakennussuunnittelulle asetetut vaatimukset.


Edellä 2 momentin säännöksiä sovellettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että edistetään olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukaista hyväksikäyttämistä. Mitä 2 momentin 5 kohdassa on säädetty, voidaan jättää kokonaan tai osaksi soveltamatta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten.

134 §

Mitä 9 ja 9 a luvuissa sekä 98 §:ssä ja 99 §:n 1 momentissa samoin kuin 102-103 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös rakennuskaava-alueella. Rakennuskaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolelle.

137 §

Mitä 9 a luvussa sekä 102, 120, 121, 124, 126, 127 ja 129-132 a §:ssä sekä soveltuvin osin mitä 122, 125, 128 ja 133 §:ssä on säädetty, on noudatettava rakennettaessa asema-, rakennus- tai rantakaava-alueen ulkopuolella.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994.

ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivi (89/106/ETY)

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pirjo Rusanen

Sivun alkuun