1056/1993

Annettu Turussa 8 päivänä marraskuuta 1991

Kirkon vaalijärjestys

Kirkolliskokous on kirkkolain (1054/93) 2 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla hyväksynyt kirkon vaalijärjestyksen seuraavasti:

1 luku

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä sovelletaan kirkkolain 8 luvussa tarkoitetuissa papinvaalissa ja seurakuntavaaleissa, 18 luvussa tarkoitetussa piispanvaalissa, 19 luvussa tarkoitetuissa pappisasessorin ja lääninrovastin vaaleissa, 20 luvussa tarkoitetuissa kirkolliskokousedustajien vaaleissa sekä kirkkojärjestyksen 19 luvussa tarkoitetuissa hiippakunta- ja rovastikuntakokousedustajien vaaleissa.

2 §

Vaalilautakunnan tai muun vaalista vastaavan viranomaisen on kirkkolaissa säädettyinä tai tässä vaalijärjestyksessä määrättyinä aikoina ryhdyttävä kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.

3 §

Äänioikeutetun toimi, jolle kirkkolaissa, tässä vaalijärjestyksessä tai vaaliviranomaisen kuulutuksessa tai kirjeessä asetettu tai ilmoitettu määräaika päättyy pyhäpäivänä, arkilauantaina tai muuna säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/30) mukaan niihin rinnastettavana päivänä, voidaan suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Vaalitoimituksen, vaaliviranomaisen kokouksen tai muun viranomaiselle kuuluvan vaalitoimen aikaa koskevia, 1 momentissa mainitun lain säännöksistä poikkeavia määräyksiä on kuitenkin noudatettava. Tällainen toimi, joka riippuu äänioikeutetun 1 momentissa tarkoitetusta toimesta, siirtyy kuitenkin siinä määrätyllä tavalla.

2 luku

Papinvaali ja seurakuntavaalit

A. Vaalilautakunta, vaalitoimitus ja äänestäminen
1 §

Vaalit toimittaa vaalilautakunta, jonka kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee viimeistään toukokuussa sinä vuonna, jona seurakuntavaalit toimitetaan. Vaalilautakuntaan kuuluu kirkkoherra virkansa puolesta sekä vähintään neljä muuta jäsentä ja neljä varajäsentä. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto nimeää puheenjohtajan.

Vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessaan itselleen varapuheenjohtajan ja sihteerin.

2 §

Vaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaleissa on käytettävissä tarpeelliset tilat, kalusto ja välineet sekä saatavilla riittävä määrä äänestyslippuja.

3 §

Jokaisella äänestyspaikalla tulee olla saapuvilla yksi tai useampi vaalilautakunnan valitsema tunnuksella varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun.

Äänestäjällä, joka haluaa käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä, on siihen oikeus, jollei se viivytä vaalitoimitusta.

Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on olennaisesti heikentynyt, saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna itse valitsemaansa henkilöä.

Äänestäjää ei saa avustaa henkilö, joka on ehdokkaana.

Henkilö, joka avustaa äänestäjää, on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän tahdon ja pitämään salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot.

4 §

Jokaisessa äänestyspaikassa pitää vaalia toimitettaessa olla saapuvilla päätösvaltainen määrä vaalilautakunnan jäseniä.

Äänestyspaikan ovella tulee olla ilmoitus äänestysajoista.

5 §

Ennen äänestyksen aloittamista vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on

1) julistettava vaalitoimitus alkavaksi;

2) ilmoitettava, mikä tai mitkä vaalit toimitetaan, ja annettava muut äänestysmenettelyä koskevat ohjeet; sekä

3) näytettävä läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, ja sen jälkeen suljettava uurna.

Vaalitoimituksessa ei sallita keskustelua.

6 §

Äänestäjälle ei saa antaa äänestyslippua, ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty äänioikeutettuna vaaliluetteloon.

Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.

7 §

Äänestäjän on tehtävä merkintänsä äänestyslippuun äänestyssuojassa siten, että vaalisalaisuus säilyy. Tehtyään äänestysmerkintänsä tulee äänestäjän antaa äänestyslippu kahtia taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Leima on lyötävä taitetun äänestyslipun kääntöpuolelle. Äänestäjän on sen jälkeen pantava äänestyslippu vaaliuurnaan. Vaalileimasimena käytetään seurakunnan leimasinta.

Äänioikeuden käyttämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon.

8 §

Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ennen ilmoitetun äänestysajan päättymistä ovat saapuvilla odottamassa äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää ennen kuin vaalitoimitus siinä äänestyspaikassa lopetetaan. Ilmoitetun äänestysajan päättyessä on äänestyspaikka suljettava. Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuvilla oleville äänestäjille.

9 §

Sen jälkeen kun vaaliuurna on vaalitoimituksen alussa suljettu, sitä ei saa avata ennen kuin ryhdytään laskemaan ääniä.

Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna ja vaaliluettelo suljettava sinetillä ja pantava varmaan talteen. Kun vaalitoimitusta jatketaan, tulee vaalilautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.

10 §

Äänestyslipusta on käytävä ilmi, miten se taitetaan, ja sen on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen. Äänestyslipun sisäpuolelle on painettava otsikko, jossa mainitaan, missä vaalissa sitä käytetään.

Seurakuntavaaleissa saa äänestyslipussa olla otsikon lisäksi ainoastaan 42 §:n 1 momentissa mainittu painatus.

Siitä, mitä papinvaalin äänestyslippuun on otsikon lisäksi painettava, määrätään 26 §:ssä.

11 §

Äänestyslippu on mitätön,

1) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin kysymyksessä olevaa vaalia varten valmistettua äänestyslippua;

2) jos äänestyslippu on leimaamaton;

3) jos äänestysmerkintä on tehty niin, ettei siitä selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; sekä

4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.

Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

12 §

Milloin äänestyslippujen laskenta tai käsittely keskeytetään, kaikki äänestysliput ja laskelmat on säilytettävä siten, ettei kukaan saa niitä käsiinsä.

13 §

Vaalitoimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä toimituksen kulku kussakin äänestyspaikassa ja vaalin tulos sekä liitettävä valitusosoitus. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekä kunkin äänestyspaikan osalta kaksi siellä läsnä ollutta vaalilautakunnan jäsentä. Papinvaalin pöytäkirja kirjoitetaan kahtena kappaleena.

Vaalipöytäkirja ja vaalin tulosta koskevat laskelmat on säilytettävä seurakunnan arkistossa.

14 §

Äänestyspaikalla saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

Äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa puhein, kirjoituksin, painotuottein eikä muulla tavoin yrittää vaikuttaa äänestäjiin.

B. Vaaliluettelo
15 §

Vaalia varten on kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston toimesta laadittava vaaliluettelo.

Vaaliluettelo on laadittava

1) papinvaalia varten viidenteentoista päivään mennessä siitä, kun tuomiokapituli on tehnyt vaaliehdotuksen tai, jos vaalitoimitus siirtyy vaaliehdotuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden puolelle, tämän vuoden tammikuun 10 päivään mennessä; ja

2) seurakuntavaaleja varten syyskuun 10 päivään mennessä.

Samana kalenterivuonna toimitettavissa vaaleissa käytetään ensimmäistä sinä vuonna toimitettavaa vaalia varten laadittua lainvoiman saavuttanutta vaaliluetteloa.

Jos valituksen johdosta määrätyt uudet vaalit on toimitettava muuna vuonna, on laadittava uusi vaaliluettelo, johon on otettava kaikki sen vuoden alussa äänioikeutetut seurakunnan jäsenet.

16 §

Vaaliluetteloon on merkittävä kirkkolain 8 luvun 3 §:n mukaan äänioikeuteutut seurakunnan jäsenet ja heidän lukumääränsä. Vaaliluettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia varten.

Jos 63 §:ssä tarkoitetut ylimääräiset seurakuntavaalit toimitetaan ennen kuin seurakuntajaon tai seurakuntayhtymän perussäännön muutos on tullut voimaan, vaaliluetteloon on merkittävä ne seurakunnan jäsenet, joilla on seurakunnassa äänioikeus muutoksen toteuduttua.

Vaaliluettelo voidaan laatia myös kortiston muotoon.

17 §

Vaaliluettelon tarkistaa vähintään kaksi kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Tarkistus on suoritettava seurakuntavaaleissa syyskuun 10 päivään mennessä sekä papinvaalissa viimeistään viidentenä päivänä siitä kun vaaliluettelo 15 §:n 2 momentin 1 kohdan tai 4 momentin nojalla on laadittava.

Vaaliluettelon tarkistajien on

1) lisättävä luetteloon ne seurakunnan äänioikeutetut jäsenet, jotka ovat jääneet siihen merkitsemättä;

2) poistettava alla olevaa tekstiä kokonaan peittämättä yliviivaten kuolleiden nimet ja niiden nimet, jotka on merkitty virheellisesti äänioikeutetuiksi, sekä merkittävä toimenpiteen syy; ja

3) oikaistava muut luettelossa havaitsemansa virheet.

Vaaliluettelon tarkistajien on lopuksi merkittävä luetteloon äänioikeutettujen tarkistettu lukumäärä sekä päivättävä luettelo ja varmennettava se allekirjoituksillaan.

Varmentamisen jälkeen vaaliluetteloon ei saa tehdä muita muutoksia kuin ne, jotka aiheutuvat luetteloa vastaan esitettyihin oikaisuvaatimuksiin annetuista päätöksistä.

18 §

Vaaliluettelo on tarkastamista varten pidettävä valvonnan alaisena nähtävänä vähintään neljän tunnin ajan kahtena peräkkäisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Toisena päivänä nähtävilläolon on tapahduttava kello 15- 19. Seurakuntavaaleissa nähtävillä pitäminen tapahtuu kahtena syyskuun 16 päivän jälkeen ensiksi tulevana arkipäivänä ja papinvaalissa kahtena vaaliluettelon tarkistamisajan päättymisen jälkeen ensiksi tulevana arkipäivänä.

Vaaliluettelon nähtävillä pitämistä koskevassa kuulutuksessa on mainittava

1) vaaliluettelon nähtävillä olon aika ja paikka;

2) miten luetteloa vastaan voidaan tehdä oikaisuvaatimuksia; sekä

3) milloin vaalilautakunta kokoontuu oikaisuvaatimuksia käsittelemään.

Kuulutus on pantava seurakunnan ilmoitustaululle viimeistään kymmenen päivää ennen nähtävilläpitoajan alkua ja pidettävä siinä nähtävilläoloajan päättymiseen asti.

19 §

Äänioikeutettu seurakunnan jäsen ja kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen vaaliluetteloa vastaan. Seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että äänioikeus on häneltä ilman laillista syytä kielletty tai myönnetty toiselle. Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että joku on virheellisesti jätetty pois vaaliluettelosta taikka merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi. Oikaisuvaatimusta ei voida perustaa vaalivuoden alun jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherranvirastoon viimeistään vaaliluettelon nähtävilläoloajan päättymisen jälkeisenä toisena arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen saa puoliso ilman valtuutusta tehdä puolisonsa äänioikeuden osalta.

Toisen äänioikeutta vastaan tehdystä oikaisuvaatimuksesta vaalilautakunnan puheenjohtajan tulee antaa tieto asianomaiselle. Samalla on ilmoitettava, missä oikaisuvaatimus on nähtävänä, ja siitä että hänellä on tilaisuus antaa kirjallisesti selvitys äänioikeudestaan kirkkoherranvirastoon ennen vaalilautakunnan kokousta. Ilmoitus on kirjattuna kirjeenä tai muuten todistettavasti lähetettävä asianomaiselle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jollei asianomaisen osoitetta tunneta, ilmoitus oikaisuvaatimuksesta on viipymättä pantava julki seurakunnan ilmoitustaululle mainitsematta siinä kuitenkaan oikaisuvaatimuksen perustetta.

Vaalilautakunta käsittelee vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset papinvaalissa kaksi viikkoa vaaliluettelon nähtävilläoloajan jälkeen pidettävässä kokouksessa ja seurakuntavaaleissa lokakuun 10 päivänä pidettävässä kokouksessa.

20 §

Jollei vaatimuksia vaaliluettelon muuttamisesta ole määräaikana tehty, vaalilautakunnan on merkittävä luetteloon, että se on lainvoimainen.

Vaalilautakunnan tulee antaa kustakin oikaisuvaatimuksesta päätös valitusosoituksineen. Milloin vaaliluetteloon ottamista tarkoittava oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään taikka toisen poistamista vaaliluettelosta koskeva oikaisuvaatimus hyväksytään, päätös valitusosoituksineen on viimeistään vaalilautakunnan kokousta seuraavana arkipäivänä lähetettävä postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todistettavasti annettava sekä oikaisuvaatimuksen tekijälle että sille, jonka äänioikeutta päätös koskee.

21 §

Vaalilautakunnan päätöksestä tehtävä valitus osoitetaan tuomiokapitulille ja valituskirjelmä jätetään kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä kirkkoherranvirastoon.

Vaalilautakunnan on kiireellisesti lähetettävä tuomiokapitulille 1 momentissa tarkoitetut valituskirjelmät, ote pöytäkirjasta, oma lausuntonsa ja muut asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat. Tuomiokapitulin on ratkaistava asia ennen vaalin toimittamista sekä lähetettävä tieto päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sekä vaalilautakunnalle.

Kun oikaisuvaatimukset on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä, vaalilautakunnan on merkittävä vaaliluetteloon niistä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen jälkeen tehtävä luetteloon merkintä, että se siten oikaistuna on lainvoimainen.

22 §

Vaaliluetteloa on noudatettava, vaikka lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn valitukseen ei ole saatettu vaalilautakunnan tietoon ennen vaaleja. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle esitetyn tuomiokapitulin päätöksen mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.

C. Papinvaali
23 §

Papinvaali aloitetaan viimeistä vaalinäytettä seuraavana sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen ja päätetään joko samana päivänä taikka sitä seuraavana maanantaina. Vaalilautakunta määrää ennen ensimmäistä vaalinäytepäivää, minä aikoina äänestys suoritetaan. Jos vaali tulee toimitettavaksi kalenterivuoden alussa, tuomiokapitulin tulee määrätä vaalinäytteet annettaviksi niin, että vaalipäivä on aikaisintaan maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Vaali toimitetaan seurakunnan kirkossa taikka kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston esityksestä tuomiokapitulin määräämässä muussa paikassa.

24 §

Vaalilautakunta laatii kuulutuksen papinvaalista ja sen alkamisesta sekä äänestyspaikasta ja -ajoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kuulutus on pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viimeisestä vaalinäytepäivästä äänestyksen päättymiseen asti. Lisäksi kuulutus on julkaistava lehdessä viimeistään viisi päivää ennen vaalin alkamista.

25 §

Vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kelpoiseksi todettua hakijaa, jota ei ole asetettu ehdolle, ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Pyyntö, jossa on ilmoitettava ehdokkaan nimi, on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherranvirastoon viimeistään vaalitoimitusta edeltävänä keskiviikkona ennen kello 16.

Jos vaalilautakunta toteaa, että 1 momentissa tarkoitettu pyyntö on tehty oikeassa järjestyksessä ja tuomiokapituli on katsonut, että pyydetty on kelpoinen ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi eikä hän ole peruuttanut hakemustaan ennen viimeistä vaalinäytepäivää, puheenjohtajan on ennen äänestyksen alkamista ilmoitettava saapuvilla oleville seurakuntalaisille ylimääräisestä vaaliehdokkaasta sekä hänen nimensä ja virkaasemansa tai arvonsa.

26 §

Äänestyslipussa, jonka vaalilautakunta painattaa, tulee olla omassa sarakkeessaan kunkin vaalisijalle asetetun nimi, virka-asema ja arvo sekä, jos tuomiokapituli on katsonut vaalissa olevan ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi päteviä hakijoita, tyhjä sarake tällaista vaaliehdokasta varten.

27 §

Äänestyspaikan odotustiloihin ja kuhunkin äänestyssuojaan on pantava nähtäväksi ilmoitus vaaliehdokkaista sekä, jos ylimääräinen ehdokas on 25 §:ssä määrätyllä tavalla nimetty, myös hänestä. Ilmoitus ei saa olla sellainen, että se muistuttaa äänestyslippua.

28 §

Äänestäjän, joka äänestää vaalisijalla olevaa ehdokasta, on tehtävä selvästi näkyvä merkintä äänestyslipun siihen sarakkeeseen, jossa tämän nimi on.

Jos valitsija haluaa äänestää vaaliin pyydettyä ylimääräistä vaaliehdokasta, hänen on kirjoitettava äänestyslipussa olevaan tyhjään sarakkeeseen tämän nimi. Samalla hänellä on oikeus äänestää varsinaisella vaalisijalla olevaa pappia.

Äänestysmerkinnän epäselvyyttä koskevaa 11 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan erikseen 1 momentissa tarkoitettuun merkintään ja 2 momentissa tarkoitettuun nimen kirjoittamiseen.

29 §

Kun äänestys on julistettu päättyneeksi, otetaan äänestyliput vaaliuurnasta ja lasketaan sekä äänestyslippujen että vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä. Sen jälkeen erotetaan 11 §:n mukaan mitättömät äänestysliput ja lasketaan kunkin ehdokkaan saamat äänet. Jos vaalissa on ylimääräinen vaaliehdokas, on ääniä laskettaessa ensin todettava, onko hän saanut vähintään kirkkolain 8 luvun 1 §:n 3 momentissa vaaditun osan seurakunnan äänimäärästä ja annetuista äänistä. Jollei näin ole tapahtunut, on kunkin vaalisijalle asetetun ehdokkaan saamaan äänimäärään lisättävä ylimääräistä vaaliehdokasta äänestäneiden heille antamat äänet.

Kun äänet on laskettu, vaalilautakunnan puheenjohtaja julistaa vaalin tuloksen ja antaa valitusosoituksen.

Vaalilautakunta lähettää pöytäkirjan toisen kappaleen tuomiokapitulille. Kaikki äänestysliput on pantava kestävään päällykseen, joka on suljettava sinetillä ja säilytettävä kirkkoherranvirastossa vähintäään neljä vuotta.

D. Seurakuntavaalit
1. Vaalien ajankohta
30 §

Seurakuntavaalit aloitetaan vaalivuonna marraskuun toisena sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen ja päätetään joko samana päivänä tai viimeistään seuraavana torstaina. Milloin viimeinen vaalipäivä on torstaina, äänestys päättyy viimeistään kello 18.

Äänioikeutettu henkilö saa seurakuntavaaleissa äänestää ennakolta niin kuin siitä jäljempänä määrätään.

Tuomiokapituli määrää 62 ja 63 §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten seurakuntavaalien ajan.

2. Valitsijayhdistys, ehdokaslistat ja vaalien valmistelu
31 §

Oikeus asettaa ehdokkaita seurakuntavaaleissa on valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä on perustanut. Henkilö saa olla perustajajäsenenä vain yhdessä kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston ja vain yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten perustetussa valitsijayhdistyksessä. Jos hän on samassa vaalissa ryhtynyt perustajajäseneksi useampaan valitsijayhdistykseen, vaalilautakunnan on poistettava hänet niistä kaikista.

32 §

Valitsijayhdistys saa nimetä ehdokaslistassaan enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin kirkkovaltuustoon tai seurakuntaneuvostoon on valittava jäseniä. Täydellisessä yhteistaloudessa olevien seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdotettuja saa kuitenkin olla kolme kertaa niin paljon kuin seurakunnasta on valittava. Seurakunnassa, josta yhteiseen kirkkovaltuustoon on valittava vain yksi jäsen, saa valitsijayhdistys ehdottaa kuutta ehdokasta. Sama henkilö saa saman toimielimen jäsenten vaalissa olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Valitsijayhdistyksellä on oikeus ehdottaa ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi ehdokaslistan nimitys, johon tulee sisältyä sana ehdokaslista. Nimitys ei saa olla sopimaton eikä harhaanjohtava. Eri valitsijayhdistykset eivät saa käyttää samaa nimitystä.

33 §

Valitsijayhdistys perustetaan yhdistyksen jäsenten allekirjoittamalla perustamisasiakirjalla, jonka tulee sisältää

1) maininta vaalista, jota varten valitsijayhdistys on perustettu; ja

2) ehdokaslista, jossa on ilmoitettava ehdokkaiden nimet siinä muodossa ja järjestyksessä, mihin heidät ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa, sekä enintään kahta ilmaisua käyttäen kunkin ehdokkaan arvo, ammatti tai toimi ja hänen osoitteensa.

Valitsijayhdistyksen jäsenten allekirjoitukset on selvennettävä merkitsemällä niiden alle allekirjoittajan nimi sekä arvo, ammatti tai toimi ja hänen osoitteensa.

Perustamisasiakirjaan on liitettävä kunkin ehdokkaaksi asetetun henkilön allekirjoittama suostumus ehdokkuuteen ja vakuutus, ettei hän ole suostunut saman toimielimen vaalissa toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Perustamisasiakirjassa on nimettävä joku valitsijayhdistyksen jäsen yhdistyksen asiamieheksi ja toinen hänen varamiehekseen. Nämä eivät saa olla vaalilautakunnan jäseniä eivätkä yhdistyksen ehdokkaita.

Perustamisasiakirjaan on lisäksi liitettävä asiamiehen kirjallinen vakuutus siitä, että

1) ehdokkaat ovat seurakunnan luottamustoimeen vaalikelpoisia; ja

2) valitsijayhdistyksen jäsenet ovat äänivaltaisia seurakunnan jäseniä.

34 §

Seurakuntayhtymässä, jossa seurakunnat ovat täydellisessä yhteistaloudessa, on jokaisessa seurakunnassa valitsijayhdistys perustettava ja perustamisasiakirjat laadittava erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja erikseen seurakuntaneuvoston vaalia varten.

35 §

Vaalilautakunnan tulee vaalivuonna viimeistään elokuun 20 päivänä pidettävässä kokouksessa laatia kuulutus, jossa on ilmoitettava kirkkovaltuustoon taikka yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon valittavien jäsenten määrä, ehdokkaiden vaalikelpoisuuden edellytykset sekä minä päivinä ja kellonaikoina ja mihin valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on jätettävä.

Kuulutus on pantava seurakunnan ilmoitustaululle ennen elokuun viimeistä sunnuntaita ja pidettävä siinä syyskuun loppuun asti. Lisäksi kuulutus on julkaistava lehdessä elokuun loppuun mennessä.

36 §

Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja liitteineen on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai tämän varamiehen toimesta annettava kirkkoherranvirastoon viimeistään ennen kello 16 syyskuun viimeisenä arkipäivänä.

Kirkkoherranvirasto on pidettävä auki perustamisasiakirjojen antamista varten määrätyn määräajan viimeisenä päivänä kello 12-16.

37 §

Vaalilautakunta tarkastaa perustamisasiakirjat niihin sisältyvine ehdokaslistoineen valmistavasti viimeistään lokakuun 2 päivänä pidettävässä kokouksessa. Perustamisasiakirja, joka on jätetty määräajan päättymisen jälkeen, on jätettävä tutkimatta. Tästä on ilmoitettava jollekin perustamisasiakirjan allekirjoittajista.

Jollei ehdokkaaksi otettu henkilö ehdokaslistojen jättämisajan päättyessä ole vaalikelpoinen tai jos ehdokaslistan nimitys on 32 §:n 2 momentin vastainen tai ehdokaslista muutoin on virheellinen tai puutteellinen tai jollei valitsijayhdistys ole laillisesti perustettu, lautakunnan tulee varata valitsijayhdistykselle tilaisuus antaa selitys tai tehdä oikaisu. Tästä on annettava todisteellinen tieto valitsijayhdistyksen asiamiehelle tai, jollei asiamiestä ole, jollekin perustamiskirjan allekirjoittajista. Samalla on ilmoitettava havaittu virhe tai puute taikka tarvittava lisäselvitys sekä määräaika, jonka kuluessa oikaisun tai täydennyksen saa toimittaa tai lisäselvityksen esittää. Oikaisuna ei ehdokasta saa korvata toisella ehdokkaalla.

Valitsijayhdistyksen asiamiehellä tai, jollei asiamiestä ole, perustamiskirjan allekirjoittajalla on oikeus viimeistään lokakuun 10 päivänä ennen kello 16 tehdä oikaisu tai antaa pyydetty lisäselvitys. Lisäksi asiamiehellä tai allekirjoittajalla on oikeus tehdä ehdokkaiden nimeä sekä arvoa, ammattia tai tointa ja osoitetta koskevia tarkistuksia.

Perustamisasiakirjat, joiden johdosta ei ole esitetty huomautuksia tai päätetty vaatia lisäselvityksiä, on hyväksyttävä.

38 §

Jos henkilö on suostumuksensa mukaisesti nimetty saman toimielimen jäsenten vaalissa kahden tai useamman valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, vaalilautakunnan on ilmoitettava tästä ehdokkaalle ja asianomaisten valitsijayhdistysten asiamiehille tai, jollei asiamiestä ole, jollekin perustajalle. Samalla valitsijayhdistyksen asiamiehelle on varattava tilaisuus 37 §:n 3 momentissa määrättyyn aikaan mennessä poistaa tällainen ehdokas.

Mikäli sama nimitys on ehdotettu kahden tai useamman valitsijayhdistyksen nimitykseksi, lautakunnan tulee varata määräajassa valitsijayhdistykselle tilaisuus luopua nimityksestä ja ehdottaa uutta.

Jollei 1 tai 2 momentissa tarkoitettua oikaisua tehdä, tulee vaalilautakunnan poistaa ehdokkaan nimi tai ehdokaslistan nimitys kaikista kysymyksessä olevan toimielimen vaalin ehdokaslistoista.

39 §

Lokakuun 10 päivänä kello 16 jälkeen pidettävässä kokouksessa vaalilautakunta

1) käsittelee 19 §:ssä mainitut vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset;

2) ottaa lopullisesti käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi ne valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat, joiden osalta on pyydetty oikaisua tai lisäselvityksiä;

3) tekee ehdokaslistoihin 37 §:n 2 ja 3 momentin ja 38 §:n mukaisista oikaisuista, täydennyksistä ja tarkistuksista sekä ehdokkaiden kuolemasta aiheutuvat muutokset;

4) laatii ehdokaslistojen yhdistelmän arpomalla ehdokaslistojen järjestyksen, numeroimalla kaikki listat roomalaisilla numeroilla vasemmalta oikealle ja merkitsemällä yhdistelmään hyväksytyt nimitykset;

5) numeroi ehdokkaat juoksevassa numerojärjestyksessä alkaen numerosta 2 siten, että ensin annetaan numerot ehdokaslistojen yhdistelmässä ensimmäiseksi arvotun ehdokaslistan ehdokkaille valitsijayhdistyksen ilmoittamassa järjestyksessä, sen jälkeen toiseksi arvotun ehdokaslistan ehdokkaille ja niin edelleen;

6) määrää vaalihuoneistot sekä päättää, toimitetaanko vaali kaikkina 30 §:n 1 momentissa mainittuina päivinä sekä minä päivinä ja kellonaikoina äänestys kussakin paikassa tapahtuu;

7) päättää ennakkoäänestystä koskevista asioista ja laatii 43 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen; sekä

8) valitsee vaaliavustajat ja päättää muista vaalin valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä, jollei niistä aikaisemmin ole tehty päätöstä.

Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja, jota ei voida oikaisumenettelyn jälkeen hyväksyä, on hylättävä. Milloin virhe koskee vain joitakin ehdokkaita, on ainoastaan heidän nimensä poistettava ehdokaslistasta. Samoin on poistettava ehdokaslistan nimitys, jota ei ole hyväksytty.

Seurakuntayhtymässä, jossa seurakunnat ovat täydellisessä yhteistaloudessa, numeroidaan jokaisessa seurakunnassa yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten ehdokaslistoihin kuuluvat ehdokkaat samalla tavoin kuin 1 momentin 5 kohdassa on määrätty ja seurakuntaneuvoston jäsenten ehdokaslistoihin kuuluvat ehdokkaat siten, että numerointi jatkuu viimeisestä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen ehdokkaan numerosta.

40 §

Saman ehdokaslistan ehdokkaat merkitään ehdokaslistan numeron alle yhteiseen kehykseen, jossa kullakin ehdokkaalla on oma ruutunsa, valitsijayhdistyksen ilmoittamassa järjestyksessä ylhäältä alaspäin tai, jos ehdokkaat on lukumääränsä vuoksi merkittävä kahdelle tai useammalle vierekkäiselle palstalle, riveittäin vasemmalta oikealle.

Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsikko, josta käy selville, mitä vaalia varten yhdistelmä on laadittu sekä 39 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan edellyttämät seikat. Ehdokkaan asuinpaikka merkitään ehdokaslistojen yhdistelmään vain, jos se on tarpeen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi.

Seurakunnassa, joka kuuluu täydellisessä yhteistaloudessa olevaan seurakuntayhtymään, laaditaan ehdokaslistojen yhdistelmä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten.

Ehdokaslistojen yhdistelmään käytettävän paperin tulee olla kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaalissa valkeaa sekä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa sinistä.

41 §

Viimeistään kolme viikkoa ennen vaalin alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava julki seurakunnan ilmoitustaululle. Yhdistelmästä ja sen saatavilla olosta on samassa ajassa ilmoitettava lehdessä.

42 §

Äänestyslipun tulee olla vakiokokoa 148 x 210 mm. Sen sisäpuolelle on painettava ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä N:o .... ehdokkaan numeron merkitsemistä varten.

Äänestyslippuihin käytettävän paperin värin tulee olla sama kuin vastaavassa ehdokaslistojen yhdistelmässä.

Kirkkohallitus huolehtii varsinaisissa seurakuntavaaleissa käytettävien äänestyslippujen painattamisesta. Muissa seurakuntavaaleissa käytettävien äänestyslippujen painattamisesta huolehtii vaalilautakunta.

3. Ennakkoäänestys
43 §

Vaalilautakunnan laatima kuulutus ennakkoäänestysajoista ja -paikoista on, jollei 58 §:stä muuta johdu, 8 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista pantava seurakunnan ilmoitustaululle ja pidettävä siinä ennakkoäänestyksen päättymiseen asti. Lisäksi kuulutuksesta on ilmoitettava lehdessä viimeistään viisi päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Ennakkoäänestys aloitetaan lokakuun viimeistä sunnuntaita seuraavana maanantaina ja se jatkuu saman viikon perjantaihin. Äänestys tapahtuu

1) kirkkoherranvirastoissa niiden aukioloaikoina ja joka päivä ainakin kello 10-14; sekä,

2) jos vaalilautakunta niin määrää, myös muissa paikoissa vaalilautakunnan määrääminä muina aikoina.

Kirkkolain 8 luvun 5 §:ssä tarkoitetuissa poikkeuksellisissa seurakuntavaaleissa voidaan äänestää ennakolta vain sen seurakunnan kirkkoherranvirastossa, jossa nämä vaalit pidetään.

44 §

Ennakkoäänestyksessä käytetään 42 §:ssä tarkoitettuja seurakuntavaaleja varten valmistettuja äänestyslippuja sekä kirkkohallituksen toimesta valmistettuja vaalikuoria, lähetekirjelomakkeita ja lähetekuoria, jotka ovat kaikissa seurakunnissa samanlaisia.

Vaalilautakunta määrää ennakkoäänestystä varten yhden tai useamman vaalitoimitsijan.

45 §

Äänestäjän on ilmoittauduttava ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle ja esitettävä hänelle henkilöllisyystodistus tai muu riittävä selvitys henkilöllisyydestään. Tämän jälkeen hänelle annetaan äänestyslippu kirkkovaltuuston jäsenten vaalia varten taikka äänestysliput yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaaleja varten sekä vaalikuori, lähetekirjelomake ja lähetekuori.

Äänestäjälle, joka äänestää oman seurakuntansa alueella olevassa ennakkoäänestyspaikassa, on varattava tilaisuus tutustua seurakuntansa ehdokaslistojen yhdistelmiin.

Äänestäjällä on oikeus äänestää sen seurakunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa hänet on merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi.

46 §

Kun äänestäjä on merkinnyt äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jota hän äänestää, hänen on taitettava äänestyslippu ja suljettava se taitettuna ja leimaamattomana toimitsijan nähden vaalikuoreen. Vaalikuori on tämän jälkeen leimattava sen seurakunnan leimalla, jossa ennakkoon äänestäminen tapahtuu. Vaalikuoreen ei saa tehdä muita merkintöjä.

47 §

Lähetekirje on osoitettava sen seurakunnan vaalilautakunnalle, jossa äänestäjä on ilmoituksensa mukaan merkitty vaaliluetteloon.

Lähetekirjeen tulee 4 momentissa mainitun todistuksen lisäksi sisältää

1) äänestäjän selitys siitä, että hän vaalisalaisuuden säilyttäen on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen taitettuna vaalikuoreen;

2) äänestäjän täydellinen nimi ja henkilötunnus sekä, milloin nimi on muuttunut, myös edellinen nimi; sekä

3) ilmoitus seurakunnasta, jossa äänestäjä on merkitty vaaliluetteloon, ja sen kirkkoherranviraston osoitteesta.

Äänestäjän on vaalitoimitsijan läsnäollessa omakätisesti allekirjoitettava lähetekirje.

Vaalitoimitsijan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut oikein, ja ilmoitettava ennakkoäänestyspaikka sekä päivättävä ja allekirjoitettava todistus. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen. Vaalitoimitsijan on viivytyksettä lähetettävä lähetekuori sen seurakunnan vaalilautakunnalle, jonka vaalitoimitukseen äänestäjä on osallistunut.

48 §

Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään äänestäjän nimi, seurakunta, jossa äänestäjä ilmoituksensa mukaan on merkitty vaaliluetteloon, sekä päivä, jolloin äänestäminen on tapahtunut. Kirkkohallitus painattaa lomakkeen luetteloa varten.

49 §

Seurakunnan vaalilautakunnalle saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksessa, joka pidetään ennen vaalin alkamista siten, että vaaleja edeltävänä perjantaina ennen klo 16 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään siinä käsitellä.

Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta,

1) jos ennakolta äänestänyttä henkilöä ei ole merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi tai jos käy ilmi, että hän on kuollut;

2) jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt; tai

3) jos vaalikuori on avonainen tai leimaamaton taikka siihen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä.

Siitä, että äänestys on jätetty huomioon ottamatta, on tehtävä merkintä vaalilautakunnan pöytäkirjaan ja liitettävä siihen vaalikuori sisältöineen sekä lähetekirje ja -kuori.

Jos lähetekirje ja vaalikuori hyväksytään, merkitään vaaliluetteloon, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Samalla vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä on todettu äänioikeutetuksi. Hyväksytyt vaalikuoret lasketaan ja tarkastetaan, että niiden lukumäärä on sama kuin vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä. Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä varmassa tallessa.

Vaalilautakunnalle 1 momentissa mainitun määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret on avaamatta jätettävä huomioon ottamatta. Määräajan jälkeen saapuneisiin kuoriin merkitään niiden saapumisajankohta.

4. Vaalitoimitus ja vaalin tuloksen vahvistaminen
50 §

Vaalilautakunta ilmoittaa vaaleista kuulutuksella, jossa mainitaan vaalien alkamisaika sekä äänestyspaikat ja -ajat.

Kuulutus on pantava seurakunnan ilmoitustaululle viimeistään kahdeksan päivää ennen vaalien alkamista. Sen lisäksi se on julkaistava lehdessä viimeistään viisi päivää ennen vaalien alkamista.

Jos äänestystä 58 §:ssä mainituissa tapauksissa ei toimeenpanna, siitä on ilmoitettava 2 momentissa määrätyllä tavalla.

51 §

Vaalitoimitus alkaa sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen. Seurakunnan kirkko on varsinainen äänestyspaikka. Jos kahdella seurakunnalla on yhteinen kirkko, sopivat vaalilautakunnat siitä, kumman seurakunnan vaalitoimitus aloitetaan kirkossa. Toisen seurakunnan vaalitoimitus aloitetaan tällöin vaalilautakunnan määräämässä paikassa. Jollei asiasta voida sopia, se on alistettava tuomiokapitulin ratkaistavaksi.

Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto määrää, mihin muualle kuin kirkkoon seurakunnan alueella järjestetään äänestyspaikat. Jos seurakunnan alue on pieni tai jos liikenneyhteydet sen sallivat, voidaan äänestäminen järjestää yhdessä paikassa tapahtuvaksi.

Äänestäjä saa äänestää missä tahansa seurakunnan äänestyspaikassa.

52 §

Jos seurakunnassa on useita äänestyspaikkoja, vaalilautakunta siirtyy äänestyspaikasta toiseen toimittamaan äänestyksen ilmoitettuina aikoina.

Eri äänestyspaikoissa voidaan käyttää joko samaa vaaliuurnaa tai eri vaaliuurnia.

53 §

Kunkin äänestyspaikan odotustiloihin ja äänestyssuojiin on pantava nähtäväksi painetut ehdokaslistojen yhdistelmät.

54 §

Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jota hän äänestää.

55 §

Kun äänestys on julistettu päättyneeksi, vaalilautakunta ottaa ennakkoäänestyksessä hyväksytyistä vaalikuorista äänestysliput sekä niitä avaamatta leimaa ja pudottaa ne vaaliuurnaan. Äänten laskemisen alkaessa kaikki äänestysliput otetaan uurnasta ja lasketaan sekä äänestyslippujen että vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä. Sen jälkeen vaalilautakunta erottaa 11 §:n mukaan mitättömät äänestysliput ja laskee annetut äänet.

Jos käy ilmi, että ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut, tulevat hänelle annetut äänet sen ehdokaslistan hyväksi, jossa hän on ollut ehdokkaana.

Kun vaalilautakunta on laskenut äänet, kunkin valitsijayhdistyksen samalle ehdokaslistalle asettamat ehdokkaat pannaan heidän henkilökohtaisten äänimääriensä osoittamaan järjestykseen. Sen jälkeen annetaan ensimmäiselle heistä vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet, kolmannelle kolmannes, neljännelle neljännes ja niin edelleen. Vertausluku on laskettava sellaisellekin ehdokkaalle, joka ei ole saanut henkilökohtaisesti yhtään ääntä.

56 §

Äänestyksen tulos lasketaan erikseen kirkkovaltuuston jäsenten, yhteiseen kirkkovaltuustoon kustakin seurakunnasta valittavien jäsenten ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa. Tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan eri ehdokaslistoilla olevien ehdokkaiden nimet heidän 55 §:n 3 momentin mukaan saamiensa vertauslukujen osoittamaan järjestykseen ja kunkin kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa. Valituksi tulee kussakin vaalissa tämän nimisarjan alusta niin monta ehdokasta, kuin siinä vaalissa on jäseniä valittava.

57 §

Ehdokaslistalta valittujen varajäseniksi nimetään kussakin 56 §:ssä tarkoitetussa vaalissa erikseen jokaisen siinä vaalissa esiintyneen ehdokaslistan valitsematta jääneet ehdokkaat heidän 55 §:n 3 momentin mukaan saamiensa vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä.

58 §

Jos määräaikaan mennessä kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston taikka seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten on annettu vain yksi hyväksyttävä ehdokaslista, jossa on enemmän ehdokkaita kuin vaalissa on valittava, eikä valitsijayhdistys ole tehnyt 2 momentissa sanottua ilmoitusta, toimitetaan vaali varsinaisten ja varajäsenten nimeämiseksi.

Jos valitsijayhdistys nimeää ehdokkaita enemmän kuin on valittava, ehdokaslistan yhteydessä voidaan sen varalta, ettei muita hyväksyttäviä ehdokaslistoja anneta, ilmoittaa, ketkä ehdokkaista tulevat varsinaisiksi jäseniksi ja missä järjestyksessä muut tulevat varajäseniksi.

Jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä paljon kuin on valittava tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä, ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä.

59 §

Valitsijayhdistyksen asiamiehellä tai tämän varamiehellä on oikeus olla läsnä vaalilautakunnan kokouksessa äänestyslippuja laskettaessa sekä vaalin tulosta määrättäessä. Läsnä olleista on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

60 §

Vaalilautakunnan on viimeistään vaaliviikkoa seuraavan viikon keskiviikkona pidettävässä kokouksessa vahvistettava vaalin tulos. Ilmoitus siitä, että vaalipöytäkirja valitusosoituksineen on nähtävänä kirkkoherranvirastossa sen aukioloaikoina, on pantava seurakunnan ilmoitustaululle viimeistään kahdeksantena päivänä vaalitoimituksen päättymispäivän jälkeen ja pidettävä siinä 30 päivän ajan.

Vaalilautakunnan on ilmoitettava vaalin tuloksesta kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkkovaltuustolle ja seurakuntaneuvostolle sekä kullekin varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi valitulle.

61 §

Kaikki äänestysliput ja ehdokaslistojen yhdistelmä on kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalissa pantava kunkin vaalin osalta erikseen kestävään päällykseen, joka on suljettava sinetillä sekä säilytettävä kirkkoherranvirastossa, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu.

Jos vaalista on valitettu, kirkkoherran on tuomiokapitulin pyynnöstä lähetettävä sen vaalin äänestysliput, jota valitus koskee, 1 momentissa mainitussa sinetöidyssä päällyksessä tuomiokapitulille.

5. Poikkeukselliset seurakuntavaalit
62 §

Jos kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä joko yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston vaalia varten ei 36 §:ssä mainittuun määräaikaan mennessä ole seurakunnassa jätetty yhtään hyväksyttyä ehdokaslistaa tai jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhteensä vähemmän kuin neljä viidesosaa valittavien määrästä, vaalilautakunnan on ilmoitettava asiasta tuomiokapitulille, joka määrää tässä seurakunnassa vaalien uuden alkamisajan.

Jos 1 momentissa mainitun toimielimen valittujen jäsenten yhteinen luku vaalikauden aikana jää alle kolmen neljänneksen säädetystä määrästä, toimielimen puheenjohtajan on saatettava asia tuomiokapitulin tietoon. Tuomiokapituli voi tällöin määrätä toimitettavaksi täydennysvaalit.

Mikäli vaalia tai siihen liittyviä toimenpiteitä ei ole toimitettu säädettyinä aikoina tai toimitettu vaali on valituksen johdosta kumottu, tuomiokapituli määrää uuden vaalien alkamisajan.

Määrätessään vaalien uuden alkamisajan tai toimitettavaksi täydennysvaalit tuomiokapitulin on tarvittaessa määrättävä uusi aika myös vaaleihin liittyviä toimenpiteitä varten.

Tässä pykälässä tarkoitetuissa vaaleissa valittujen toimikausi kestää kulumassa olevan vaalikauden loppuun.

63 §

Jos kesken seurakunnallisen vaalikauden tapahtuu kirkkolain 8 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu muutos, toimitetaan ylimääräiset vaalit, joissa valitaan tarpeen mukaan uusien toimielimien jäsenet ja entisiin toimielimiin uudet jäsenet.

Kirkkohallitus voi kuitenkin 1 momentissa mainituista muutoksista päättäessään määrätä,

1) että täydelliseen yhteistalouteen tulevien seurakuntien yhteisenä kirkkovaltuustona toimii jakamattoman seurakunnan kirkkovaltuusto tai entinen yhteinen kirkkovaltuusto vaalikauden loppuun;

2) että uusia vaaleja ei toimiteta kulumassa olevaa vaalikautta varten, jos muutos on vähäinen; tai

3) että kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto on muodostettava kulumassa olevan vaalikauden ajaksi uusia vaaleja toimittamatta edellisen vaalin tuloksen perusteella ottamalla soveltuvin kohdin huomioon seurakuntajaon tai yhteistalouden muutoksesta aiheutuvat kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenmäärän muutokset sekä 56 §:ssä tarkoitetun vertauslukujen mukaan laaditun nimisarjan. Jos seurakunta yhdistetään toiseen seurakuntaan, on kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenten paikat jaettava seurakuntien kesken kirkkolain 11 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyä menettelytapaa noudattaen.

Tuomiokapituli määrää ylimääräisiin seurakuntavaaleihin liittyvien toimien ajankohdan. Milloin seurakuntajaon muuttaminen seuraavan vuoden alusta on vireillä vaalivuoden elokuun päättyessä, tuomiokapituli voi määrätä, että varsinaiset vaalit toimitetaan vasta sen jälkeen kun päätös seurakuntajaon muuttamisesta on annettu. Vaalia toimitettaessa on tällöin noudatettava soveltuvin osin ylimääräisten vaalien toimittamisesta annettuja säännöksiä.

E. Erinäisiä määräyksiä
64 §

Jos seurakunta kokonaan tai osa seurakunnan alueesta liitetään toiseen seurakuntaan, sen seurakunnan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston sekä vaalilautakunnan, johon seurakunta tai alue liitetään, on hoidettava vaalista johtuvat toimet näin muodostetun seurakunnan alueella.

Sen seurakunnan kirkkoherranviraston, josta alue siirretään toiseen seurakuntaan, on tarvittaessa annettava tälle luettelo kaikista niistä äänioikeusiän saavuttaneista seurakunnan jäsenistä, jotka asuvat siirrettävällä alueella.

65 §

Seurakuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuotena toimitettavissa seurakuntavaaleissa noudatetaan uutta seurakuntajakoa. Ehdokkaiden ja vaalilautakuntien jäsenten vaalikelpoisuus luottamustoimeen sekä seurakunnan äänioikeutetun jäsenen kelpoisuus valitsijayhdistyksen perustajajäseneksi määräytyvät tällöin uuden jaotuksen mukaisesti.

66 §

Jos seurakunnat ovat täydellisessä yhteistaloudessa, seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan on vaalivuoden huhtikuun loppuun mennessä ilmoitettava tuomiokapitulille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten luvun jakamista varten kunkin seurakunnan väkiluku vaalivuoden alussa.

Tuomiokapituli vahvistaa vaalivuoden toukokuussa kirkkolain 11 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten paikkojen jaon yhtymään kuuluvien seurakuntien luvun sekä seurakunnissa vuoden alussa olleiden väkilukujen perusteella.

3 luku

Piispanvaali ja muut hiippakunnalliset vaalit

A. Piispanvaali
1 §

Kun piispanvaali on määrätty toimitettavaksi, tuomiokapituli antaa vaalin ajankohdasta tiedon kirkkoherroille ja lääninrovasteille. Arkkipiispan vaalista on tieto annettava myös muille tuomiokapituleille. Tuomiokapitulin on viipymättä laadittava rovastikunnittain nimikirjan perusteella ja ottaen huomioon äänioikeutta ja hiippakuntaan kuulumista koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännökset luettelo piispanvaalissa äänivaltaisista papeista ja lehtoreista sekä lähetettävä kullekin lääninrovastille ote tästä luettelosta.

Kirkkoherra huolehtii siitä, että kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee valitsijat, ja ilmoittaa vaalin tuloksen lääninrovastille.

Lääninrovasti laatii 1 momentissa mainitun otteen ja 2 momentissa mainittujen ilmoitusten perusteella luettelon niistä henkilöistä rovastikunnassa, joilla kirkkolain 18 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan on äänioikeus piispanvaalissa.

Arkkipiispan vaalia varten kukin tuomiokapituli laatii luettelon niistä henkilöistä, joilla hiippakunnan osalta on kirkkolain 18 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan äänioikeus arkkipiispan vaalissa. Arkkihiippakunnan lääninrovastit liittävät 3 momentissa mainittuun luetteloon ne kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, jotka asuvat rovastikunnan alueella.

2 §

Äänestys piispanvaalissa toimitetaan kussakin rovastikunnassa samanaikaisesti koko hiippakunnassa lääninrovastin tai hänen estyneenä ollessaan virassa vanhimman kirkkoherran puheenjohdolla. Piispa ja lakimiesasessori äänestävät tuomiorovastikunnassa.

Lääninrovasti kutsuu vaalikokoukseen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetut papit, lehtorit ja valitsijat.

Arkkipiispan vaalissa äänestetään arkkihiippakunnassa 1 momentissa mainitulla tavalla. Muissa hiippakunnissa kirkkolain 18 luvun 3 §:n 3 momentissa mainitut äänivaltaiset äänestävät tuomiokapitulissa piispan puheenjohdolla noudattaen soveltuvin osin, mitä äänestämisestä rovastikunnassa on säädetty tai määrätty.

3 §

Puheenjohtajan on pidettävä rukous ja muistutettava valitsijoita vaalin tärkeydestä sekä kehotettava heitä äänestämään kirkkolain 18 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisessa järjestyksessä kolmea vaalikelpoista pappia, jotka he katsovat jumalanpelon, opin ja kyvyn puolesta kelvollisimmiksi avoinna olevaan piispanvirkaan. Ehdokkaiden etu- ja sukunimet sekä tarvittaessa arvo tai ammatti ja asuinpaikka on merkittävä äänestyslippuun siten, ettei ehdokkaiden henkilöllisyydestä synny epätietoisuutta.

Äänivaltainen, joka ei voi saapua vaalitoimitukseen, saa lähettää taitetun äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa, jonka päälle hän on merkinnyt nimensä ja sen, että siinä on hänen äänestyslippunsa. Kuori on, jollei sitä 3 momentin mukaan ole jätettävä avaamatta, vaalisalaisuuden säilyttäen avattava äänestyksen alkaessa ja äänestyslippu on sitä lukematta pantava samaan uurnaan kuin muut äänestysliput.

Jos puheenjohtaja toteaa, ettei äänestyslipun antaneen tai lähettäneen henkilön nimi ole 1 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetussa luettelossa, tai muusta syystä katsoo, ettei tällä ole äänioikeutta, puheenjohtajan on pantava vaalitoimituksessa annettu äänestyslippu avaamattomana tämän nimellä varustettuun erilliseen suljettuun kuoreen tai jätettävä 2 momentissa tarkoitettu kuori avaamatta sekä lähetettävä kuoret tuomiokapitulille. Puheenjohtajan ratkaisun perusteet on merkittävä pöytäkirjaan.

4 §

Äänestyslippu, jossa on allekirjoitus tai muu asiaton merkintä taikka jossa ei ole kolmea 3 §:n 1 momentin mukaista nimeä, on mitätön.

Vaalitoimituksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään äänestyslippujen lukumäärä, ketkä ovat äänestäneet saapuvilla olevina ja ketkä poissaolevina, montako ääntä kukin on saanut eri ehdokassijoille sekä mitä muuta vaalitoimituksessa on tapahtunut. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Sen tarkistaa kaksi vaalitoimituksessa valittua tarkistajaa.

Puheenjohtajan on lähetettävä äänestysliput ja pöytäkirja tuomiokapituliin suljetussa päällyksessä, johon on merkittävä sen sisältö ja lähettäjä.

5 §

Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu 4 §:n 1 momentin perusteella mitätön.

Tuomiokapituli lähettää ehdollepanoa koskevan pöytäkirjan ja ehdollepantujen ansioluettelot valtioneuvostolle.

B. Pappisasessorin ja lääninrovastin vaalit
6 §

Tuomiokapituli määrää pappisasessorin vaalin ajankohdan ja antaa siitä tiedon lääninrovasteille.

Kun lääninrovastin virka on täytettävä, tuomiokapituli määrää jonkun rovastikunnan kirkkoherroista toimittamaan vaalin.

7 §

Pappisasessorin ja lääninrovastin vaalissa on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 3 ja 4 §:ssä ja 5 §:n 1 momentissa sekä pappisasessorin vaalissa lisäksi mitä 2 §:n 1 momentissa on määrätty. Äänestyslippuun merkitään kummassakin vaalissa vain yksi nimi.

Vaaleissa käytetään vaaliluettelona rovastikuntaa koskevaa otetta 1 §:n 1 momentissa mainitusta äänivaltaisten luettelosta. Luettelo on tarkastettava kutakin vaalia varten.

C. Hiippakuntakokousedustajien vaalit
8 §

Hiippakuntakokouksen pappisedustajien vaali toimitetaan 4 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa rovastikunnan pappien kokouksessa kirkkolain 20 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettynä päivänä. Vaalissa käytetään 4 luvun 2 §:n 1 momentissa mainittua äänivaltaisten luetteloa. Vaalissa on sovellettava myös 3 luvun 3 §:n 2 ja 3 momenttia.

Vaalista laadittu pöytäkirja ja äänestysliput on lähetettävä tuomiokapitulille, joka vahvistaa vaalin tuloksen ja julistaa valituiksi eniten ääniä saaneet. Varaedustajiksi tulevat muut ääniä saaneet äänimääränsä osoittamassa järjestyksessä.

9 §

Hiippakuntakokouksen maallikkoedustajat valitaan tammikuussa samana vuonna kuin kirkolliskokousedustajat.

Vaalia varten kirkkoherra huolehtii siitä, että kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee kirkkojärjestyksen 19 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut valitsijat ja ilmoittaa vaalin tuloksen lääninrovastille. Lääninrovasti laatii näiden ilmoitusten perusteella luettelon vaalissa äänivaltaisista valitsijoista.

Valitsijat kokoontuvat lääninrovastin nimeämän valitsijan kutsusta. Valitsijat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Vaalista laadittu pöytäkirja ja äänestysliput on viivytyksettä lähetettävä tuomiokapitulille. Tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen ja julistaa valituiksi eniten ääniä saaneet sekä varaedustajiksi muut äänimääränsä osoittamassa järjestyksessä.

10 §

Pappis- ja maallikkoedustajien vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Jokainen äänestää enintään niin monta henkilöä, kuin vaalissa on rovastikunnasta valittava. Jos äänestyslippuun on merkitty joku, joka ei ole vaalikelpoinen, on muut siinä annetut äänet kuitenkin otettava huomioon.

D. Rovastikuntakokousedustajien vaalit
11 §

Seurakunnan kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee seurakunnan edustajat ja varaedustajat rovastikuntakokoukseen viimeistään joulukuussa kirkolliskokousedustajien vaalia edeltävänä vuonna. Varaedustajia valitaan kaksinkertainen määrä edustajien lukumäärään verrattuna.

Edustajaksi tai varaedustajaksi ei voida valita henkilöä, jolla on äänioikeus 12 §:ssä tarkoitetussa vaalissa.

12 §

Seurakunnan tai seurakuntayhtymän päätoimisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden edustajat ja varaedustajat valitaan enemmistövaaleilla 11 §:n 1 momentissa mainittuna aikana kokouksessa, jonka seurakunnassa kutsuu koolle kirkkoherra ja seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Varaedustajia valitaan kaksinkertainen määrä edustajien lukumäärään verrattuna.

4 luku

Kirkolliskokousedustajien vaalit

1 §

Tuomiokapituli asettaa vaalilautakunnan kirkolliskokousedustajien vaalia edeltävän syyskuun aikana ja määrää siihen puheenjohtajan sekä muiksi jäseniksi kaksi pappia ja kaksi maallikkoa, joiden tulee olla seurakuntavaalissa äänivaltaisia henkilöitä. Ahvenanmaan seurakunnista valittavan maallikkoedustajan vaalia varten asetetaan eri vaalilautakunta, jonka jäsenten tulee olla maallikoita. Tuomiokapituli määrää lautakuntaan sihteerin sekä huolehtii lautakunnan kansliatehtävistä.

Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Pöytäkirjan ja toimituskirjat allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jollei tarkastus voi tapahtua kokouksessa.

Tuomiokapituli ilmoittaa lautakunnan asettamisesta ja kokoonpanosta kirkkoherranvirastoille ja hiippakunnan papeille. Kirkkoherrojen on viipymättä saatettava ilmoitus kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenten tietoon.

2 §

Tuomiokapituli laatii kirkkolain 6 luvun 1 §:n 5 momentissa mainitun nimikirjan perusteella ja ottaen huomioon äänioikeutta ja hiippakuntaan kuulumista koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännökset luettelon äänivaltaisista papeista ja toimittaa sen marraskuun loppuun mennessä vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta lähettää kullekin lääninrovastille otteen luettelosta vaalivuoden tammikuun 15 päivään mennessä.

Kirkkoherra toimittaa vaalia edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä vaalilautakunnalle luettelon kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenistä. Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäseneksi valitun papin sijaan on luetteloon merkittävä 2 luvun 57 §:ssä tarkoitettu varajäsen, jonka on oltava maallikko.

3 §

Äänestäminen tapahtuu pappisedustajien vaalissa kunkin rovastikunnan pappien kokouksessa ja maallikkoedustajien vaalissa kunkin seurakunnan kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston kokouksessa. Piispa äänestää tuomiorovastikunnassa.

Jos pappi ei voi saapua äänestyspaikalle, hän saa antaa äänensä 3 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa määrätyllä tavalla.

Jos kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsen on estynyt saapumasta vaalikokoukseen, hänen sijaansa kutsutaan varajäsen, niin kuin 2 luvun 57 §:ssä on määrätty.

4 §

Kirkkolain 20 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetaan seurakunnan väkiluvulla vaalivuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän väkilukua. Jos uusi seurakunta on perustettu tai seurakuntajakoa on muutoin muutettu vaalivuoden alusta lukien, väkiluku määräytyy uuden jaotuksen mukaisesti.

Kirkkoherra lähettää vaalilautakunnalle vaalivuoden tammikuun 20 päivään mennessä ilmoituksen seurakunnan 1 momentissa tarkoitetusta väkiluvusta. Vaalilautakunta laskee ja vahvistaa vaalivuoden tammikuun 25 päivään mennessä jokaisen seurakunnan osalta erikseen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenen äänimäärän.

Seurakunnittain laadittu yhdistelmä väkilukutiedoista, kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenten lukumäärästä, heidän yhteisestä äänimäärästään ja siitä, miten se jakaantuu äänivaltaisten jäsenten kesken, merkitään vaalilautakunnan pöytäkirjaan.

5 §

Vaalilautakunnalle osoitetut asiakirjat on toimitettava tuomiokapitulille, joka antaa ne vaalilautakunnalle. Ahvenanmaan seurakunnista valittavan maallikkoedustajan vaalia koskevat asiakirjat lähetetään rovastikunnan lääninrovastille.

6 §

Oikeus asettaa ehdokkaita on valitsijayhdistyksellä, jonka pappisedustajien vaalissa vähintään kolme ja maallikkoedustajien vaalissa vähintään kymmenen tässä vaalissa äänivaltaista on perustanut. Ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kolme kertaa niin monta ehdokasta kuin hiippakunnasta siinä vaalissa valitaan.

Perustamisasiakirja ehdokaslistoineen on toimitettava tuomiokapitulille viimeistään joulukuun 15 päivänä ennen kello 16, jollei 1 luvun 3 §:n 1 momentista muuta johdu. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjasta ja ehdokaslistasta, niiden jättämisestä ja julkaisemisesta sekä asiamiehen vakuutuksesta ja ehdokkaiden kirjallisista suostumuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä seurakuntavaaleista 2 luvun 33, 36 ja 58 §:ssä on määrätty.

7 §

Ahvenanmaan seurakunnista valittavan maallikkoedustajan vaalissa asetetaan ehdokkaat kirkkolain 20 luvun 1 §:n 3 momentissa ja 6 §:ssä mainitulla tavalla erikseen. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjassa on nimettävä ehdokaslistassa yksi ehdokas edustajaksi sekä yksi ensimmäiseksi ja yksi toiseksi varamieheksi. Ehdokaslistojen yhdistelmässä numeroidaan vain ehdokaslistat.

8 §

Vaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään viimeistään joulukuun 31 päivänä, tarkastetaan valmistavasti valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat ehdokaslistoineen ja liitteineen.

Valitsijayhdistyksen perustamisessa tai ehdokasasettelussa tapahtuneiden virheiden oikaisussa on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 2 luvun 37 ja 38 §:ssä on määrätty.

9 §

Vaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään tammikuun 15 päivänä, tehdään kummankin vaalin osalta erikseen oikaisumenettelyn aiheuttamat korjaukset, numeroidaan ehdokaslistat ja ehdokkaat sekä laaditaan ehdokaslistojen yhdistelmä noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 luvun 39 §:n 1 momentin 2-5 kohdassa ja 2 momentissa sekä 40 §:n 1 ja 2 momentissa on määrätty.

10 §

Äänestyslippujen tulee olla 2 luvun 10 §:n 1 momentissa ja 42 §:n 1 momentissa olevien määräysten mukaisia. Maallikkoedustajien vaalissa äänestysliput painetaan valkealle ja pappisedustajien vaalissa siniselle paperille.

Kirkkohallitus toimittaa vaalilautakunnille tarvittavat vaaliasiakirjat ja äänestysliput. Vaalilautakunta huolehtii ehdokaslistojen yhdistelmien painattamisesta sekä niiden ja vaaleissa käytettävien äänestyslippujen jakelusta kirkkovaltuustoille, seurakuntaneuvostoille ja lääninrovasteille.

11 §

Kirkkoherran on ennakolta huolehdittava siitä, että seurakunnassa ryhdytään kaikkiin valmistelutoimiin maallikkoedustajien vaalin toimittamista varten. Tällöin on varmistuttava siitä, että vaalissa on käytettävissä

1) vaalihuoneeseen nähtäville pantu ehdokaslistojen yhdistelmä; sekä

2) äänestyslippuja, vaalileimasin, jona käytetään seurakunnan leimasinta, vaaliuurna sekä sinetöimis- ja muut tarpeelliset välineet.

Ennen maallikkoedustajien vaalin aloittamista kirkkovaltuuston puheenjohtajan tai seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan on meneteltävä 2 luvun 5 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla. Vaalitoimituksessa ei sallita ehdokkaita koskevaa keskustelua.

Lääninrovastilla on pappisedustajien vaalin osalta 1 ja 2 momentissa mainitut tehtävät.

12 §

Äänestämisestä ja äänestyslipun leimaamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 luvun 3 §:n 3, 4 ja 5 momentissa sekä 7 §:ssä on määrätty.

Äänioikeuttaan käyttäneet merkitään kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan.

13 §

Äänestyksen päätyttyä on annettujen äänestyslippujen lukumäärä laskettava niitä avaamatta ja niihin mitään merkintöjä tekemättä. Tämän jälkeen vaaliliput suljetaan sinetöityyn päällykseen ja toimitetaan viivytyksettä vaalilautakunnalle.

Vaalitoimituksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään äänestyslippujen lukumäärä ja mitä vaalitoimituksessa on tapahtunut. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirja on heti tarkistettava ja lähetettävä vaalilautakunnalle yhdessä äänestyslippujen kanssa.

14 §

Vaalilautakunta avaa 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut päällykset ja merkitsee kuhunkin maallikkoedustajien vaalissa annettuun äänestyslippuun 4 §:n 2 momentin mukaisesti sen edustaman äänimäärän. Tämän jälkeen lasketaan kummankin vaalin tulos noudattaen muuten soveltuvin osin, mitä seurakuntavaalien tuloksen laskemisesta on säädetty.

Vaalilautakunta vahvistaa kummankin vaalin tuloksen erikseen helmikuun kolmantena maanantaina.

15 §

Vahvistettuaan vaalin tuloksen vaalilautakunta ilmoittaa sen seurakunnille ja valittujen nimet ja osoitteet kirkkohallitukselle ja tuomiokapitulille. Ilmoitus vaalin tuloksesta on valitusosoituksineen pantava tuomiokapitulin ilmoitustaululle ja pidettävä nähtävänä vaalin tuloksen vahvistamista seuraavasta päivästä valitusajan loppuun asti.

Vaalilautakunta antaa edustajiksi valituille valtakirjan. Jos vaalin tulosta valituksen johdosta oikaistaan tai varamies tulee edustajaksi, valtakirjan antaa tuomiokapituli.

16 §

Vaaleissa käytetyt äänestysliput ja pöytäkirjat sekä ehdokaslistojen yhdistelmät on pantava erikseen pappisedustajien ja erikseen maallikkoedustajien vaalin osalta kestävään päällykseen, joka on suljettava sinetillä sekä säilytettävä tuomiokapitulissa, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu.


Tämä vaalijärjestys tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksymä kirkkolaki. Sillä kumotaan kirkolliskokouksen 8 päivänä marraskuuta 1984 antama päätös kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalin toimittamisesta (kirkon säännöskokoelma n:o 41) ja kirkkohal-lituksen lokakuun 2 päivänä 1975 antama päätös (kirkon säännöskokoelma n:o 20) kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalin toimittamisesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Turussa 8 päivänä marraskuuta 1991

Kirkolliskokouksen puolesta


John Vikström arkkipiispa


Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.