1027/1993

Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Laki konkurssisäännön muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 8, 11, 40, 44, 63 ja 65 §,

sellaisina kuin niistä ovat 11 ja 40 § 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa laissa,

muutetaan 1 §, 13 §:n 1 momentti, 19, 20 ja 23 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 25 §, 28 §:n 1 momentti, 30 ja 35 §, 60 §:n 1 momentti, 62 §, 83 §:n johdantokappale ja c kohta sekä 84 §:n 1 momentti, 85, 94, 96, 111 ja 115 §,

sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentti 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (47/65), 19 § 19 päivänä maaliskuuta 1954 annetussa laissa (128/54), 20 § 5 päivänä helmikuuta 1926 annetussa laissa (27/26), 24 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa laissa, 25 § ja 28 §:n 1 momentti 7 päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa (246/65), 62 § 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa (62/35), 85 § muutettuna 13 päivänä kesäkuuta 1929 ja 26 päivänä huhtikuuta 1991 annetuilla laeilla (242/29 ja 759/91), 111 § 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa laissa (460/70) ja 115 § 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetussa laissa (75/22), sekä

lisätään lakiin uusi 1 a-1 e §, mainitulla 26 päivänä huhtikuuta 1991 annetulla lailla kumotun 9 §:n tilalle uusi 9 §, 18 §:ään, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (820/90), uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 24 a §, mainitulla 3 päivänä joulukuuta 1895 annetulla lailla kumotun 31 §:n tilalle uusi 31 § sekä lakiin uusi 35 a, 35 b, 67 a ja 115 a § seuraavasti:

1 §

Konkurssiin asettamista koskeva asia pannaan vireille kirjallisella hakemuksella, jonka voi tehdä velallinen tai velkoja.

1 a §

Konkurssiin asettamista koskevan asian käsittelee se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä on velallisen yleinen oikeuspaikka. Yhteisöä tai säätiötä koskevan asian käsittelee kuitenkin se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä yhteisön tai säätiön hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan. Jos tämän nojalla ei ole toimivaltaista tuomioistuinta, asian käsittelee se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallisen toimintaa on pääasiassa harjoitettu taikka velallisella on omaisuutta taikka jossa asian käsittely olosuhteet huomioon ottaen muuten on tarkoituksenmukaista.

Konserniin kuuluvan tytäryhtiön konkurssiin asettamista koskevan asian käsittelee 1 momentissa säädetystä poiketen se tuomioistuin, jossa emoyhtiön konkurssiasia on vireillä, jollei emo- ja tytäryhtiön velkojapiiri ja hallinnon erillisyys sekä muut seikat huomioon ottaen ole tarkoituksenmukaista, että asia käsitellään 1 momentissa tarkoitetussa tuomioistuimessa. Jos emoyhtiön konkurssiasia tulee vireille myöhemmin, voi tytäryhtiön konkurssiasiaa käsittelevä tuomioistuin pesänhoitajaa kuultuaan siirtää asian siihen tuomioistuimeen, jossa emoyhtiötä koskeva asia on vireillä. Päätökseen, jolla asia on siirretty, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Saneerausmenettelyn aikana tehtävän konkurssihakemuksen käsittelemisestä säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93).

1 b §

Konkurssihakemuksessa on ilmoitettava, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene hakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista.

1 c §

Jos tuomioistuin katsoo, että se ei ole konkurssiin asettamista koskevassa asiassa toimivaltainen, sen on hakijan pyynnöstä siirrettävä asia toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Jos tuomioistuin, johon asia on 1 momentin nojalla siirretty, katsoo, että se ei ole asiassa toimivaltainen, sen on jätettävä asia tutkimatta.

Päätökseen, jolla asia on 1 momentin nojalla siirretty, ei saa hakea muutosta valittamalla.

1 d §

Konkurssiasian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain (307/86) säännöksiä, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Mainitun lain 5 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin vain konkurssiin asettamista sekä velkojainkokouksen päätöksen moittimista koskevassa asiassa.

Asiassa, joka on pantava vireille haastehakemuksella, noudatetaan riita-asian käsittelyä koskevia säännöksiä.

1 e §

Syyttäjällä on oikeus olla virkansa puolesta läsnä konkurssiasian käsittelyssä, esittää siinä kysymyksiä ja tutustua oikeudenkäyntiaineistoon.

9 §

Konkurssi katsotaan alkaneeksi, kun tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta päättää konkurssiin asettamisesta.

Päätökseen tulee merkitä sen antamisen tai julistamisen kellonaika.

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava tarkoitukseen soveltuvalla tavalla konkurssiin asettamista koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä asianosaiselle, joka ei ole ollut läsnä päätöstä annettaessa.

13 §

Kun velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää samalla ajankohdan velkojainkuulustelulle. Velkojainkuulustelu on pidettävä kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Jos konkurssipesän laatu tai laajuus sitä edellyttää, voidaan kuulustelu määrätä pidettäväksi myöhempänäkin ajankohtana. Velkojainkuulusteluun kutsutaan velallinen ja suurimpien saatavien velkojat. Velkoja voi esittää lausumansa velkojainkuulustelussa käsiteltävistä asioista myös kirjallisesti. Kutsun velkojille toimittaa pesänhoitaja. Kuulustelussa tulee olla käsillä velallisen varoista ja veloista laadittu luettelo. Jos luettelo ei ole valmistunut velkojainkuulusteluun mennessä tai siihen on muuten erityisiä syitä, velkojainkuulustelua voidaan lykätä.


18 §

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vangitsemista koskevasta päätöksestä ei saa valittaa. Vangittu saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella päätöksestä. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.

19 §

Kun velkojainkuulustelu on toimitettu, tuomioistuimen tulee julkisella haasteella kutsua velkojat ilmoittamaan tuomioistuimen asettamaan määräpäivään mennessä kirjallisesti saatavansa tuomioistuimelle (valvontakirjelmä). Haasteessa on mainittava, että jos velkoja laiminlyö valvoa saatavansa siten kuin tässä laissa säädetään, hän menettää oikeutensa saada maksun konkurssipesän varoista. Mitä tässä tai muussa laissa säädetään paikalletulopäivästä, koskee mainittua määräpäivää.

Tuomioistuin voi pesänhoitajaa kuultuaan määrätä, että saatavat ilmoitetaan tuomioistuimen asemesta pesänhoitajalle. Valvontakirjelmä voidaan tämän estämättä toimittaa myös tuomioistuimelle. Saatavan ilmoittamisesta pesänhoitajalle on soveltuvin osin voimassa, mitä asiakirjan lähettämisestä tuomioistuimelle säädetään.

Tuomioistuimen on viipymättä ja vähintään kuukausi ennen määräpäivää julkaistava kuulutus julkisesta haasteesta virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on lisäksi mainittava konkurssin alkamispäivä, 35 §:ssä tarkoitettu määräpäivä valvontojen riitauttamiselle sekä konkurssituomion antamisajankohta, velallisen nimi ja kotipaikka, sekä henkilö-, liike- tai yhteisötunnus ja kaupparekisterinumero. Jos velallisen nimi tai kotipaikka on muuttunut kahden konkurssin alkamista edeltäneen vuoden aikana, on myös nämä entiset nimet ja kotipaikat mainittava. Kuulutuksessa on ilmoitettava myös pesänhoitajan nimi, osoite ja muut yhteystiedot.

Tuomioistuin voi lisäksi määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus yhdessä tai useammassa päivälehdessä. Jos on erityistä aihetta, tuomioistuin voi myös määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus ulkomailla tarkoitukseen sopivalla tavalla.

20 §

Pesänhoitajan on toimitettava 19 §:ssä tarkoitetusta kuulutuksesta ilmoitus velkojille.

Velkojille, jotka ilmeisesti eivät tule saamaan jako-osuutta pesästä, voidaan ilmoitus jättää toimittamatta.

23 §

Jos tuomioistuin siirtää konkurssiasian 1 a §:n 2 momentin perusteella toiseen tuomioistuimeen, pysyvät sen tuomioistuimen määräykset voimassa, josta asia siirretään, kunnes asian jatkokäsittelyssä toisin määrätään. Sama on voimassa, kun ylempi tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 29 §:n nojalla siirtää asian toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

24 §

Valvontakirjelmässä on ilmoitettava saatavan määrä ja peruste. Valvontakirjelmässä tulee ilmoittaa erikseen vaaditun koron määrä tai peruste sekä se aika, jolta korkoa vaaditaan. Kestovelkasuhteeseen perustuvan saatavan osalta valvontakirjelmästä tulee käydä ilmi, miltä osin saatava kohdistuu konkurssin alkamista edeltäneeseen aikaan. Jos velkoja vaatii etuoikeutta, kirjelmässä on ilmoitettava, mihin vaatimus perustuu. Valvontakirjelmään on liitettävä jäljennös asiakirjasta, johon velkoja vetoaa. Valvontakirjelmässä on mainittava velkojan nimi sekä postiosoite ja muut yhteystiedot.

Jos valvontakirjelmä ei ole suomen tai ruotsin kielellä, pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että kirjelmän sisältö tarpeellisin osin käännetään jommalle kummalle näistä kielistä. Kääntämiskustannukset voidaan vähentää velkojalle tulevasta jako-osuudesta, jollei vieraan valtion kanssa tehdystä sopimuksesta muuta johdu.


24 a §

Pesänhoitajan on laadittava luettelo, josta ilmenee kunkin valvotun saatavan määrä ja sen peruste. Jos saatavalle on vaadittu etuoikeutta, luetteloon on merkittävä vaatimuksen peruste sekä se asema maksunsaantijärjestyksessä, mikä saatavalle esitetyn etuoikeusvaatimuksen mukaan on tuleva. Luettelosta tulee käydä ilmi myös, mitkä saatavat ovat pesänhoitajan käsityksen mukaan viimesijaisia. Pesänhoitaja voi esittää luettelossa myös 35 §:ssä tarkoitetut muistutuksensa valvottuja saatavia vastaan.

Luettelo on toimitettava tuomioistuimelle sen antamien ohjeiden mukaisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen 35 §:ssä tarkoitettua määräpäivää.

Tuomioistuin voi kehottaa pesänhoitajaa tekemään luetteloon tarvittavat korjaukset, lisäykset ja muutokset. Velkojilla on pyynnöstä oikeus saada pesänhoitajalta jäljennös luettelosta. Luettelon toimittamisesta voidaan periä kohtuulliset kopio- ja lähetyskulut.

25 §

Velkoja saa valvoa konkurssissa saatavansa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista.

28 §

Jos velkoja havaitsee, että hän on valvonnassa ilmoittanut kokonaan tai osaksi perusteettoman saatavan, hänen tulee oikaista valvontansa ennen sitä päivää, jona konkurssituomio annetaan. Velkoja voi 35 §:ssä tarkoitettuun määräpäivään mennessä oikaista valvontakirjelmässä olevan selvän virheen tai puutteellisuuden. Oikaisemista koskeva ilmoitus tehdään tuomioistuimelle ja siitä on toimitettava jäljennös pesänhoitajalle.


30 §

Velkojan, joka ei ole voinut laillisen esteen vuoksi valvoa saatavaansa, on ilmoitettava saatavansa tuomioistuimelle 24 §:n mukaisesti viipymättä ja viimeistään ennen sitä päivää, jona konkurssituomio annetaan. Tuomioistuin voi määrätä, että valvonnasta julkaistaan velkojan kustannuksella virallisessa lehdessä kuulutus, josta ilmenevät saatavan riitauttamista varten tarpeelliset tiedot, tai että kuulutuksesta annetaan velkojan kustannuksella asianosaisille muutoin tieto.

31 §

Työsuhteesta johtuva saatava, jonka pesänhoitaja on merkinnyt palkkaturvalain 3 a §:ssä tai merimiesten palkkaturvalain 3 a §:ssä tarkoitettuun luetteloon, on katsottava näin valvotuksi.

35 §

Muistutukset konkurssissa valvottua saatavaa vastaan esitetään tuomioistuimelle kirjallisesti sen asettamaan määräpäivään mennessä (riitautus). Pesänhoitajan velvollisuudesta tehdä muistutus säädetään 67 a §:ssä. Muistutuksen voi tehdä myös velkoja ja velallinen. Mitä muualla laissa säädetään esiinhuudosta, koskee mainittua määräpäivää.

Muistutuskirjelmässä on ilmoitettava yksilöity vaatimus, seikat, joihin vaatimus perustuu, todisteet, jotka riitautuksen käsittelyssä aiotaan esittää, sekä mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.

35 a §

Riitautuksen käsittely jatkuu noudattaen soveltuvin osin, mitä riita-asian käsittelystä säädetään.

Riitautusta ei kuitenkaan käsitellä 1 momentin mukaisesti, jos:

1) riitautus on selvästi perusteeton;

2) asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai sitä koskeva oikeudenkäynti on ennestään vireillä;

3) riitautus koskee sellaista seikkaa, joka tuomioistuimen on otettava viran puolesta huomioon eikä tuomioistuin pidä asian selvittämiseksi tarpeellisena, että asia käsitellään 1 momentin mukaisesti; tai

4) yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen.

35 b §

Jos riitauttaja on jäänyt pois istunnosta, riitautus katsotaan peruutetuksi. Jos valvoja on jäänyt pois, valvonta on hylättävä siltä osin kuin se ei ole selvästi perusteltu tai riitauttaja ei luovu riitautuksestaan. Asia ratkaistaan tällöin tuomiolla.

Jos asianosainen ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, sillä on sama vaikutus kuin jos asianosainen olisi jäänyt pois istunnosta.

60 §

Uskottujen miesten on kutsuttava velkojat kokoukseen käsittelemään konkurssipesän hallintoa koskevia asioita, milloin siihen on aihetta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä tärkeimmät kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa on mainittava myös, että poissa olevat velkojat saavat tyytyä läsnä olevien päätöksiin. Kutsu on julkaistava virallisessa lehdessä sekä tarkoitukseen soveltuvassa päivälehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.


62 §

Uskotut miehet ovat valvonnalle varatun määräpäivän jälkeen ilman eri määräystä toimitsijamiehiä, jollei heille ole myönnetty tehtävästään vapautusta. Uskottujen miesten hallintoa valvomaan määrätyn henkilön toimikausi jatkuu vastaavasti ilman eri määräystä.

67 a §

Pesänhoitajan on tarkastettava valvonnat. Jos hän katsoo, että saatava tai sille vaadittu etuoikeus on perusteeton, hänen on tehtävä valvonnasta muistutus siten kuin 35 §:ssä säädetään.

Luettelosta, joka pesänhoitajan on laadittava valvotuista saatavista, säädetään 24 a §:ssä.

Palkkaturvana maksettavien saatavien selvittämisestä säädetään palkkaturvalaissa ja merimiesten palkkaturvalaissa.

83 §

Tuomioistuin voi muuttaa tai kumota konkurssipesää koskevan velkojien päätöksen vain,


c) jos päätös on 59, 71, 71 a, 71 b, 72 tai 73 §:n vastainen.

84 §

Jos joku tahtoo moittia velkojainkokouksen päätöstä 83 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, hänen on tehtävä siitä hakemus tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Se, joka ei ole saanut laillista kutsua kokoukseen eikä ole ollut kokouksessa läsnä, voi tehdä hakemuksen 30 päivän kuluessa siitä, kun hänen voidaan katsoa saaneen tiedon päätöksestä. Asian vireilläolo ei estä velkojainkokouksen päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomioistuin toisin määrää.


85 §

Velallinen vastaa ennen konkurssin alkua syntyneestä saatavasta myös sillä omaisuudella, jonka velallinen vastaisuudessa saa, jollei velkojan kanssa ole toisin sovittu.

94 §

Tuomio velkojien maksuvaatimuksista on annettava kahden kuukauden kuluessa muistutuksen tekemiselle varatun määräajan päättymisestä. Tuomioistuin määrää tuomion antamisajankohdasta samalla, kun julkinen haaste annetaan.

Jos velkojan maksuvaatimus käsitellään 35 a §:ssä tarkoitetussa taikka erillisessä menettelyssä, määrätään tuomiossa velkojan oikeus maksuun sen suuruiseksi kuin siitä erikseen päätetään.

96 §

Velkojan saatavasta konkurssissa annettu ratkaisu määrää sen, mikä oikeus velkojalla on saada maksu saatavalleen konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta.

111 §

Tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset velkojille voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen, jollei ole tarpeen käyttää todisteellista tiedoksiantotapaa.

115 §

Oikeusministeriö pitää rekisteriä konkurssiasioista, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, velallista koskevien rekisteritietojen päivitystä, tuomioistuimia, täytäntöönpanoa, luotonvalvontaa sekä tilasto- ja tutkimustoimintaa varten. Jokaisella on oikeus saada otteita rekisteriin merkityistä seikoista. Tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla säädetään asetuksella.

115 a §

Konkurssiasioista tehtävistä erinäisistä ilmoituksista säädetään asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993. Tämän lain 115 § tulee kuitenkin voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Jos konkurssiasia on vireillä tämän lain tullessa voimaan, käsitellään konkurssiasia loppuun aikaisemman lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Tämän lain säännöksiä saatavien valvonnasta, riitauttamisesta ja riitautusten tutkimisesta, konkurssituomion sitovuudesta sekä uskotun miehen ja uskotun miehen hallintoa valvovan henkilön toimikauden jatkumisesta ja pesänhoitajan tehtävistä sovelletaan, jos julkista haastetta ei ole annettu ennen tämän lain voimaantuloa. Jos paikalletulopäivä on lain voimaantulon jälkeen, pidetään yksi esiinhuuto neljä viikkoa paikalletulopäivän jälkeen.

Aikaisemman lain 84 §:ää sovelletaan, jos sen mukainen moiteaika on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa.

Tällä lailla kumottua 11 §:ää sovelletaan, jos lainhakuasiassa on annettu päätös ennen 1 päivää joulukuuta 1993 tai lainhakua koskeva hakemus on toimitettu ulosotonhaltijalle ennen mainittua ajankohtaa.

HE 216/93
LaVM 19/93

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.