956/1993
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
Liikenneministeriön päätös kaupunkiliikenteen valtionavusta
Liikenneministeriö on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/91) 29 §:n 3 momentin nojalla päättänyt:
1 §
Kaupunkiliikenteen valtionapu
Valtion talousarviossa osoitetusta määrärahasta voidaan myöntää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 23 §:n 1 ja 2 kohdan nojalla valtionapua kunnille kaupunkiliikenteen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi siten kuin tässä päätöksessä määrätään.
2 §
Valtionavun saajat
Kaupunkiliikenteen valtionapua voidaan myöntää kunnille, joilla on luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen (347/91) 2 §:n nojalla linjaliikenteen lupatoimivalta sekä kunnille, joissa on mainittujen kuntien kanssa yhtenäinen kaupunkimainen paikallisliikenne.
3 §
Valtionavun käyttötarkoitus
Kunnat voivat käyttää kaupunkiliikenteen valtionapua:
1) linja-autojen linjaliikenteen alijäämän kattamiseen yrityksille,
2) säännöllistä kuntien sisäistä tai seudullista joukkoliikennematkustusta tukevien taksa-alennusten ostamiseen,
3) linja-autolla, taksilla ja invataksilla ajettavan liikenteen ostamiseen, sekä
4) joukkoliikennetiedotuksen kehittämiseen.
4 §
Valtionavun myöntämisen edellytykset
Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on, että:
1) rahoituksella edistetään monikäyttöisen ja eri väestöryhmiä palvelevan joukkoliikenteen kehittymistä, jolloin huomiota tulee kiinnittää koko väestön myös lasten, vanhusten ja vammaisten kulkumahdollisuuksien parantamiseen,
2) rahoitusta ei kohdenneta päällekkäisen tai muulla tavoin epätarkoituksenmukaisen tai epätaloudellisen liikenteen ylläpitämiseen,
3) liikenteen ylläpitämiseen käytettävä rahoitus kohdentuu liikenteelle, jota yritykset eivät ilman rahoitusta hoitaisi tai eivät hoitaisi samassa laajuudessa kuin rahoitettaessa liikennettä,
4) liikenne tuotetaan kysyntään nähden edullisimmalla liikennevälineellä,
5) matkustajamäärä asiointiliikenteessä on keskimäärin vähintään 2,0 matkustajaa ja muussa peruspalveluliikenteessä vähintään 2,5 matkustajaa,
6) liikennettä ostettaessa noudatetaan julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä,
7) liikennettä harjoittavilla yrityksillä on liikenteenhoidon edellyttämä asianmukainen liikennelupa,
8) kunnan joukkoliikennerahoitus ei vähenny vuoteen 1993 nähden, ellei kyse ole säästöistä, jotka saadaan liikenteenhoitoa tehostamalla.
Kaupunkimaisen paikallisliikenteen lisäksi valtionapua voidaan käyttää kuntien alueella ajettavan maaseutuluonteisen peruspalveluliikenteen rahoittamiseen.
5 §
Valtionavun hakeminen
Kunta tai kunnat yhdessä toimittavat valtionapuhakemuksen liikenneministeriölle 15.2. 1994 mennessä.
Hakemuksesta tulee ilmetä:
a) hakija tai hakijat,
b) haettavan valtionavun määrä, suunnitel- lut käyttötarkoitukset ja selvitys siitä, miten 4 §:ssä mainitut edellytykset täyttyvät,
c) kunnan rahoitusosuus suunnitelluissa käyttötarkoituksissa,
d) kunnan koko joukkoliikennerahoitus vuonna 1993 ja 1994,
e) kuvaus seutualueen kuntien joukkoliikenneyhteistyöstä,
f) ehdotus valtionavun maksatusaikataulusta ja
g) postisiirtotili, jolle valtionapu halutaan maksettavan.
Hakemukseen tulee liittää jäljennös kuntien joukkoliikennettä koskevasta yhteistyösopimuksesta, mikäli valtionapua haetaan 2 §:ssä ilmenevään, eri kuntien kaupunkimaisen paikallisliikenteen rahoittamiseen. Sopimuksesta tulee ilmetä muun muassa menettely valtionavun hakemiseksi ja kuntien päätöksenteko valtionapua kohdennettaessa.
6 §
Valtion ja kuntien kustannusjako
Valtion ja kuntien ohjeellinen kustannusjako on 50 %. Vuonna 1994 valtio voi kuitenkin rahoittaa tätä suuremman osuuden.
7 §
Valtionavun myöntäminen
Valtionavun myöntää liikenneministeriö.
8 §
Valtionavun määrä
Liikenneministeriö määrittelee ohjeelliset valtionavun kuntakohtaiset määrärahakiintiöt. Valtionavun enimmäismäärä vahvistetaan valtionapupäätöksessä.
9 §
Valtionavun maksatus
Liikenneministeriö maksaa valtionavun laskun perusteella valtionapupäätöksestä ilmenevän aikataulun mukaisesti.
10 §
Valtionavun takaisin periminen
Valtionavun takaisin perimisestä on säädetty luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 24 §:ssä.
Valtionapu voidaan myös periä takaisin, mikäli valtionavulla on ostettu henkilöauton tilausliikenneluvan tai linja-auton tilausliikenneoikeuden nojalla harjoitettavaa joukkoliikennettä, joka luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla haittaa olemassa olevaa linjaliikennettä.
11 §
Valvonta
Liikenneministeriö valvoo myöntämänsä valtionavun käyttöä.
Valtionavun käytöstä ja sen vaikutuksista kunnan tai kuntien yhdessä tulee toimittaa liikenneministeriölle selvitys 15.1.1995 mennessä. Liikenneministeriö voi myös erikseen pyytää kunnalta valtionavun käyttöön liittyviä selvityksiä.
Kunnan on saatettava lääninhallituksille tiedoksi ostamansa linja-autolla tai taksilla harjoitettu joukkoliikenne aikatauluineen.
12 §
Voimassaolo
Tämä päätös on voimassa 1.1.1994- 31.12.1994. Päätös tulee voimaan edellyttäen, että valtion vuoden 1994 talousarvio hyväksytään tätä koskevilta osin hallituksen esityksen mukaisesti.
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
Liikenneministeri
Ole Norrback
Hallitusneuvos osastopäällikkönä, ylijohtaja
Harri Cavén