894/1993

Annettu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993

Asetus Sibelius-Akatemiasta

Opetusministerin esittelystä säädetään Sibelius-Akatemiasta 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (1068/79) nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Sibelius-Akatemian yleistä hallintoa hoitavat hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, rehtori ja hallintovirasto. Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto sekä osaston ja koulutuslinjojen johtajat. Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Akatemian Kuopion koulutusyksikön hallintoa hoitaa johtaja.

2 §

Akatemian hallintoelimiä valittaessa henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

1) akatemian vakinainen virkamies;

2) henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

3) akatemiaan päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö;

4) tuntiopettaja, joka opettaa vähintään 224 tuntia lukuvuodessa, ja muu tilapäinen päätoiminen virkamies;

5) dosentti, joka johtosäännössä määrätyllä tavalla antaa opetusta akatemiassa; sekä

6) henkilö, joka akatemian suostumuksella päätoimisesti harjoittaa taiteellista tai tieteellistä työtä tai tutkimusta akatemiassa taikka avustaa sellaisen työn tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa akatemiaan läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa akatemiassa tutkinto. Henkilökuntaan 1 momentin mukaan kuuluva opiskelija katsotaan opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten, ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

3 §

Akatemian päätösvaltaa käyttävän hallintoelimen jäsenenä voi Sibelius-Akatemiasta annetun lain 6 §:n 3 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain akatemiaan kuuluva täysivaltainen henkilö.

Akatemian hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

4 §

Akatemiassa vallitsee opetuksen, taiteellisen työn ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

2 luku

Hallitus

5 §

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtori. Heidän lisäkseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 11 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Akatemian vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, muut opettajat, tutkijat ja taiteellisen työn harjoittajat keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, muu henkilökunta keskuudestaan yhden jäsenen ja varajäsenen ja opiskelijat keskuudestaan kolme jäsentä ja varajäsentä siten kuin johtosäännössä määrätään.

6 §

Hallituksen tehtävänä on kehittää akatemian toimintaa sekä:

1) hyväksyä akatemian toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tehdä ehdotus talousarvioksi;

2) hyväksyä akatemian johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset;

3) tehdä esitys hallintojohtajan nimittämisestä;

4) päättää akatemiaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä; sekä

5) käsitellä muut sen tehtäväksi säädetyt asiat.

3 luku

Rehtori ja vararehtori

7 §

Rehtorin ja vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston ja osastoneuvostojen jäsenet, solistista koulutusta antavien koulutuslinjojen johtajat ja varajohtajat, hallintojohtaja, erillisten laitosten johtajat, Kuopion koulutusyksikön johtaja sekä johtosäännössä määrättyjen hallintoviraston yksiköiden esimiehet. Lisäksi kunkin koulutuslinjan opiskelijat valitsevat keskuudestaan yhden edustajan. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

8 §

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla akatemian vakinainen professori, apulaisprofessori, yliassistentti tai lehtori.

Sillä, joka on ollut rehtorina tai vararehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Vaalikollegio voi hyväksyä muunkin syyn kieltäytymiseen.

9 §

Rehtorin tehtävänä on:

1) johtaa, valvoa ja kehittää akatemian toimintaa;

2) toimia akatemian hallituksen puheenjohtajana;

3) jakaa akatemialle myönnetyt määrärahat; sekä

4) käsitellä muut akatemian yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä.

Rehtori käyttää akatemian puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin akatemiaa. Rehtorilla ja vararehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa akatemian kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

10 §

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on akatemian kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

11 §

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi myöntää vararehtorille vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.

4 luku

Hallintovirasto

12 §

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäviksi siirtämät asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on akatemian kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

13 §

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa akatemian kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

14 §

Hallintojohtaja ratkaisee hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat. Hallintojohtaja voi siirtää hallintoviraston toimivaltaan kuuluvan asian hallintoviraston muunkin virkamiehen tai osastonjohtajan taikka erillisen laitoksen johtajan käsiteltäväksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hallintoviraston ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

5 luku

Opetus- ja tutkimusneuvosto

15 §

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori, vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit sekä osastojen ja Kuopion koulutusyksikön johtajat henkilökohtaisena varajäseninään varajohtajat. Heidän lisäkseen akatemian hallitus määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan akatemian opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Akatemian rehtori ei voi olla opetus- ja tutkimusneuvoston jäsenenä.

Neuvoston puheenjohtajana toimii vararehtori. Vararehtori ei saa kuitenkaan osallistua professorin tai apulaisprofessorin viran täyttöä koskevan asian käsittelyyn. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajaksi akatemian vakinaisen professorin tai apulaisprofessorin.

16 §

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua professorit ja apulaisprofessorit sekä samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Neuvoston muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos neuvostossa ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsen määrätään neuvoston toimikaudeksi, jollei rehtori erityisestä syystä toisin päätä.

17 §

Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:

1) kehittää akatemian opetusta, taiteellista työtä ja tutkimusta;

2) hyväksyä akatemian opetussuunnitelmat, jollei johtosäännössä toisin määrätä;

3) tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan ja esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta sekä esitys dosentin ottamisesta;

4) käsitellä väitöskirjaa, lisensiaatintyötä ja jatkotutkintoihin liittyviä opin- ja taidonnäytteitä koskevat asiat, jollei johtosäännössä toisin määrätä; sekä

5) käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi asetuksella säädetyt tai johtosäännöllä määrätyt asiat.

6 luku

Osastot

18 §

Akatemiassa on yhden tai useamman oppiaineen, taiteenalan ja tutkimusalan muodostamia osastoja. Osastojaosta päättää hallitus. Osastot voivat jakaantua koulutuslinjoihin. Koulutuslinjajaosta päättää rehtori.

19 §

Osastoneuvostoon kuuluvat osaston johtaja ja varajohtaja. Heidän lisäkseen osastoneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kolme, kuusi tai yhdeksän muuta jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen.

Osaston henkilökunta valitsee keskuudestaan jäsenistä ja varajäsenistä kaksikolmasosaa sekä osaston opiskelijat keskuudestaan yhden kolmasosan siten kuin johtosäännössä määrätään.

20 §

Rehtori määrää asianomaista osastoa tai koulutusyksikköä kuultuaan osaston johtajaksi ja varajohtajaksi, koulutuslinjan johtajaksi ja varajohtajaksi sekä Kuopion koulutusyksikön johtajaksi ja varajohtajaksi osastoneuvoston toimikaudeksi osastoon tai koulutusyksikköön kuuluvan vakinaisen professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin.

21 §

Osastonjohtajan tehtävänä on:

1) johtaa, kehittää ja valvoa osaston toimintaa sekä vastata sen toiminnan tuloksista;

2) toimia osastoneuvoston puheenjohtajana;

3) jakaa osastolle myönnetyt määrärahat; sekä

4) käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä.

22 §

Tarkemmat määräykset osaston, koulutuslinjan ja Kuopion koulutusyksikön hallinnosta ja tehtävistä annetaan johtosäännössä.

7 luku

Erilliset laitokset

23 §

Akatemiassa voi olla erillisiä laitoksia, jotka akatemian hallitus perustaa.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja laitoksen johtaja tai johtajaksi määrätty akatemian vakinainen, tilapäinen tai virkaatoimittava virkamies.

Hallitus määrää johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet. Enintään yksi kolmasosa johtokunnan jäsenistä voi olla akatemiaan kuulumattomia henkilöitä.

8 luku

Asioiden käsitteleminen

24 §

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

25 §

Monijäseninen hallintoelin, rehtori ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Osaston johtaja, koulutuslinjan johtaja ja erillisen laitoksen ja Kuopion koulutusyksikön johtaja tekevät päätöksensä esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opetus- tai esitysnäytettä taikka opintosuoritusta arvosteltaessa.

Esittelijän määrää hallintovirasto.

26 §

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpidollista rankaisemista koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

27 §

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

28 §

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

9 luku

Henkilökunnan ottaminen sekä virkavapaus

29 §

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Yliassistentin, lehtorin ja assistentin nimittää hallitus, joka myös ottaa dosentin.

Tuntiopettajan ottamisesta määrätään johtosäännössä.

30 §

Muun kuin 29 §:ssä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

31 §

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

32 §

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

33 §

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte ja tarvittaessa julkinen näyte musiikin esitystaidosta. Viran täyttämistä koskevan esityksen tekevä hallintoelin voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

34 §

Dosentiksi voidaan hakemuksesta ottaa henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito.

Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisestä tai taiteellisesta pätevyydestä, jollei neuvosto erityisestä syystä pidä lausunnon hankkimista tarpeettomana.

Dosentiksi hakevan on annettava julkinen opetus- ja esitysnäyte, jonka opetus- ja tutkimusneuvosto arvostelee. Neuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan näytteen antamisesta.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt vaatimukset ja hänen kiinnittämisensä akatemiaan opetuksen tai tutkimuksen taikka taiteellisen työn kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.

35 §

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää vuotta pitemmäksi ajaksi virkavapauden kuitenkin rehtori.

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi päättää kuitenkin rehtori.

10 luku

Erinäiset säännökset

36 §

Akatemian hallintoelimen päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasiassa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muu yleinen määräys on hyväksytty eikä päätöksestä, joka koskee dosentin nimittämistä tai apurahan taikka avustuksen myöntämistä. Valitusta ei myöskään saa tehdä päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa.

37 §

Hallintoelimen jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu akatemiaan tai hänelle on myönnetty ero, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu akatemiaan tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, akatemian hallitus määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

11 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

38 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan Sibelius-Akatemiasta 15 päivänä joulukuuta 1989 annettu asetus (1175/89) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

39 §

Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtorit jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun.

40 §

Akatemian hallitus, osastoneuvostot ja opetus- ja tutkimusneuvosto asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1994.

41 §

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

42 §

Jos asian käsittely on kesken, kun tämä asetus tulee voimaan, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.