Räjähdeasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään räjähdysvaarallisista aineista 19 päivänä kesäkuuta 1953 annetun lain (263/53) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §
Tämä asetus koskee 2 ja 3 §:ssä säädetyin poikkeuksin räjähteitä sekä niiden valmistusta, käyttöä, luovuttamista, kauppaa, varastointia, käsittelyä satamassa, maahantuontia ja hävittämistä.
2 §
Tämä asetus ei koske toimintaa puolustusvoimissa eikä rajavartiolaitoksen ja poliisin virkatehtävien hoitamista.
Asetus ei myöskään koske:
sellaista räjähteiden valmistusta, käsittelyä, kuljetusta tai varastointia kaivoksissa, josta määrätään erikseen;
räjähteiden kuljettamista tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa, aluksessa tai postissa; eikä
tulitikkuja muutoin kuin valmistuksen osalta.
3 §
Tämän asetuksen säännökset räjähteiden valmistuksesta eivät koske:
räjähteen käsittelyä käyttöpaikalla sen välitöntä käyttöä varten; eikä
yksityisen henkilön suorittamaa asianomaisella luvalla hallussa pidettävien ampuma-aseiden patruunoiden lataamista omaa tarvetta varten.
4 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
räjähteellä räjähdysainetta ja räjähdysainetta sisältävää esinettä tai välinettä, ei kuitenkaan sellaista esinettä tai välinettä, joka sisältää niin pieniä määriä räjähdysainetta, että aineen syttyessä esineen tai välineen ulkopuolelle ei aiheudu sirpaleita, liekkiä, savua, kuumuutta tai voimakasta ääntä; räjähteellä tarkoitetaan myös muuta ainetta, esinettä tai välinettä, joka on valmistettu tuottamaan räjähdyksen tai pyroteknisen ilmiön;
räjähdysaineella kiinteää tai nestemäistä ainetta tai aineseosta, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä aiheutuu vahinkoa aineen ympärillä; räjähdysaineeksi katsotaan myös pyrotekniset aineet, vaikkei niistä kehittyisikään kaasuja; räjähdysaineeksi ei kuitenkaan katsota ainetta, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän kaasu-, höyry-tai pölyseoksen, ellei se sellaisenaan ole räjähdysainetta;
pyroteknisellä aineella ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu tuottamaan itsestään etenevien lämpöä kehittävien kemiallisten reaktioiden seurauksena lämpöä, valoa, ääntä, kaasua, savua tai näiden yhdistelmiä; ilmiön aiheuttajana ei kuitenkaan ole detonaatioksi luettava räjähdys;
vaarallisuusluokalla räjähteestä onnettomuustapauksessa aiheutuvan vaaran suuruutta kuvaavaa luokkaa;
räjähteen määrällä räjähteen sisältämän räjähdysaineen massaa, jollei toisin määrätä;
räjähteen valmistuksella :
räjähdysaineen valmistusta;
räjähdysaineen muotoilemista, työstämistä ja sekoittamista muihin aineisiin;
räjähdysaineen pakkaamista taikka sijoittamista esineeseen tai välineeseen;
aineen tai osan lisäämistä taikka liittämistä räjähdysainetta sisältävään esineeseen tai välineeseen; sekä
a-d kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaa toimintaa;
tehtaalla räjähteiden valmistukseen ja varastointiin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen tarkoitettua aluetta rakennuksineen ja laitteineen mukaan luettuna laitteisto, jossa räjähdysaine valmistetaan käyttöpaikalla tai muualla varsinaisen tehdasalueen ulkopuolella;
varastolla räjähteen varastointiin tarkoitettua paikkaa varastosuojineen;
varastosuojalla pysyvästi tai tilapäisesti räjähteiden varastointiin käytettävää rakennusta, rakennuksen osaa, huonetilaa, luolaa ja koppia sekä varastokäytössä olevaa kaappia;
myymälävarastolla 38 §:ssä tarkoitettujen varastosuojien muodostamaa varastoa, jossa varastoidaan pääosin liikkeenharjoittajan omaan vähittäismyyntiin tarkoitettuja räjähteitä; sekä
suojaetäisyydellä varastosuojan tai muun räjähteitä sisältävän kohteen ja suojattavan kohteen välistä lyhyintä sallittua etäisyyttä.
2 lukuTurvallisuusvaatimukset
5 §
Räjähteiden valmistuksessa, varastoinnissa, käytössä sekä kuljetuksessa tehdas-, varasto- ja satama-alueella tulee noudattaa käsiteltävien räjähteiden laatuun ja määrään sekä olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa on lisäksi otettava huomioon vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (682/90) ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset, kun käsiteltävien räjähteiden vaaraominaisuudet sitä edellyttävät.
6 §
Asiattomien pääsyn estämisestä tehtaan ja varaston alueelle sekä siitä, ettei räjähteitä joudu valmistuksen, varastoinnin ja käytön yhteydessä asiattomien haltuun, tulee huolehtia toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla. Kaupan hallussa olevat räjähteet on pidettävä siten, etteivät asiaankuulumattomat pääse niihin käsiksi.
Tehtaan, varaston ja käytössä tarvittavien laitteistojen ja varusteiden huolto ja kunnossapito tulee järjestää toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla.
Käyttö- ja huoltohenkilöstölle tulee järjestää valmistuksen, varastoinnin ja käytön luonteeseen nähden riittävästi turvalliseen toimintaan tähtäävää koulutusta.
Yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön laskettavien räjähteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja niiden tahattoman syttymisen tulee olla räjähteiden käyttötarkoitus huomioon ottaen niin epätodennäköistä kuin se on kohtuudella mahdollista. Räjähteiden tulee lisäksi olla sellaisia, ettei niiden varastoinnista eikä käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä aiheudu muutoinkaan vaaraa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle.
7 §
Räjähteen käytössä tulee noudattaa valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita.
3 lukuValmistus
Perustamislupa
8 §
Räjähteiden valmistus on 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuin poikkeuksin sallittu vain teknillisen tarkastuskeskuksen luvalla ( perustamislupa ) sekä noudattamalla, mitä tässä asetuksessa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
9 §
Perustamislupaa sekä lupaa tehdasalueella tapahtuvaan räjähteiden varastointiin on haettava teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Hakemus liitteineen on toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle kolmena kappaleena.
Hakemuksessa on mainittava:
hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
paikka, jossa valmistusta aiotaan harjoittaa;
valmistettavat samoin kuin valmistuksessa käytettävät räjähteet ja muut vaarallisiksi katsottavat aineet sekä niiden ominaisuuksia koskevat tiedot;
valmistettavien ja valmistuksessa käytettävien räjähteiden suurin määrä, joka suunnitellun valmistuksen kannalta on samanaikaisesti tarpeen kussakin työhuoneessa ja välittömästi sen yhteyteen sijoitetussa varastosuojassa;
samanaikaisesti kussakin työhuoneessa tai sitä vastaavassa työtilassa työskentelevien henkilöiden suurin yhteismäärä; tähän määrään luetaan myös ne henkilöt, jotka työn vuoksi joutuvat toistuvasti käymään työhuoneessa tai työtilassa; sekä
tehdasalueella sijaitsevat varastot ja niissä varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee tehdasaluetta;
selvitys tehdasalueeseen rajoittuvasta hakijan hallinnassa olevasta maa- ja vesialueesta;
vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva yleiskartta, josta ilmenevät valmistuspaikan sijainti ja sen ympäristö vähintään viiden kilometrin säteellä;
selostus suojaetäisyyden, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle tehdasalueen rajoista ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros suunnitellusta tehdasalueesta sille suunniteltuine tehdasrakennuksineen ja varastosuojineen, minkä lisäksi piirroksesta tulee ilmetä alueen vesijohtoverkosto paloposteineen sekä tehdasalueen rajoista lukien vähintään 150 metrin levyinen tehdasaluetta ympäröivä vyöhyke rakennuksineen ja laitteineen;
mittakaavaan 1:50 tai 1:100 taikka perustellusta syystä muuhun mittakaavaan laaditut räjähteiden valmistushuoneiden ja varastosuojien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenee rakennuksen suuruus ja rakennustapa sekä koneet ja niiden sijoitus samoin kuin lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, palontorjunnan ja viemäröinnin järjestely;
kirjallinen selvitys kaaviopiirroksineen ja teknisine tietoineen valmistuksen suunnitellusta kulusta;
selvitys valmistuslaitteistojen samoin kuin niiden ohjaus-, säätö-, valvonta- ja varolaitteistojen sekä suojausjärjestelmien toiminnasta;
selvitys valmistuslaitteistojen mitoitusperusteista ja rakenneaineiden valintaperusteista;
selvitys palontorjunnan järjestelyistä, kemikaalivuotojen hallinnasta ja muista onnettomuustilanteiden varalta suunnitelluista toimenpiteistä;
selvitys toimipaikan käyttö- ja turvallisuusorganisaatiosta; sekä
jos tehdasalueella käsiteltävien ja varastoitavien räjähteiden määrä on 50 000 kg tai suurempi taikka käsiteltävien ja varastoitavien aloiteräjähdysaineiden määrä on 10 000 kg tai suurempi, vaaran arviointia koskeva selvitys, josta ilmenee:
räjähteiden käsittelyyn liittyvät vaaralähteet, olosuhteet ja tilanteet, joissa onnettomuus on mahdollinen;
kuvaus tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista, niiden seurauksista laitoksen sisällä ja vaikutuksista laitoksen ulkopuolelle sekä niihin johtavista virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisesta ja vaurioista; sekä
miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen laitoksen normaalikäytön ja korjaus- ja huoltotöiden sekä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä varaudutaan.
10 §
Jollei kaikkia 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tietoja kysymyksessä olevan laitoksen osalta ole saatavissa, hakemus voidaan kuitenkin käsitellä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että hakemuksesta käyvät ilmi riittävät luvan myöntämiseen tarvittavat tiedot ottaen huomioon laitoksen toiminta ja laajuus.
Hakemusta voidaan tarvittaessa täydentää hakemuksen käsittelyn aikana.
11 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia hakemuksesta kunnan palopäällikön sekä työsuojelupiirin lausunto.
12 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus julkisista kuulutuksista annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti siinä kunnassa, jonka alueella valmistusta aiotaan harjoittaa, sekä, jos suojaetäisyydet sitä edellyttävät, myös naapurikunnissa.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on julkipanoa varten toimitettava kuulutus, hakemus ja 9 §:n 3 momentin 2, 3 ja 5 kohdassa mainitut asiakirjat ja asemapiirros kuntaan sekä samalla ilmoitettava määräpäivä, johon mennessä muistutukset hakemusta vastaan on tehtävä.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausuntonsa ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on ilmoitettava ainakin yhtä kysymyksessä olevalle alueelle yleisesti leviävää sanomalehteä käyttäen hakemuksen kuulutettavaksi tulosta sekä asianosaisten mahdollisuudesta tehdä muistutuksia hakemuksen johdosta.
13 §
Hakemuksen kuuluttamisesta ja 12 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset peritään hakijalta.
Hakijan on lisäksi ilmoitettava erikseen suojavyöhykkeellä sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille hakemuksen jättämisestä teknilliselle tarkastuskeskukselle. Ilmoituksessa on mainittava tulevasta kuulutusmenettelystä ja siihen liittyvästä muistutusmahdollisuudesta. Jos omistajan tai haltijan selville saaminen on aiheutuva haitta huomioon ottaen kohtuuttoman hankalaa, ilmoitus voidaan tältä osin jättää tekemättä.
14 §
Perustamislupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, jossa valmistusta saa harjoittaa, räjähteet, joita saa valmistaa, määräykset 9 §:n 2 momentin 4-6 kohdassa mainituista seikoista sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut lisämääräykset ja asetetut ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset, selostukset ja kaaviot.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös päätöksestä kunnan palopäällikölle sekä työsuojelupiirille.
Tehtaan käyttöönottotarkastus ja käyttölupa
15 §
Tehdasta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on tarkastettu. Tehtaan käyttöönottotarkastusta on pyydettävä teknilliseltä tarkastuskeskukselta.
Jos perustamisluvasta on poikettu, hakijan on toimitettava uudet piirustukset ja selvitykset kolmena kappaleena teknilliselle tarkastuskeskukselle viimeistään tarkastustilaisuudessa.
Tarkastuksen suorittaa teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava työsuojelupiirille ja kunnan palopäällikölle.
16 §
Toimitetusta tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava, täyttääkö tehdas tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimukset sekä lupapäätöksen ehdot. Pöytäkirjasta on yksi kappale toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle ja 15 §:n 3 momentissa tarkoitetuille viranomaisille sekä toimitusta pyytäneelle.
17 §
Sen jälkeen kun tehdas on tarkastettu, teknillisen tarkastuskeskuksen tulee antaa lupa ottaa tehdas käyttöön (käyttölupa) , jollei tarkastuksessa ole ilmennyt seikkoja, jotka ovat esteenä käyttöluvan myöntämiselle. Käyttöluvassa on mainittava mahdolliset muutokset perustamislupaan sekä turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut lisämääräykset ja -ehdot.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös käyttöluvasta 15 §:n 3 momentissa tarkoitetuille viranomaisille.
18 §
Teknillinen tarkastuskeskus voi antaa luvan tehtaan tai sen osan koekäyttöön ( väliaikainen käyttölupa ) ennen kuin tehdas on tarkastettu tai saanut käyttöluvan.
Väliaikaisen käyttöluvan edellytyksenä on, että tehtaalle on nimetty vastaava johtaja ja hänelle sijainen.
Vastaava johtaja
19 §
Tehtaan omistajan tai haltijan on nimettävä käytöstä vastaava johtaja ja hänelle sijainen.
Jos tehtaassa valmistetaan räjähteitä, joiden valmistustavat olennaisesti poikkeavat toisistaan tai valmistusmäärät ovat huomattavan suuria, voi teknillinen tarkastuskeskus määrätä, että tehtaan vastaavan johtajan lisäksi jokaisella osastolla tulee olla vastaava johtaja ja johtajan sijainen.
Tehtaan omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että vastaavalla johtajalla on mahdollisuus hoitaa laitosta annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin lupapäätöksen ehtojen tarkoittamalla tavalla.
20 §
Vastaavalta johtajalta ja hänen sijaiseltaan vaaditaan, että hän on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, että hän tuntee riittävästi räjähteiden ominaisuuksia sekä hallitsee räjähteitä koskevat säännökset ja määräykset ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus räjähteiden valmistuksesta.
Vastaavaksi johtajaksi tai hänen sijaisekseen voidaan kuitenkin nimetä henkilö, joka on suorittanut teknillisessä oppilaitoksessa tehtävään soveltuvan tutkinnon, jos tällä räjähteitä valmistavassa tehtaassa hankitun pitkäaikaisen kokemuksen perusteella voidaan katsoa olevan tehtävän edellyttämä pätevyys.
21 §
Räjähteiden ominaisuuksien sekä räjähteitä koskevien säännösten ja määräysten hallitsemisen toteaa teknillisen tarkastuskeskuksen määräämä henkilö kokeessa.
Hyväksytystä kokeesta on asianomaiselle annettava todistus, johon on merkittävä, millaisen tehtaan tai tehdasosaston vastaavana johtajana hän saa toimia.
22 §
Tehtaan vastaavan johtajan ja osaston vastaavan johtajan on huolehdittava siitä, että räjähteiden valmistus ja varastointi tapahtuu teknillisesti oikealla ja turvallisella tavalla sekä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin valmistusta koskevien lupapäätösten mukaisesti.
Tehtaan vastaavan johtajan ja osaston vastaavan johtajan on valvottava, että henkilökunta koulutetaan turvalliseen työskentelyyn.
Tehtaan vastaavan johtajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että jokaiselle tehdasalueella tai tehtaan varastoalueella olevalle varastosuojalle nimetään hoitaja ja tälle sijainen, jotka ovat perehtyneet varastoitaviin räjähteisiin sekä niiden varastointiin ja joiden tehtävänä on huolehtia varastojärjestyksen säilymisestä. Saman henkilön hoidossa saa olla useampi kuin yksi varastosuoja.
23 §
Vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti teknilliselle tarkastuskeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä:
edellä 21 §:ssä tarkoitettu todistus;
selvitys vastaavan johtajan koulutuksesta;
asianomaisen kirjallinen suostumus tehtävään; sekä
selvitys vastaavan johtajan vastuualueesta.
24 §
Jos vastaava johtaja tai sijainen jättää toimensa, on uusi johtaja tai sijainen nimettävä ja ilmoitettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Teknillinen tarkastuskeskus voi vaatia uuden vastaavan johtajan tai hänen sijaisensa nimeämistä, jollei omistajan tai haltijan nimeämällä henkilöllä ole riittäviä edellytyksiä tehtävän hoitamiseen.
Työmaalla tapahtuva räjähdysaineen tilapäinen valmistus
25 §
Lupahakemus, joka koskee räjähdysaineen tilapäistä valmistusta työmaalla, on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle.
Hakemuksessa on mainittava:
hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
paikka tai paikat, joissa räjähdysainetta aiotaan valmistaa ja käyttää;
valmistuksen arvioitu kestoaika;
valmistuksesta vastaava henkilö; sekä
kerrallaan valmistettavan räjähdysaineen enimmäismäärä.
Hakemukseen on liitettävä:
vähintään mittakaavaan 1:2 000 laadittu asemapiirros;
selvitys siitä, että valmistuksesta vastaavalla henkilöllä on ylipanostajan tai sitä vastaava pätevyys;
valmistuksesta vastaavan henkilön kirjallinen suostumus tehtävän hoitamiseen; sekä
selvitys toimenpiteistä turvallisuuden varmistamiseksi.
26 §
Teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää valmistusluvan, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa. Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ennen luvan antamista on hakemuksesta pyydettävä työsuojelupiirin lausunto.
Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kaksi vuotta pitemmän ajan, luvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuosi kerrallaan.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on toimitettava jäljennös lupapäätöksestä kunnan palopäällikölle sekä työsuojelupiirille.
27 §
Räjähdysaineen valmistusta työmaalla ei saa aloittaa ennen kuin teknillinen tarkastuskeskus on tarkastanut työmaan ja todennut, että valmistuspaikat ja -laitteet ovat niistä erikseen annettujen määräysten mukaiset ja sijaitsevat asemapiirroksessa merkityssä paikassa. Tarkastuksesta on ilmoitettava kunnan palopäällikölle.
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako valmistuksen aloittaa ja valmistukselle mahdollisesti asetetut ehdot.
Mitä 1 momentissa säädetään työmaan tarkastuksesta, koskee myös 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkastusta.
28 §
Räjähdysaineen tilapäisen valmistuksen työmaalla tulee tapahtua työministeriön määräysten mukaisesti ja valmistuksesta vastaavan henkilön johdolla.
Räjähteiden valmistus kokeilutarkoituksessa ja kokeilu
29 §
Se, joka on saanut 17 §:ssä tarkoitetun luvan määrätyn räjähteen valmistukseen, saa ilman eri lupaa kokeilutarkoituksessa valmistaa pienissä erissä muutakin räjähdettä. Näin valmistettua räjähdettä ei saa luovuttaa toiselle eikä viedä pois valmistuspaikalta muussa tarkoituksessa kuin kokeiden tekemistä ja hävittämistä varten.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun valmistuksen ja kokeiden on tapahduttava tehtaan tai osaston vastaavan johtajan johdolla.
30 §
Muualla kuin tehtaassa tapahtuvaan räjähteen valmistukseen kokeilutarkoituksessa ja kokeiluun tieteellistä, teknillistä, opetuksellista tai muuta tarkoitusta varten on haettava lupa teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Lupa voidaan myöntää, vaikkei toiminta kaikilta osin ole tämän asetuksen säännösten tai sen nojalla annettujen määräysten mukaista edellyttäen, että toiminnan luonteeseen nähden riittävä turvallisuus on taattu. Teknillinen tarkastuskeskus voi luvassa asettaa toiminnalle tarpeellisiksi katsomiaan rajoituksia tai ehtoja.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös elokuva-, näyttämö- ja muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa tarvittavissa tehosteräjäytyksissä käytettävien räjähteiden valmistamista.
Erinäisiä valmistusta koskevia säännöksiä
31 §
Valmistetuista räjähteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta.
32 §
Jos tässä asetuksessa tarkoitettua tehdasta tai sen toimintaa halutaan olennaisesti muuttaa sen jälkeen, kun tehdas on tarkoitukseensa hyväksytty, tähän on saatava teknillisen tarkastuskeskuksen lupa.
Olennaiseksi muutokseksi katsotaan uuden räjähdelajin valmistuksen aloittaminen, tehdasrakennuksen oleellinen laajentaminen, valmistusmenetelmän oleellinen muuttaminen tai uusien varastosuojien rakentaminen.
Luvan hakemisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 9-18 §:ssä säädetään. Hakemusta ei kuitenkaan tarvitse kuuluttaa eikä siitä tarvitse tiedottaa, ellei suunniteltu muutos aiheuta suojaetäisyyksien kasvua.
Vähäisiä muutoksia saa kuitenkin tehtaan toimesta tehdä ilman teknillisen tarkastuskeskuksen lupaa edellyttäen, ettei räjähteiden tai työntekijöiden määrä muutoksen johdosta lisäänny eikä valmistusmenetelmää olennaisesti muuteta. Tehdyt muutokset tulee 91 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä esitellä tarkastuksen suorittajalle.
4 lukuRäjähteen hyväksyminen ja maahantuonti
Räjähteen hyväksyminen
33 §
Ennen räjähteiden yleiseen kauppaan laskemista tai yleiseen käyttöön luovuttamista on valmistajan tai maahantuojan haettava räjähteille teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksyminen.
Yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön saa hyväksyä vain sellaisia ilotulitusraketteja ja toiminnaltaan näihin verrattavia pyroteknisiä välineitä, joiden panos, ajopanos mukaan luettuna, painaa enintään 200 g, sekä pamahtavia ilotulitusvälineitä, joiden panos sisältää tai vastaa räjähdysteholtaan enintään 5 g mustaa ruutia.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske ampuma-aseiden patruunoita, työkaluissa käytettäviä patruunoita eikä merenkulkuhallituksen hyväksymiä valaisu- ja merkinanto- sekä muita vastaavia välineitä.
34 §
Edellä 33 §:ssä tarkoitetussa hakemuksessa on annettava tarpeelliset räjähteen rakennetta, koostumusta ja ominaisuuksia koskevat tiedot.
Teknillisellä tarkastuskeskuksella on oikeus tarvittaessa vaatia hakemukseen liitettäväksi tutkimuslaitoksen lausunto räjähteen ominaisuuksista. Teknillinen tarkastuskeskus voi hyväksyä räjähteen myös jossain muussa maassa annetun hyväksymisen perusteella.
Jos maahantuoja tai valmistaja haluaa laskea yleiseen kauppaan tai luovuttaa yleiseen käyttöön räjähteen, jolle toinen maahantuoja tai valmistaja on jo saanut 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymisen, voi tämä käyttää hyväkseen 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen osalta aikaisemman hyväksymishakemuksen yhteydessä esitettyjä tietoja, jos esittää aikaisemman hakijan tätä koskevan kirjallisen suostumuksen.
35 §
Teknillinen tarkastuskeskus voi 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymisen yhteydessä edellyttää, että räjähteen laatua on valvottava, ja määrätä räjähdettä, sen pakkausta sekä räjähteen luovutusta, käyttöä ja laadunvalvontaa koskevia ehtoja ja rajoituksia.
36 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on pidettävä luetteloa yleiseen kauppaan laskettavaksi hyväksymistään räjähteistä. Luettelosta tulee ilmetä ainakin kunkin räjähteen kauppanimi, vaarallisuusluokka ja käyttötarkoitus sekä valmistaja tai maahantuoja.
Maahantuonti
37 §
Luvan räjähteen maahantuontiin (maahantuontilupa) antaa teknillinen tarkastuskeskus lukuun ottamatta puolustusvoimille tulevia räjähteitä. Lupaa on haettava kirjallisesti ja lupahakemuksessa on ilmoitettava räjähteen nimi, vaarallisuusluokka, määrä, käyttötarkoitus ja valmistaja. Hakemuksessa on myös selvitettävä varastoinnin järjestely.
Räjähteen maahantuojan on tullaustilaisuudessa ennen kuin räjähde luovutetaan tullista esitettävä tulliviranomaiselle 1 momentissa tarkoitettu maahantuontilupa. Tulliviranomainen merkitsee lupaan maahantuotujen räjähteiden lajit ja määrät.
Räjähteen maahantuontiin ei kuitenkaan tarvita 1 momentin maahantuontilupaa, kun räjähde sisältyy kiinteästi asennettuna turvalaitteena tai varustukseen kuuluvana pelastautumisvälineenä lentokoneeseen, alukseen, veneeseen, autoon tai muuhun ajoneuvoon.
Ampumatarvikkeiden maahantuonnin osalta on noudatettava, mitä siitä erikseen säädetään.
5 luku Kauppa
Kaupan varastointi
38 §
Myymälähuoneessa sijaitsevassa varastossa saa varastoida samanaikaisesti enintään 25 000 patruunoiden sytytysnallia, 200 000 työvälineissä tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa, 10 kg ruutia, josta kuitenkin enintään 3 kg on mustaruutia, sekä 50 kg ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä tuotteita. Samassa varastossa saa näiden lisäksi varastoida enintään 150 000 ampuma-aseiden patruunaa.
Myymälärakennuksessa muualla kuin myymälähuoneessa tai muissa rakennuksissa kuin myymälärakennuksessa sijaitsevassa varastossa varastosuojaa kohti saa varastoida samanaikaisesti enintään 1 momentissa mainitut määrät kaksinkertaisina.
Myymälärakennuksen ulkopuolella pihamaalla sijaitsevassa varastosuojassa saa varastoida samanaikaisesti enintään 30 kg louhintaräjähteitä.
Myymälärakennuksen ulkopuolella pihamaalla sijaitsevassa varastosuojassa saa varastoida samanaikaisesti lyhytaikaista tarvetta varten enintään 500 kg vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvia pyroteknisiä välineitä.
Myymälävarastossa olevat räjähteet on varastoitava varastosuojissa, joiden rakenteesta ja sijoituksesta annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tarkempia määräyksiä.
39 §
Vaarallisuusluokkiin 1.1-1.3 kuuluvien räjähteiden varastointiin kaupan yhteydessä tulee hakea lupaa ( kaupan varastointilupa ) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.
Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:
hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala ja kotipaikka;
paikka, jossa kaupan varastointia tullaan harjoittamaan; sekä
myymälässä ja erillisissä varastosuojissa varastoitavien räjähteiden lajit ja suurin määrä.
Hakemukseen on liitettävä:
mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros, josta käy selville liikkeen sijainti, lähiympäristö 100 metrin säteellä rakennuksineen sekä liikerakennuksen ulkopuolelle suunniteltujen varastosuojien sijainti; sekä
mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut piirustukset, joista käy selville varastosuojien sijainti sekä rakennepiirustukset, jos varastosuojan rakenne ei täytä standardin SFS 4399 vaatimuksia.
Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.
40 §
Vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvien räjähteiden varastoinnista kaupan yhteydessä on tehtävä ilmoitus palopäällikölle vähintään kaksi viikkoa ennen myynnin aloittamista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla kaupan varastolla tulee olla 46 §:ssä tarkoitettu kaupasta ja varastoinnista vastaava hoitaja.
Ilmoituksessa on selvitettävä 39 §:n 2 ja 3 momentissa edellytetyt tiedot sekä vastaavan hoitajan nimi.
Jos 91 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa ilmenee, ettei varasto täytä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia, palopäällikkö voi antaa säännösten ja määräysten täyttämiseksi tarpeellisiksi harkitsemiaan määräyksiä tai ehtoja.
41 §
Se, jolla on lupa ampuma-aseiden tai ampuma-aseiden patruunoiden kauppaan, saa ilman 39 §:ssä tarkoitettua lupaa tai 40 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varastoida kauppaa varten ampuma-aseiden ja lähetyspistoolien patruunoita sekä patruunoiden sytytysnalleja ja ruutia enintään 38 §:n 1 momentissa tarkoitetut määrät.
Varastoinnissa tulee muutoin noudattaa tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten vaatimuksia.
42 §
Jos myymälävarastossa on enintään 50 kg (brutto) ainoastaan jäljempänä mainittuja räjähteitä, ei varastointiin tarvitse hakea 39 §:ssä tarkoitettua kaupan varastointilupaa eikä siitä tarvitse tehdä 40 §:n mukaista ilmoitusta palopäällikölle. Näitä räjähteitä ovat:
tähtisadetikut, nallipyssyn nallit ja muut näihin verrattavat räjähteet;
savua kehittävät aineet, bengaalitikut ja papatit sekä muut näihin verrattavat räjähteet, jos teknillinen tarkastuskeskus 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymiskäsittelyn yhteydessä hyväksyy niiden varastoinnin kaupan yhteydessä ilman lupaa tai ilmoitusta; sekä
työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävät patruunat; liikkeessä saa kuitenkin olla kerrallaan enintään 50 000 patruunaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen räjähteiden kauppaa harjoittavalla liikkeellä ei myöskään tarvitse olla 46 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa.
43 §
Edellä 39 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on ennen 39 §:ssä tarkoitetun asian ratkaisemista hankittava siitä kunnanhallituksen ja kunnan palopäällikön lausunto.
44 §
Kaupan varastointilupaa koskevassa päätöksessä on mainittava:
paikka, jossa varastointia saa harjoittaa;
varastoitavien räjähteiden luokat ja lajit;
myymälässä pidettävien ja erillisissä varastosuojissa varastoitavien räjähteiden suurimmat määrät; sekä
muut mahdollisesti annetut määräykset ja asetetut ehdot.
Lupapäätökseen on liitettävä 39 §:n 3 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut piirustukset.
Jäljennös lupapäätöksestä on toimitettava kunnan palopäällikölle.
45 §
Edellä 39 §:ssä tarkoitettua räjähteiden varastointia ei saa aloittaa ennen kuin teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja on tarkastuksessa todennut, että varastopaikat ovat tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä 43 §:ssä tarkoitetun lupapäätöksen mukaiset.
Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava kunnan palopäällikölle.
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.
Vastaava hoitaja
46 §
Räjähteiden kauppaa harjoittavan liikkeen palveluksessa tulee olla räjähteiden kaupasta ja varastoinnista vastaava hoitaja, joka riittävästi tuntee räjähteiden ominaisuudet sekä niiden kauppaa ja varastointia koskevat säännökset ja määräykset ja jolla on riittävät valtuudet ja käytännön mahdollisuudet tehtäviensä hoitamiseen liikkeessä.
Vastaavan hoitajan tulee huolehtia siitä, että kauppaa ja varastoa hoidetaan räjähteistä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin varastoa koskevien lupapäätösten mukaisesti.
Räjähteitä saa luovuttaa vain vastaava hoitaja tai hänen hyväksymänsä 18 vuotta täyttänyt henkilö.
47 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen määräämä henkilö toteaa kokeessa vastaavan hoitajan pätevyyden. Hyväksytystä kokeesta on annettava todistus, johon on merkittävä, millaisten tuotteiden kaupan hoitajana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia. Todistus on voimassa 10 vuotta.
Todistuksen uusimisen yhteydessä vastaavan hoitajan tulee suorittaa uusi koe, jollei hän ole viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut vastaavana hoitajana.
48 §
Jos vastaava hoitaja jättää toimensa tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, liikkeelle on nimettävä uusi hoitaja viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Räjähteiden luovuttaminen
49 §
Räjähteitä saa luovuttaa ainoastaan:
sille, jolla on lupa valmistaa räjähteitä, sekä sille, jolla on lupa tai 40-42 §:ään perustuva oikeus varastoida kysymyksessä olevia räjähteitä;
räjäytys- ja louhintatöitä tekevälle liikkeelle tai muulle yhteisölle, jos sen palveluksessa on 3 kohdassa tarkoitettu panostaja, jonka tehtävänä on vastata räjähteiden hankinnasta, kuljetuksesta ja varastoinnista; sekä
panostajalle, jolla on panostaja-asetuksessa (409/86) tarkoitettu pätevyyskirja.
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan koske seuraavia räjähteitä:
ampuma-aseissa, lähetyspistooleissa ja työkaluissa käytettäviä patruunoita eikä ampuma-aseiden patruunoissa käytettäviä sytytysnalleja;
sellaisia valaisu- ja merkinantovälineitä ja niihin verrattavia räjähteitä, jotka hankitaan hätätilanteessa käytettäviksi; sekä
yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön hyväksyttyjä pyroteknisiä välineitä.
Ampuma-aseissa tai niiden patruunoissa käytettävää ruutia saadaan luovuttaa ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetulle enintään 2 kg kerrallaan.
Teknillinen tarkastuskeskus voi hakemuksesta hyväksyä, että myös muuta kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitettua räjähdettä saadaan luovuttaa 1 momentin rajoituksista poikkeavalla tavalla edellyttäen, että räjähteen ominaisuudet ja esitetty käyttötarkoitus huomioon ottaen menettelyä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja sellaisena, ettei siitä aiheudu ilmeistä vaaraa käyttäjälle eikä yleiselle turvallisuudelle.
50 §
Räjähteitä saa luovuttaa vain täysi-ikäiselle henkilölle. Räjähteiden luovuttaminen päihtyneelle on kielletty.
Sellaisia vaarallisuudeltaan vähäisiä räjähteitä, jotka on tarkoitettu leikki- tai ilotulitusvälineiksi taikka vastaavaan käyttöön, saadaan kuitenkin luovuttaa alle 18-vuotiaalle, alle 15-vuotiaalle tai alle 12-vuotiaalle sen mukaan kuin teknillinen tarkastuskeskus on sen hyväksynyt 33 §:ssä tarkoitetun hyväksymiskäsittelyn yhteydessä.
51 §
Räjähteiden luovuttaminen 49 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle tai yhteisölle tulee tapahtua kuittausta vastaan. Kuittiin on merkittävä luovutetun räjähteen kauppanimi ja määrä sekä päiväys ja vastaanottajan nimi. Luovuttajalle on lisäksi toimitettava oikeaksi todistettu jäljennös voimassa olevasta valmistus- tai varastointiluvasta, 40 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta tai panostajan pätevyyskirjasta.
Räjähteen noutajan on esitettävä räjähteen luovuttajalle 49 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistus- tai varastointiluvan haltijan tai räjähteistä vastaavan panostajan antama valtuutus.
Räjähteen noutajan on esitettävä 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa luovuttajalle jäljennös panostajan pätevyyskirjasta.
52 §
Sen, joka on hankkinut räjähteen, on huolehdittava sen oikeasta säilyttämisestä, varastoinnista, käsittelystä ja käyttämisestä.
Työnantaja saa kuitenkin työn suorittamista varten luovuttaa räjähteen täysi-ikäiselle, palveluksessaan olevalle henkilölle, jonka voidaan katsoa olevan riittävän luotettava ja arvostelukykyinen.
53 §
Räjähteiden kauppaa harjoittavan liikkeen on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainakin seuraavat tiedot:
luovutetut räjähteet ja niiden määrät;
vastaanottajaa koskevat tiedot;
toimitusosoite ja -ajankohta; sekä
liikkeen varastossa olevat räjähteet.
Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua kirjanpitoa ei vaadita myytäessä 49 §:n 2 momentissa tarkoitettuja räjähteitä.
Patruunoita ja niissä käytettäviä sytytysnalleja koskevasta kirjanpidosta säädetään erikseen.
54 §
Ennen räjähteen luovuttamista se on pakattava tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti noudattaen, mitä kauppa- ja teollisuusministeriö räjähteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä erikseen määrää.
6 luku Varastointi
Pysyvä varastointi
55 §
Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa ( varastointilupa ) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.
56 §
Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava:
hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
paikka, jonne varasto aiotaan perustaa;
varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä
varastoinnin tarkoitus.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;
mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;
vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;
selostus suojaetäisyyden, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenee mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely; sekä
jos varastoalueella varastoitavien räjähteiden määrä on 50 000 kg tai suurempi taikka varastoitavien aloiteräjähdysaineiden määrä on 10 000 kg tai suurempi, vaaran arviointia koskeva selvitys, josta ilmenee:
räjähteiden varastointiin liittyvät vaaralähteet, olosuhteet ja tilanteet, joissa onnettomuus on mahdollinen;
kuvaus tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista, niiden seurauksista varastoalueen sisällä ja vaikutuksista varastoalueen ulkopuolelle sekä niihin johtavista virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisesta ja vaurioista; sekä
miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen varaston normaalikäytön ja korjaus- ja huoltotöiden sekä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä varaudutaan.
Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.
Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.
57 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.
58 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.
59 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava kunnan palopäällikölle.
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.
60 §
Elokuva-, näyttämö- ja muussa niihin rinnastettavassa toiminnassa tehostetarkoituksissa käytettävien räjähteiden varastointiin tulee hakea lupa teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Luvan hakemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 39 §:ssä säädetään kaupan varastointiluvan hakemisesta. Luvan myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 43 §:ssä säädetään. Teknillinen tarkastuskeskus voi lupapäätöksessä määrätä, että varasto on tarkastettava ennen käyttöönottoa.
Mitä 38 §:ssä säädetään myymälävarastosta, koskee soveltuvin osin myös tehostevarastoa.
Tilapäinen varastointi
61 §
Räjäytys- ja louhintatyötä varten voi teknillinen tarkastuskeskus myöntää luvan ( tilapäinen varastointilupa ) yhtä tai useampaa tilapäistä varastosuojaa varten, joissa kussakin saa varastoida enintään 1000 kg räjähteitä.
Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi.
Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kahta vuotta pitemmän ajan, voidaan lupa uusia tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuodeksi kerrallaan. Pitempiaikaisesta varastoinnista on voimassa, mitä pysyvistä varastoista säädetään ja määrätään.
62 §
Tilapäistä varastointilupaa koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava:
hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
paikka, jonne varastosuoja aiotaan sijoittaa;
varastoinnin tarkoitus; sekä
varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät.
Hakemukseen on liitettävä:
kartta ja selostus varastosuojan lähistöllä olevista rakennuksista, niiden etäisyyksistä varastosuojaan sekä muista turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista;
selvitys varastosuojan rakenteesta; sekä
tiedot henkilöstä, joka tulee toimimaan vastaavana hoitajana ja hänen kirjallinen suostumuksensa tehtävän hoitamiseen.
63 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille, kunnan palopäällikölle ja työsuojelupiirille.
64 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin teknillisen tarkastuskeskuksen tarkastaja on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. Tarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava työsuojelupiirille ja kunnan palopäällikölle.
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.
65 §
Jos räjähteiden tilapäistä varastosuojaa tarvitaan samassa paikassa vuosittain tehtävän työn vuoksi tai muusta syystä toistuvasti lyhyehkön ajan kerrallaan, teknillinen tarkastuskeskus voi harkintansa mukaan uudistaa aikaisemmin myöntämänsä luvan 62 §:n 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä vaatimatta.
66 §
Teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tilapäisen varastointiluvan myös muuta kuin räjäytys- ja louhintatyötä varten. Varastoitavien räjähteiden, luvan keston ja uusimisen, luvan hakemisen, lupapäätöksen sekä varaston tarkastuksen osalta on voimassa, mitä niistä 61-65 §:ssä säädetään.
Vastaava varastonhoitaja
67 §
Edellä 55, 60, 61 ja 66 §:ssä tarkoitetulla varastolla tulee olla vastaava varastonhoitaja ja 55 §:ssä tarkoitetulla pysyvällä varastolla myös vastaavan varastonhoitajan sijainen, joiden tulee huolehtia siitä, että varastoa hoidetaan räjähteistä annettujen säännösten ja määräysten samoin kuin varastoa koskevien lupapäätösten mukaisesti.
68 §
Vastaavan varastonhoitajan ja varastonhoitajan sijaisen tulee riittävästi tuntea räjähteiden ominaisuudet sekä niiden varastointia koskevat säännökset ja määräykset.
Teknillisen tarkastuskeskuksen määräämä henkilö toteaa kokeessa vastaavan varastonhoitajan pätevyyden. Hyväksytystä kokeesta on annettava todistus, johon on merkittävä, millaisten tuotteiden varastonhoitajana kokeen hyväksytysti suorittanut saa toimia. Todistus on voimassa 10 vuotta.
Todistuksen uusimisen yhteydessä vastaavan varastonhoitajan tulee suorittaa uusi koe, jollei hän ole viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut vastaavana varastonhoitajana.
Panostaja-asetuksessa tarkoitettu panostajan pätevyyskirja antaa sen voimassaoloaikana pätevyyden toimia 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana varastonhoitajana tai vastaavan varastonhoitajan sijaisena.
69 §
Jos vastaava varastonhoitaja tai hänen sijaisensa jättää toimensa tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, varastolle on nimettävä uusi vastaava varastonhoitaja viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
7 luku Säilytys
70 §
Tässä luvussa tarkoitettu räjähteiden säilytys on sallittu ilman varastointilupaa.
Räjähteiden säilytyksessä tulee noudattaa räjähteiden laatuun ja määrään sekä olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Erityisesti tulee huolehtia siitä, ettei räjähteitä joudu asiattomien haltuun.
71 §
Asuinhuoneistossa taikka huonetiloissa, joissa ihmisiä oleskelee, saa säilyttää yhteensä enintään 2 kg ruutia, enintään 20 000 ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa, enintään 1 000 patruunoiden sytytysnallia sekä enintään 5 kg ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä valmisteita.
Ruuti ja pyrotekniset valmisteet tulee säilyttää erillään toisistaan omissa lukituissa kaapeissaan, jotka on sijoitettu siten, ettei niiden läheisyydessä ole sellaisia lämmönlähteitä eikä sellaista tulenkäsittelyä, josta voisi aiheutua räjähteen syttyminen, eikä myöskään helposti syttyviä muita aineita. Edellä 1 momentissa tarkoitetut patruunat ja sytytysnallit tulee myös säilyttää lukitussa kaapissa joko erillään muista räjähteistä tai samassa kaapissa ruudin kanssa.
Räjähteitä ei kuitenkaan saa säilyttää ullakkotiloissa eikä kaksi tai useampia asuinhuoneistoja käsittävän rakennuksen eri asuinhuoneistojen yhteisessä tilassa eikä tällaisessa tilassa olevassa talousirtaimiston asuntokohtaiseen säilyttämiseen varatussa tilassa.
72 §
Räjähteiden omistajan hallinnassa olevassa muussa kuin 71 §:ssä tarkoitetussa lukitussa tilassa saa säilyttää louhintaräjähteitä ja ruutia yhteensä enintään 5 kg, enintään 30 000 ampuma-aseissa, työkaluissa tai lähetyspistooleissa käytettävää patruunaa sekä ilotulitusvälineitä ja muita pyroteknisiä valmisteita yhteensä enintään 25 kg. Räjäytysnallit tulee säilyttää vähintään 1 metrin etäisyydellä muista räjähteistä.
73 §
Valaisu- ja merkinantovälineitä saa säilyttää enintään 50 kg veneilyseurojen ja muiden vastaavien rekisteröityjen yhdistysten tätä tarkoitusta varten varustamissa paloviranomaisten tarkastamissa tiloissa.
Edellä 72 §:ssä ja 1 momentissa tarkoitetun säilytyspaikan tulee olla vähintään 10 metrin päässä asutusta rakennuksesta sekä vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja yleisestä tiestä.
74 §
Panostaja, jolla on panostaja-asetuksessa tarkoitettu pätevyyskirja, saa säilyttää työmaalla räjähteitä siten kuin siitä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (410/86) määrätään.
75 §
Räjähteitä saa siirtokuormauspaikalla säilyttää siirtokuormauksen ajan, kuitenkin enintään 12 tuntia.
Räjähteet tulee siirtokuormauksen aikana pitää erillään muusta tavarasta paikassa, jossa ne ovat jatkuvan valvonnan alaisina. Tupakointi ja avotulen käsittely räjähteiden läheisyydessä on kielletty.
Jos siirtokuormauspaikalla säilytetään massaräjähdysvaarallisia räjähteitä, tulee siirtokuormauspaikan ja ulkopuolisten kohteiden välisen etäisyyden olla vähintään tilapäistä varastointia koskevien suojaetäisyyksien mukainen.
Mitä edellä 3 momentissa on säädetty, ei koske vähittäismyyntipakkauksiin pakattua ruutia.
8 luku Räjähteiden käyttö
Räjähteiden käyttö räjäytys- ja louhintatyössä
76 §
Räjähteiden käytössä räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava 5-7 §:ssä säädettyjä turvallisuusvaatimuksia.
Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 5 kohdassa tarkoitettua vähäistä räjäytystyötä lukuun ottamatta tulee räjäytystyöstä ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi:
räjäytystyömaan sijainti;
työmaan arvioitu kestoaika;
käytettävien räjähteiden lajit;
räjäytystyön johtajan nimi ja yhteystiedot; sekä
räjähteiden säilytys- ja varastopaikat.
Poliisi voi ilmoituksen perusteella määrätä räjähteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia aiotulle käytölle ja tarvittaessa määrätä käytön edellyttämistä varotoimenpiteistä. Poliisi voi kieltää käytön, jos siitä aiotussa paikassa ja aiottuna ajankohtana voidaan katsoa aiheutuvan ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa.
Räjäytys- ja louhintatyössä on lisäksi otettava huomioon, mitä työntekijöiden suojelusta on erikseen säädetty ja määrätty.
Pyroteknisten välineiden käyttö
77 §
Pyroteknisiä välineitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu henkilövahinkojen tai tulipalojen vaaraa.
Muiden kuin yleiseen kauppaan tai käyttöön hyväksyttyjen pyroteknisten välineiden käyttö on kielletty, ellei teknillinen tarkastuskeskus ole hyväksynyt käyttöä 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun hyväksymisen yhteydessä. Välinettä käytettäessä on noudatettava sen mukana tulevia käyttöohjeita. Välineen muuttaminen tai välineiden yhdistäminen käyttöohjeiden vastaisesti on kielletty.
78 §
Pyroteknistä välinettä saa pitää hallussaan vain henkilö, joka on oikeutettu sen hankkimiseen.
79 §
Kun aiotaan käyttää sellaisia ilotulitusvälineitä tai pyroteknisiä leikkivälineitä, joiden luovutus alle 18-vuotiaalle henkilölle on kielletty, muuna aikana kuin joulukuun 31 päivän kello 18:n ja tammikuun 1 päivän kello 6:n välisenä aikana, on siitä ilmoitettava käyttöpaikkakunnan paloviranomaiselle. Ilmoituksessa tulee käydä ilmi aiottu käyttöpaikka, tarkka käyttöaika, minkälaisia välineitä aiotaan käyttää sekä käyttäjien henkilötiedot.
Palopäällikkö voi ilmoituksen perusteella määrätä räjähteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia aiotulle käytölle ja tarvittaessa määrätä käytön edellyttämistä varotoimenpiteistä. Palopäällikkö voi kieltää käytön, jos siitä aiotussa paikassa ja aiottuna ajankohtana voidaan katsoa aiheutuvan vaaraa.
80 §
Sen estämättä, mitä 77 §:n 2 momentissa säädetään, voi pyroteknisten välineiden valmistaja taikka se, joka on saanut siihen teknillisen tarkastuskeskuksen luvan, käyttää erityisissä ilotulitusnäytöksissä välineitä, joilla ei ole teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymistä yleiseen kauppaan tai yleiseen käyttöön.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa haetaan kirjallisesti teknilliseltä tarkastuskeskukselta. Hakemuksessa on selvitettävä, että hakija tai hakijan palveluksessa oleva, välineiden käytöstä vastaava henkilö tuntee riittävästi käytettävät välineet, niiden toiminnan, oikeat käyttötavat ja varotoimenpiteet käytön yhteydessä.
81 §
Edellä 80 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilotulitusnäytöksen järjestämisestä on ilmoitettava paikkakunnan poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen näytöksen järjestämistä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi näytöksen paikka, tarkka ajankohta ja millaisia välineitä näytöksessä aiotaan käyttää, varotoimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä käyttäjien henkilötiedot.
Poliisin on kuultava tarvittaessa ilmoituksen johdosta kunnan paloviranomaista.
Poliisi voi asettaa näytöksen järjestämiselle räjähteiden turvallisen käsittelyn ja yleisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia sekä kieltää näytöksen järjestämisen.
Poliisin tulee ilmoittaa näytöksestä kunnan paloviranomaisille ja aluehälytyskeskukselle.
82 §
Kunta voi asettaa 79 ja 81 §:n säännöksistä poikkeavia rajoituksia pyroteknisten välineiden käytölle kunnassa samoin kuin sallia kunnan tai sen osan alueella pyroteknisten välineiden käytön ilman paloviranomaiselle tehtävää ilmoitusta myös muuna kuin 79 §:n 1 momentissa mainittuna aikana.
Kunta voi kieltää pyroteknisten välineiden käytön kunnan alueella sellaisissa paikoissa, joissa käytön voidaan katsoa aiheuttavan vaaraa tai määrätä, että välineitä saa kunnan alueella käyttää vain tietyissä paikoissa.
9 lukuRäjähteiden hävittäminen
83 §
Poliisin tulee räjähdysvaarallisista aineista annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti huolehtia löytötavarana tai muulla tavalla poliisin haltuun joutuneen räjähteen asianmukaisesta säilyttämisestä sekä kuljettamisesta säilytys- tai hävityspaikkaan.
Poliisin on huolehdittava haltuunsa joutuneiden räjähteiden hävittämisestä, jos räjähteet ovat pilaantuneita tai on syytä olettaa niiden olevan pilaantuneita.
Hävittämisen saa suorittaa vain henkilö, jolla on panostajan pätevyys, tai poliisipiirin päällikön määräämä, teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tehtävään pätevä henkilö.
Hävittämisen tulee tapahtua mahdollisimman turvallisella tavalla riittävän kaukana asutuista paikoista ja teistä sekä muista paikoista, joissa oleskelee ihmisiä.
84 §
Puolustusvoimien on otettava haltuunsa räjähde, joka on kuulunut tai jonka sen laadun perusteella on syytä olettaa kuuluneen joko Suomen tai muun maan puolustusvoimille. Puolustusvoimien on huolehdittava sen asianmukaisesta ja turvallisesta kuljettamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä.
85 §
Pilaantunutta tai pilaantuneeksi epäiltyä räjähdettä ei saa käyttää eikä luovuttaa muuhun tarkoitukseen kuin hävitettäväksi.
86 §
Räjähdetehtaan, -varaston ja -myymälän omistajan tai haltijan sekä räjähteiden maahantuojan on huolehdittava hallussaan olevien räjähteiden hävittämisestä, milloin räjähteet ovat pilaantuneita tai niiden käyttökelpoisuutta on muuten syytä epäillä.
Hävittämisen saa muualla kuin räjähdetehtaan alueella suorittaa vain henkilö, jolla on panostajan pätevyys, tai teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tehtävään pätevä henkilö.
Teknillisellä tarkastuskeskuksella on oikeus määrätä 1 momentissa tarkoitettu räjähde takavarikoitavaksi ja toimituttaa räjähteen hävittäminen räjähteen haltijan kustannuksella, jos on syytä olettaa, ettei räjähteen haltijalla ole edellytyksiä suorittaa 1 momentissa tarkoitettua hävittämistä riittävän turvallisesti ja siten kuin siitä tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.
10 luku Suuronnettomuuden vaaran torjunta
87 §
Jos tehdasalueella käsiteltävien ja varastoitavien tai varastoalueella varastoitavien räjähteiden määrä on 200 000 kg tai suurempi taikka käsiteltävien ja varastoitavien aloiteräjähdysaineiden määrä on 50 000 kg tai suurempi, on räjähteiden valmistajan ja varastoijan olosuhteet sekä vaaran laatu ja laajuus huomioon ottaen tehtävä yhtenäisessä muodossa oleva, järjestelmällinen turvallisuusselvitys, jossa selvitetään:
virhetoimintojen ja laitteistojen vaurioitumisen tai vikojen mahdollisuudet, henkilöstön virheellisestä käyttäytymisestä aiheutuvat vaarat sekä onnettomuuksien seuraukset tehdas- ja varastoalueen sisällä samoin kuin vaikutukset tehdas- ja varastoalueen ulkopuolelle; sekä
miten tehtaalla ja varastoalueella huolehditaan onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja niiden seurausten rajoittamisesta.
Turvallisuusselvitys taikka selvitys, josta ilmenee, miten ja millaisia menetelmiä käyttäen turvallisuusselvitys on tehty, millaisia tuloksia selvityksestä on saatu ja millaisiin toimenpiteisiin tulosten johdosta on ryhdytty, toimitetaan teknilliselle tarkastuskeskukselle. Turvallisuusselvitys on tehtävä ja se tai sitä koskeva selvitys on toimitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.
88 §
Edellä 9 §:n 3 momentin 12 kohdassa, 56 §:n 2 momentin 6 kohdassa edellytetyt vaaran arviointia koskevat selvitykset ja 87 §:ssä edellytetyt turvallisuusselvitykset on tarkastettava ja saatettava ajan tasalle määräajoin vastaamaan turvallisuustekniikassa tapahtunutta kehitystä sekä muutoinkin, jos toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuden vaaraa lisäävä muutos.
89 §
Jos usean toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat räjähdetehtaat tai -varastot muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, on toiminnanharjoittajien yhdessä huolehdittava 9 §:n 3 momentin 12 kohdassa, 56 §:n 2 momentin 6 kohdassa sekä 87 ja 88 §:ssä tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä.
11 luku Valvonta
90 §
Tämän asetuksen noudattamista valvovat teknillinen tarkastuskeskus sekä siten kuin tässä asetuksessa säädetään poliisi ja kunnan palopäällikkö.
Edellä 1 momentissa mainittujen valvontaviranomaisten lisäksi valvovat tullilaitos räjähteiden maahantuontia ja satamaviranomaiset räjähteiden siirtokuormausta satamassa.
Työsuojeluviranomaisille kuuluvasta työsuojelun valvonnasta säädetään erikseen.
91 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee vähintään joka toinen vuosi tarkastaa räjähteitä valmistavat tehtaat ja kerran viidessä vuodessa pysyvät räjähdevarastot.
Poliisin tehtävänä on valvoa, että räjähteiden käytössä noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä.
Kunnan palopäällikön tulee kerran vuodessa tarkastaa myymälävarastot ja niiden paloturvallisuus.
92 §
Tässä asetuksessa tarkoitetut luvat ja hyväksymiset voidaan tarvittaessa antaa määräaikaisina.
93 §
Tässä asetuksessa teknilliselle tarkastuskeskukselle säädetyt tehtävät hoitaa teknillinen tarkastuskeskuksen keskushallinto tai sen piiritoimisto sen mukaan kuin tarkastuskeskuksen työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
Tässä asetuksessa palopäällikön suoritettavaksi säädetyn tarkastuksen saa suorittaa hänen määräämänsä henkilö, ellei asianomaisen kunnan osalta muuta määrätä.
12 luku Muutoksenhaku
94 §
Poliisin ja palopäällikön tämän asetuksen nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
Teknillisen tarkastuskeskuksen tämän asetuksen nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai, kun on kysymys piiritoimiston päätöksestä, teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallintoon siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Valituksesta huolimatta on päätöstä noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
13 luku Erinäiset säännökset
95 §
Sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään, on sähkölaitteiden rakenteen, asennuksen ja tarkastuksen osalta noudatettava, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään.
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mihin tilaluokkaan jokin tila kuuluu, asian ratkaisee teknillinen tarkastuskeskus.
96 §
Kun räjähteiden luvanvarainen varastointi lopetetaan, luvanhaltijan on tehtävä asiasta kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle sekä poistettava räjähteiden varastointia osoittavat merkit.
Jos luvanhaltijan nimi tai toiminimi muuttuu, on tästä tehtävä kirjallinen ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on ilmoitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista muutoksista poliisille ja kunnan palopäällikölle.
Jos tehdas tai luvanvarainen varasto siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, tämän on ilmoitettava siitä kolmen kuukauden kuluessa teknilliselle tarkastuskeskukselle.
97 §
Jos räjähdevarastoa halutaan muuttaa sen jälkeen, kun varasto on tarkoitukseensa hyväksytty, tulee tästä kirjallisesti ilmoittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle ennen muutoksen toteuttamista.
Jos muutos on vähäinen eikä räjähteiden tai työntekijöiden määrä lisäänny, voi teknillinen tarkastuskeskus ilmoituksen perusteella tehdä kysymyksessä olevaan lupaan tarvittavat muutokset ilman 39-45 tai 56-60 §:n mukaista menettelyä. Muussa tapauksessa teknillisen tarkastuskeskuksen on osoitettava asianomainen hakemaan muutosten johdosta uusi lupa asianmukaisessa järjestyksessä.
Räjähdevarastokaappi saadaan luvan myöntämisen jälkeen siirtää räjähdekauppaa harjoittavassa liikkeessä muuhun paikkaan edellyttäen, että palopäällikkö on 91 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä todennut varastokaapin uuden sijoituksen täyttävän tämän asetuksen ja sen nojalla annetut määräykset.
Edellä 40 §:ssä tarkoitettuja myymälävarastoja koskevat muutosilmoitukset tehdään 1 momentista poiketen palopäällikölle.
98 §
Jos tämän asetuksen säännösten noudattaminen jossakin tapauksessa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin, valvontaviranomainen voi valvontaansa kuuluvissa asioissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määräyksistä.
99 §
Jos räjähdysonnettomuudesta tai räjähdettä valmistavassa tehtaassa tai räjähdevarastossa sattuneesta tulipalosta on seurauksena kuolema, vaikealaatuinen vamma taikka muu kuin vähäinen omaisuus- tai ympäristövahinko, räjähteen haltijan tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava siitä teknilliselle tarkastuskeskukselle ja poliisille. Onnettomuusalue on tarpeellisten pelastus- ja turvallisuustoimenpiteiden jälkeen jätettävä koskemattomaksi onnettomuuden syyn selvittämistä varten.
Teknillisen tarkastuskeskuksen on ilmoituksen johdosta määrättävä tarkastaja tai, jos asian selvittämisellä on laajempaa merkitystä, tutkijaryhmä, tutkimaan onnettomuutta, jos se onnettomuuden syyn selvittämiseksi tai kysymyksessä olevan laitoksen teknisen turvallisuuden taikka onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta on tarpeellista.
100 §
Myös vähäisemmistä kuin 99 §:ssä tarkoitetuista räjähdysonnettomuuksista ja tulipaloista räjähteen haltijan tulee tehdä ilmoitus teknilliselle tarkastuskeskukselle.
101 §
Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.
Teknillinen tarkastuskeskus voi antaa tämän asetuksen ja sen nojalla annettavien määräysten soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita.
14 luku Voimaantulo
102 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Suuronnettomuuden vaaran torjuntaa koskevat 87-89 §:n ja 103 §:n velvoitteet tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä helmikuuta 1980 annettu räjähdystarvikeasetus (85/80) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Räjähdystarvikkeista annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (130/80) jää kuitenkin voimaan siihen saakka kunnes kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä toisin määrätään.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettujen säännösten nojalla annetut luvat ja hyväksymiset ovat edelleen voimassa seuraavin poikkeuksin:
ennen tammikuun 1 päivää 1972 annettujen varastointilupien, kauppalupien ja myymälävaraston lupien voimassaolo päättyy 1 päivänä syyskuuta 1994;
varaston ja kaupan vastaaville hoitajille räjähdystarvikkeiden ominaisuuksien sekä niiden kauppaa ja varastointia koskevien säännösten ja määräysten tuntemisesta annettujen todistusten voimassaolo päättyy 1 päivänä syyskuuta 1994; tämän estämättä todistus on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien; todistusten uusimisesta on voimassa, mitä siitä 47 ja 68 §:ssä säädetään; sekä
yleiseen kauppaan laskemista tai yleiseen käyttöön luovuttamista koskevat hyväksynnät ovat edelleen voimassa hyväksymispäätöksen mukaisesti kuitenkin enintään 1 päivään syyskuuta 1998 saakka.
Sellaiset räjähdystarvikeasetuksessa tarkoitetut pysyvät varastot ja myymälävarastot, joille lääninhallitus on antanut varastointiluvan tammikuun 1 päivänä 1972 tai sen jälkeen, siirtyvät teknillisen tarkastuskeskuksen valvontaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa tehdä muutoksia lääninhallituksen lupaan tai kumota sen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
103 §
Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevien 9 §:n 3 momentin 12 kohdassa ja 56 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta on tehtävä mainituissa säännöksissä tarkoitettu vaaran arviointia koskeva selvitys ennen syyskuun 1 päivää 1993. Selvitys tehdään kuitenkin 2 momentissa tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta turvallisuusselvityksen yhteydessä.
Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevien 87 §:ssä tarkoitettujen tehtaiden ja varastojen osalta on tehtävä mainitussa säännöksessä tarkoitettu turvallisuusselvitys, tarkistettava 9 ja 56 §:ssä tarkoitettujen tietojen ja selvitysten ajan tasalla olo ja toimitettava selvitykset teknilliselle tarkastuskeskukselle 87 §:n mukaisesti ennen syyskuun 1 päivää 1995.
104 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä määrätään tarkemmin niistä siirtymäajoista, joiden kuluessa räjähteiden valmistusta, varastointia ja kauppaa harjoittavien tulee saattaa toimintansa tämän asetuksen muiden kuin 103 §:ssä tarkoitettujen säännösten ja asetuksen nojalla annettujen määräysten mukaiseksi.
Räjähdekauppaa harjoittava liike, joka on lupapäätöksessä oikeutettu varastoimaan myymälähuoneessa räjähteitä, saa ilman eri lupaa nostaa myymälähuoneessa varastoitavien räjähteiden määrän 38 §:n 1 momentin mukaiseksi. Lisäyksestä tulee kuitenkin kirjallisesti ilmoittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle.
Teknillisellä tarkastuskeskuksella on kuitenkin oikeus määrätä räjähteen valmistukselle ja varastoinnille rajoituksia tai muita ehtoja siirtymäkauden aikana, mikäli se henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi.
Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto