305/1993

Maanmittaustoimisto voi, jos toimituksen tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii, jakaa toimituksen eri toimituksina suoritettaviksi tai siirtää toimituksen suorittamisen toiselle toimitusinsinöörille.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan hakemus määräalan taikka yhteistä aluetta koskevan osuuden erottamiseksi tai siirtämiseksi sellaisesta tilasta, jolla ennestään on vireillä lohkomistoimitus, tässä toimituksessa jättää toimitusinsinöörille.

Lunastusvaatimus, joka kohdistuu sellaiseen ulkopalstaan, vesijättöön tai yhteiseen alueeseen jolla ennestään on vireillä jakolaissa tarkoitettu lunastustoimitus, voidaan tehdä toimitusinsinöörille tässä toimituksessa.

Kun maanmittaushallitus on antanut jakolain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen uusjaon vireillepanemisesta, tulee sen lähettää päätös maanmittaustoimistolle toimitusmääräyksen antamista varten.

Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa muuten säädetään, ei hakemuskirjoihin tarvitse liittää sellaista asiakirjaa, joka alkuperäisenä tai jäljennöksenä on muutoin maanmittaustoimiston saatavissa ilman erityistä hankaluutta.

Joka on tyytymätön maanmittaustoimiston 5 momentin nojalla antamaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta valittamalla maanmittaushallitukseen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Valituskirja voidaan antaa myös päätöksen tehneeseen maanmittaustoimistoon.

Milloin toimitusinsinööri muussa kuin 10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa havaitsee, että hakemuksen tarkoituksen toteuttamiseksi on haetun toimituksen sijasta tai sen lisäksi tarpeen suorittaa muu toimitus, voidaan tällainen toimitus suorittaa ilman eri määräystä.

Sen lisäksi, mitä jakolain 51 §:ssä säädetään, toimituksessa pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä, miten kokouksesta on tiedotettu, sekä saapuville tulleet asianosaiset ja heidän asiamiehensä.

Milloin toimitusmiesten päätöksestä saa erikseen valittaa toimituksen kestäessä, on asianosaisille ilmoitettava ja pöytäkirjaan merkittävä, millä tavoin päätökseen saa hakea muutosta, ja on tällöin otettava huomioon, mitä 95 §:n 3-5 kohdassa säädetään.

Jos toimituksen aikana osoittautuu tarpeelliseksi hankkia sellainen asiakirja tai muu selvitys, jota ei ole esitetty, asianosaisen on sellainen hankittava. Toimitusinsinööri voi asianosaisen pyynnöstä hankkia asiakirjan tai selvityksen hänen puolestaan, jos se on toimitusinsinöörin saatavissa.

Jakolain 70 ja 236 §:ssä tarkoitetuissa kutsukirjeissä ja kuulutuksessa on mainittava toimituksen alkamisen aika ja paikka, toimituksen tarkoitus sekä toimitusalue sopivalla tavalla yksilöitynä.

Ensimmäisessä kokouksessa toimitusinsinöörin on selostettava toimituksen tarkoitus sekä tiedusteltava, onko esteellisyysmuistutuksia toimitusmiehiä tai estettä toimitusta vastaan.

Jos näyttää olevan syytä ulottaa toimitus koskemaan sellaisiakin alueita, joiden omistajat tai haltijat eivät ole kokouksessa saapuvilla, on toimituksen laajuutta koskevan kysymyksen käsittelyä varten pidettävä uusi kokous, johon heidätkin kutsutaan.

Uusjakoon voidaan ottaa vain osa kiinteistön alueesta, jos se on tarkoituksenmukaista toimituksen laajuuden kannalta.

Uusjaon kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon jakolain 263 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimituskustannukset, siirtokustannukset ja kustannukset teiden teosta sekä muut jaon johdosta aiheutuvat kulut ja haitat.

Kartoituksen yhteydessä on kartoitettavan alueen piirirajat karsittava auki.

Kysymys jakolain 97 §:ssä mainittujen kuivatus- ja muiden tehtävien suorittamisesta on otettava käsiteltäväksi toimituksessa. Mikäli kuivatus näyttää tarpeelliselta ja taloudellisesti kannattavalta, on toimitusinsinöörin suunnitelman kiireellistä laatimista varten toimitettava asianomaiselle vesi- ja ympäristöpiirille ja metsämaiden kuivattamista tarkoittavan ojituksen osalta asianomaiselle metsäkeskukselle aluetta koskeva kartta ja luettelo tiloista ja niiden omistajista sekä, milloin hanke koskee tilojen yhteistä vesialuetta, vesijättöä tai muuta yhteistä aluetta, myös selvitys siitä, missä suhteessa tilat ovat siihen osallisia.

Vesi- ja ympäristöpiirin ja metsäkeskuksen on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille niistä kokouksista, jotka pidetään kuivatusasiain johdosta.

Mikäli asianosaiset tai joku heistä haluaa maanparannusta tarkoittavan kuivatustyön toteuttamista jaon yhteydessä ja työ on sellainen, ettei siitä voida päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, vesi- ja ympäristöpiirin on huolehdittava siitä, että työtä kannattavien allekirjoittama hakemus valtion avustuksen myöntämisestä viipymättä toimitetaan asianomaiselle maaseutuelinkeinopiirille.

Hakemus on käsiteltävä mahdollisimman pian, ja, mikäli hakemukseen suostutaan, työ on suoritettava kiireellisenä. Asian ratkaisusta on maaseutuelinkeinopiirin ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille ja samalla toimitettava hänelle kuivatussuunnitelman karttojen ja asiakirjojen jäljennökset.

Jos kysymys on sellaisesta maanparannusta tarkoittavasta ojituksesta, josta voidaan päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, on vesi- ja ympäristöpiirin toimitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille kuivatussuunnitelman kartat ja asiakirjat sekä annettava lausuntonsa hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Milloin yritys koskee jakolain 97 §:n 3 momentissa tarkoitettua ojitusta metsämaiden kuivattamiseksi, on metsäkeskuksen tai, jos metsäojitussuunnitelma on laadittu toimitusmiesten toimesta, toimitusinsinöörin toimitettava kartat ja asiakirjat vesi- ja ympäristöpiirille sellaisen lausunnon antamista varten kuin edellä on mainittu.

Sitten kun kysymys 47 §:ssä tarkoitetun kuivatushankkeen toimeenpanosta on lainvoimaisesti ratkaistu, on toimitusinsinöörin lähetettävä maanparannusta tarkoittava suunnitelma lausuntoineen maaseutuelinkeinopiirille ja metsämaiden kuivattamista tarkoittava suunnitelma lausuntoineen metsäkeskukselle. Mikäli kuivatettavat metsäalueet jyvitetään siinä tilassa kuin ne ovat ennen kuivattamista ja työn toteuttamista varten haetaan metsänparannusvaroista lainaa ja avustusta, on suunnitelma kustannusositteluineen lähetettävä metsäkeskukselle vasta jakoehdotuksen tultua hyväksytyksi tai vahvistetuksi. Kun maaseutuelinkeinopiiri tai vastaavasti metsäkeskus on päättänyt myöntää valtion varoja kuivatushankkeen rahoittamiseen, on vesi- ja ympäristöpiirin tai vastaavasti metsäkeskuksen huolehdittava työn kiireellisestä suorittamisesta. Asian ratkaisusta on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille.

Tilukset on nautintaselitelmään merkittävä rekisteriyksiköittäin ja lajiteltava toimituksen tarkoituksen edellyttämällä tavalla.

Jakoehdotusta näytettäessä on selitettävä, onko ja kuinka paljon eri maankäyttölajeja osittelusta poiketen vaihdettu toisiinsa sekä onko ja missä määrin tila saanut enemmän tai vähemmän tiluksia kuin sille osittelun mukaan kuuluisi.

Toimitusmenojen tiliin on otettava jakolain 263 §:n 2 momentissa tarkoitetut toimitusmenot.

Toimitusmiesten on päätettävä, minkä perusteen mukaan valtion varoista etukäteen maksettavat toimitusmenot peritään takaisin asianosaisilta.

Toimitusmenojen tiliä varten on toimitusinsinöörin laadittava laskelma, jossa toimituksen vaatimalla tavalla on eritelty toimitusmenot. Laskelman tulee lisäksi osoittaa, mikä on kunkin osakkaan osuus toimitusmenoista, mikä osa on kunkin osakkaan maksettava tai saatava ja miten tili suoritetaan.

Pienissä toimituksissa, joiden kustannusten maksamiseen valtio ei osallistu, ei erityistä toimitusmenojen tiliä tarvitse tehdä, elleivät asianosaiset sitä vaadi.

Uusjaossa toimitusinsinöörin on selostettava toimituksen osakkaille säännökset uusjakojen tukemisesta sekä tehtävä heille selkoa, mitä toimenpiteitä valtion tuen saamiseksi tarvitaan.

Toimitusinsinöörin on asianosaisille selostettava, miltä osin toimituksesta ei määrätä maanmittausmaksua, millä edellytyksillä maanmittausmaksua alennetaan tai maksun suorittamisessa myönnetään lykkäystä ja mitä toimenpiteitä näiden etujen saamiseksi tarvitaan.

Valitusosoituksessa on mainittava:

Toimituksesta tehdystä valituksesta toimitusinsinöörin on tehtävä merkintä toimituspöytäkirjaan.

Jos 198 §:ssä tarkoitettuun päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä, maanmittaustoimiston on tehtävä siihen merkintä, onko päätöksestä valitettu.

Jos muutokset, jotka on lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla tehty toimitukseen, ovat sellaisia, etteivät ne vaadi toimituksen uutta käsittelyä toimituspaikalla, toimitusinsinöörin on tehtävä toimitusasiakirjoihin ja karttaan muutoksista johtuvat korjaukset ja täydennykset.

Jaon maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin merkitseminen saatetaan jako-osakkaiden tietoon siten, että rekisterinpitäjä lähettää kirjallisen ilmoituksen asiasta toimituksessa nimetylle jako-osakkaalle tai toimitsijalle.

Jos lohkomistoimituksessa uudelleen kartoitettava alue ulottuu piirirajaan, jonka paikka on epävarma, on tämä raja säädetyssä järjestyksessä käytävä.

Tilojen muodostamisen osoittavaan toimituskirjaan on merkittävä toimituksen perusteena olevat saannot sekä muodostettavien tilojen ja yhteiseksi erotettujen alueiden maa- ja vesitilusten kokonaispinta-alat sekä tilojen osaluvut ja manttaalit. Jos toimituskartassa on kuvattu maankäyttölajit tai tiluskuviot, esitetään myös niitä koskevat tiedot toimituskirjassa.

Jakolain 200 §:ssä säädetyssä lohkomisessa voidaan lohkomisrajat merkitä maastoon vasta jakorajojen käynnin yhteydessä siinäkin tapauksessa, että lohkominen lopetetaan ennen jaon päättymistä.

Sen lisäksi, mitä jakolain 198 §:ssä säädetään, on maarekisterin tai kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava kunkin lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle tilaa koskeva ote tai jäljennös toimituskartasta. Sen tilan omistajalle, josta määräala on lohkomalla erotettu tai siirretty taikka osuus yhteiseen alueeseen erotettu, on kuitenkin toimitettava ote tai jäljennös kaikilta niiltä osin tilojen muodostamista koskevasta toimituskirjasta ja toimituskartasta kuin ne koskevat hänen ennen lohkomista omistamaansa tilaa.

Rekisteriyksiköiden välinen raja on metsämailla yleensä aukaistava puolentoista metrin levyiseksi puiden runkojen välillä. Jos rajalinjan luotettavaa määräämistä varten leveämpi raja-aukko on jossakin paikassa tarpeen, saadaan se silloin avata niin leveäksi kuin tarve vaatii välttämällä kuitenkin mahdollisuuksien mukaan arvokkaiden puiden kaatamista.

Neljääsataa metriä lyhyempiä rajoja sekä asemakaava-, rakennuskaava- ja rantakaava-alueella olevia rajoja ei tarvitse avata leveämmäksi kuin rajalinjan määräämistä varten on välttämätöntä. Rajalla olevia istutuksia ei omistajan suostumuksetta saa kaataa.

Raja merkitään pysyvästi maastoon rajamerkeillä, joita ovat rajan pääte- ja kulmapisteitä osoittavat pyykit ja rajalinjaa osoittavat rajaviitat.

Rajamerkki on tehtävä kestävästä aineesta. Sen tulee pysyä tukevasti maassa ja olla tunnistettavissa rajamerkiksi.

Rajamerkin koosta, muodosta ja muista sille asetettavista vaatimuksista sekä rajamerkkien sijoittamisesta määrää maanmittaushallitus.

Jakolain 31 luvun mukaan toimitetusta alueen, osuuden tai etuuden siirrosta on, milloin se tapahtuu erillisenä toimituksena, laadittava selitelmä, jossa on mainittava luovuttava kiinteistö tai luovuttavat kiinteistöt, vastaanottava kiinteistö tai yhteismetsä, siirrettävä alue, osuus tai etuus sekä rahakorvauksen määrä. Milloin yhteisen alueen lunastaminen tapahtuu jakolain 243 §:n 2 momentissa säädettyä menettelyä noudattaen, ei selitelmään kuitenkaan tule mainintaa luovuttavista kiinteistöistä. Jos viimeksi mainitussa tapauksessa lunastushinta on määrätty talletettavaksi lääninhallitukseen, on selitelmässä mainittava, miten sanotun momentin säännösten mukaan on meneteltävä talletettujen varojen nostamiseksi.

Jos manttaaleja muutetaan jakolain 241, 243, 243 a ja 243 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, on siirrosta laadittavaan selitelmään tehtävä laskelma luovuttavan tilan manttaalin vähentymisestä ja vastaanottavan tilan manttaalin lisääntymisestä.

Mitä jakolain 198 §:ssä ja tämän asetuksen 115 §:ssä säädetään lohkomiskirjan ja toimituskartan otteen valmistamisesta ja toimittamisesta lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle, koskee vastaavasti jakolain 232 c, 240, 241, 256, 257 ja 262 §:ssä mainituissa toimituksissa laadittua selitelmää tai jakokirjaa sekä soveltuvin osin toimituskarttaa. Sama on voimassa jakolain 243, 243 a ja 243 c §:ssä mainituissa toimituksissa laaditun selitelmän otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joiden manttaalia on muutettu, sekä toimituskartan otteen toimittamisesta niiden kiinteistöjen omistajille ja sellaisen yhteismetsän osakaskunnalle, joihin on siirretty tiluksia tai joista on lunastettu tiluksia.

Haettaessa lainhuutoa jakolain 31 luvun mukaan lunastetun alueen saannolle käy manttaalilaskelman sisältämä selitelmä alkuperäisestä saantokirjasta. Sama on voimassa haettaessa lainhuutoa jakolain 32 luvun mukaan itsenäiseksi tilaksi muodostetun vesijätön saannolle sekä jakolain 42 a §:n mukaan tilaan liitetyn alueen ja 42 b §:ssä tarkoitetun kunnalle muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen saannolle. Niin ikään on sanottu voimassa haettaessa lainhuutoa yhteismetsään liitettäväksi tarkoitetusta vesijätöstä tai yhteisestä alueesta muodostetun kiinteistön saannolle.

Toimituksen yhteydessä suoritettu rajankäynti, tilusvaihto ja ulkopalstan lunastaminen merkitään maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin valitusajan päätyttyä tai, jos asiasta on valitettu, kun sitä koskeva valitus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Jollei tässä luvussa erikseen säädetä, toimituksessa tapahtuneista rekisteriyksikköä koskevista muutoksista tehdään merkinnät rekisteriyksikön kohdalle asianomaiseen paikkaan.

Maarekisterin tai kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä merkintä toimituksen rekisteröinnistä kiinteistöjen muodostamisen osoittavaan toimituskirjaan ja karttaan sekä merkittävä niihin myös rekisteriyksikköjen tunnukset.

Maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin merkityistä uusista kiinteistöistä ja kiinteistöjä koskevista muutoksista rekisteritoimistolle tehtävistä ilmoituksista säädetään väestökirja-asetuksen (198/70) 23 §:ssä.

Jakolain 286 §:n 1 momentissa tarkoitettua virheen oikaisemista koskevaa toimitusta on haettava kirjallisesti maanmittaustoimistolta. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan omistusoikeudesta siihen kiinteistöön, jota oikaisuvaatimus koskee.

Jakolain 340 d §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekee se valtion viranomainen, jonka hallinnassa valtion metsämaa on. Hakemuksen tulee olla kirjallinen ja siihen on liitettävä selvitys valtion omistusoikeudesta liitettävään kiinteistöön sekä rasitustodistus, jos liittämishakemus koskee tilaa.

Jakolain 340 d §:n 3 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lohkomista koskevasta hakemuksesta säädetään.

Jakolain 340 f §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen tulee olla kirjallinen ja siihen tulee liittyä selvitys siitä, että yhdistettävillä pakkolunastusyksiköillä on sama käyttötarkoitus.

Jakolain 340 f §:n 2 momentissa tarkoitettu tilan liittäminen pakkolunastusyksikköön suoritetaan pakkolunastusyksikön omistajan kirjallisesta hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä selvitys tilan ja pakkolunastusyksikön omistusoikeudesta sekä siitä, että niillä on sama käyttötarkoitus. Niin ikään hakemukseen on liitettävä rasitustodistus.

Kartasto- ja tietopalvelutoimiston jakolain 340 d §:n 1 momentin ja 340 f §:n nojalla antamat päätökset annetaan tiedoksi asianomaisten kiinteistöjen omistajille maarekisterin tai kiinteistörekisterin otteella.

Maaoikeustuomarin on ilmoitettava maaoikeuden kanslian osoite hovioikeudelle, maanmittaushallitukselle ja asianomaiselle maanmittaustoimistolle.

Kun toimitus on alistettava maaoikeuden käsiteltäväksi, on toimitusinsinöörin toimituskokouksessa ilmoitettava siitä asianosaisille.

Kun lopetetusta toimituksesta on valitettu, on maanmittaustoimiston toimitettava valituskirjat sekä toimituksen asiakirjat valitusajan päätyttyä maaoikeudelle.

Jos valitus koskee keskeneräisessä toimituksessa tehtyä päätöstä tai suoritettua toimenpidettä, toimitusinsinöörin on lähetettävä toimituksen asiakirjat hyvissä ajoin ennen maaoikeuden istuntoa maaoikeudelle.

Valituskirjan jäljennös on säilytettävä maanmittaustoimistossa nähtävänä, kunnes valitus on ratkaistu.

Maaoikeustuomarin on lähetettävä maksutta kappale maaoikeuden päätöstä maanmittaustoimistolle sekä, milloin se on tarpeen, ote pöytäkirjasta ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asianosaisen on sellainen saatava. Tähän päätöskappaleeseen on myös merkittävä, onko päätökseen ilmoitettu tyytymättömyyttä. Niin ikään on palautettava ne kartat ja asiakirjat, jotka silloin vielä ovat maaoikeuden hallussa.

Kun maaoikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä maanmittaustoimistolle, on sen toimitettava ilmoitus maaoikeustuomarille.

Edellä mainitun määräajan kuluttua on haastemiehen viipymättä palautettava valituskirjat maanmittaustoimistolle. Valituskirjoihin on liitettävä todistus siitä, milloin edellä mainittu kuulutus on ollut julkipantuna.

Kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä on lähetettävä maanmittaustoimistolle toimituksen asiakirjoihin liitettäväksi. Jäljennös tuomiosta tai päätöksestä on samalla lähetettävä maanmittaushallitukselle.

Jollei muualla toisin säädetä, toimituskustannukset jakolain 231 ja 232 c §:ssä tarkoitetusta jaon täydentämisestä maksetaan valtion lopullisena menona osaksi tai kokonaan sen mukaan kuin toimituksen suorittaminen on ollut yleisen edun vaatima taikka sen tarkoituksena on ollut tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyyden ja luotettavuuden parantaminen. Asiasta päättävät toimitusmiehet. Toimitusmiesten asiassa tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Maanmittaushallitus vahvistaa mittamiesten käyttämisestä valtiolle aiheutuvien, asianosaisilta perittävien kustannusten määräämisperusteet.

Jakolain 63 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakemus saada käyttää puustoa jaon kestäessä myytäväksi tai muutoin tilalta poisvietäväksi on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä toimitusinsinöörille. Jollei myynnin metsätaloudellista vaikutusta ole selvitetty, toimitusmiesten on tarpeen mukaan ennen asian ratkaisemista hankittava asianomaisen metsälautakunnan lausunto.

Uskottujen miesten vaalista on kunnanvaltuuston puheenjohtajan viipymättä annettava tieto lääninhallitukselle ja maanmittaustoimistolle.

Sellaisen maanmittaustoimituksen ja muun siihen verrattavan tehtävän osalta, jonka suorittaminen muun lainsäädännön kuin jakolainsäädännön mukaan kuuluu maanmittaustoimiston tehtäviin, noudatetaan, jollei siitä toisin säädetä, soveltuvin osin lohkomista koskevia säännöksiä, lukuun ottamatta, mitä muutoksenhausta on voimassa.

Maanmittaushallitus antaa määräykset siitä, missä muodossa maanmittaustoimituksessa käsitellyt tiedot tuotetaan ja säilytetään. Samoin maanmittaushallitus antaa määräykset toimitusten asiakirjojen ja karttojen arkistoinnista.

Mikäli toimitus on koskenut myös toisen maarekisterin tai kiinteistörekisterin pitäjän rekisterissä olevaa rekisteriyksikköä, rekisterinpitäjän on ennen toimituksen rekisteriin merkitsemistä tarpeen vaatiessa pyydettävä siitä toisen rekisterinpitäjän lausunto. Sitten kun toimitus on merkitty rekisteriin, rekisterinpitäjän on lähetettävä toimituksen asiakirjoista ja kartasta otteet toiselle rekisterinpitäjälle, jonka on omalta osaltaan tehtävä tarpeelliset merkinnät rekisteriin.