1507/1992

Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992

Asetus liikenneministeriöstä

Liikenneministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:

Ministeriön organisaatio
1 §

Liikenneministeriössä on liikennetalousosasto, tieliikenneosasto ja viestintähallinto-osasto sekä osastojen ulkopuolisina hallintoyksikkö ja tiedotusyksikkö.

Ministeriössä voi olla muitakin yksiköitä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Osaston tai osastojen ulkopuolisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrää sen päällikkö, jollei organisaatiosta määrätä ministeriön työjärjestyksessä.

Ministeriön hallinnonala
2 §

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat tielaitos, merenkulkulaitos, merentutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Telehallintokeskus ja Saimaan kanavan hoitokunta.

Valtion liikelaitoksista ministeriön hallinnonalalla toimivat lisäksi Valtionrautatiet, Ilmailulaitos, Posti- ja telelaitos sekä Autorekisterikeskus.

Ministeriö valmistelee lisäksi ne valtioneuvostolle kuuluvat asiat, jotka koskevat Liikenneturvaa, Oy Yleisradio Ab:tä ja Finnair Oy:tä.

Osastojen ja muiden yksiköiden käsiteltävät asiat
3 §

Ministeriön toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyssä noudatetaan seuraavaa työnjakoa:

1) liikennetalousosasto käsittelee asiat, jotka koskevat rautatieliikennettä, merenkulkua ja muuta vesiliikennettä, siviili-ilmailua, liikenneväyliä, satamia, merentutkimusta, ilmatiedettä, liikelaitosohjausta, toiminta- ja taloussuunitelmia, valtion talousarviota sekä hallinnonalan tulosohjauksen järjestämistä;

2) tieliikenneosasto käsittelee asiat, jotka koskevat tieliikennettä ja ajoneuvoja, liikennepalvelujen kysyntää, tarjontaa ja kehittämistä, logistiikkaa, liikenteen ympäristökysymyksiä, vaarallisten aineiden kuljetuksia sekä liikenneturvallisuutta; sekä

3) viestintähallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat tele- ja radioviestintää, yleisradio- ja kaapelilähetystoimintaa, viestintätutkimusta, postitoimintaa ja lehdistötukea.

Yksiköt käsittelevät niiden käsiteltäviksi työjärjestyksessä määrätyt asiat. Tarkempia määräyksiä asioiden valmistelussa ja käsittelyssä noudatettavasta työnjaosta annetaan työjärjestyksessä, jossa voidaan yksittäisten asioiden tai asiaryhmien kohdalla poiketa edellä säädetystä työnjaosta.

Työjärjestyksessä määrätään lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjaukseen liittyvästä työnjaosta.

Johtavat virkamiehet
4 §

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osastojen päällikköinä ovat osastopäälliköt. Hallintoyksikön päällikkönä on toimistopäällikkö ja tiedotusyksikön päällikkönä tiedotuspäällikkö.

Työjärjestyksessä määrätyn yksikön päällikön määrää ministeri.

Osaston päälliköllä on ylijohtajan arvonimi.

Virkojen sijoittaminen
5 §

Ministeriön yhteisten virkojen sekä tilapäissen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin sekä hallintoyksikköön ja tiedotusyksikköön määrää kansliapäällikkö. Osaston virkojen sijoittamisesta sen yksiköihin määrää osastopäällikkö.

Virkojen kelpoisuusvaatimukset
6 §

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) säädetään kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin viran kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan:

1) kansliapäälliköltä perehtyneisyyttä liikenne- ja viestintäasioihin;

2) osastopäälliköltä ja hallitusneuvokselta osastopäällikkönä sekä apulaisosastopäälliköltä perehtyneisyyttä osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin;

3) rakennusneuvokselta ja yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto;

4) neuvottelevalta virkamieheltä, erikoistutkijalta, taloussihteeriltä, ylitarkastajalta, kansainvälisten asiain sihteeriltä, tiedotuspäälliköltä, tiedottajalta, informaatikolta, ylikielenkääntäjältä, kielenkääntäjältä ja esittelijältä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; sekä

5) tutkijalta, henkilöstösihteeriltä, tarkastajalta, kamreerilta ja kirjaajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.

Virkojen täyttäminen ja virkavapaus
7 §

Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

Rakennusneuvoksen ja rakennusneuvosta virka-asemaltaan vastaavan tai ylemmän neuvottelevan virkamiehen nimittää valtioneuvosto.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää ministeriö.

8 §

Ministeri nimittää 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuista virkamiehistä esittelijän tai esittelijää virka-asemaltaan korkeamman virkamiehen.

Kansliapäällikkö nimittää tai ottaa muut 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut virkamiehet sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön.

9 §

Kansliapäällikkö määrää virkojen hakuajan pituuden.

Vahtimestarin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

10 §

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla sekä sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää hallintoyksikön päällikkö.

11 §

Muun kuin 10 §:ssä tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää:

1) virkamiehelle, jonka tasavallan presidentti nimittää, enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

2) virkamiehelle, jonka valtioneuvosto nimittää, ministeri; sekä

3) muulle virkamiehelle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle kansliapäällikkö.

12 §

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka myöntää virkavapauden.

Virkamiesten tehtävät
13 §

Sen lisäksi mitä kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä, hänen tulee ministerin lähimpänä apulaisena johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa erityisesti liikenne- ja viestintäpolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lainsäädännön valmistelussa, sovittaa yhteen ministeriön osastojen ja ministeriön alaisten virastojen ja laitosten toimintatavoitteita samoin kuin käsitellä talousarviota, sen täytäntöönpanoa sekä toiminta- ja taloussuunnittelua koskevat tärkeimmät asiat.

14 §

Osastopäällikön ja osaston ulkopuolisen yksikön päällikön tulee:

1) johtaa osaston tai yksikön toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

2) huolehtia osaston tai yksikön toiminnan suunnittelusta;

3) avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston tai yksikön toimialaan kuuluvissa asioissa;

4) huolehtia henkilöstönsä kehittämisestä; sekä

5) tehdä aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiksi osaston tai yksikön toimialalla.

15 §

Apulaisosastopäällikön sekä yksikön päälliköksi määrätyn virkamiehen tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään osastopäällikön tehtävistä.

16 §

Virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta annetaan tarkemmat määräykset ministeriön työjärjestyksessä sekä osastojen ja hallintoyksikön työnjakomääräyksessä. Vahvistetusta työnjaosta riippumatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön päällikkö hänelle määrää.

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä osaston käsiteltäväksi asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen kansliapäällikkö. Yksiköiden toimialaa koskevan kysymyksen ratkaisee osastopäällikkö.

17 §

Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin nimittämä virkamies. Osastopäällikön sijaisena toimii kansliapäällikön määräämä virkamies. Osastojen yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää osastopäällikkö.

Asioiden ratkaiseminen
18 §

Kansliapäällikön oikeudesta ratkaista sekä kansliapäällikön ja osastopäällikön oikeudesta pidättää ratkaistavakseen asioita on voimassa, mitä siitä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

19 §

Osastopäälliköt ja muut jäljempänä mainitut virkamiehet ratkaisevat 20-25 §:ssä mainitut toimialaansa kuuluvat ja ministeriössä päätettävät asiat, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32 tai 36 §:stä muuta johdu.

20 §

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon ja selityksen antamista muille viranomaisille osaston toimialaa koskevissa asioissa, jollei kysymys ole sellaisesta lainsäädännön uudistamisesta, jolla on yleinen merkitys, tai valtion talousarviota koskevasta asiasta tai jollei asiaa ole periaatteellisuutensa tai laajakantoisuutensa vuoksi muutoin alistettava ministerin ratkaistavaksi;

2) osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä;

3) osaston toimialaan kuuluvissa asioissa tutkimussopimusten tekemistä ministeriölle vahvistetun tutkimusohjelman puitteissa; sekä

4) osaston henkilöstön vuosilomajärjestystä.

21 §

Liikennetalousosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja lupia;

2) väylämaksun suorittamisesta myönnettäviä alennuksia ja vapautuksia;

3) luotsausmaksun suorittamisesta myönnettäviä alennuksia ja vapautuksia; sekä

4) merilain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa toimia laivanisännistöyhtiön pääisäntänä.

22 §

Tieliikenneosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) luvanvaraisen henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista;

2) kuljettajaopetustoiminnan harjoittamista;

3) joukkoliikenteen valtionapua;

4) poikkeuksia vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä ja rautatiellä annetuista määräyksistä; sekä

5) vaarallisten aineiden maakuljetusten reittirajoituksia.

23 §

Viestintähallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, joissa ministeriön toimivalta perustuu:

1) teletoimintalain 1, 5, 8, 20 ja 24 §:ään;

2) teletoiminta-asetukseen (868/92) lukuun ottamatta sen 12 §:ää;

3) radiolain (517/88) 9 §:ään;

4) radioasetukseen (869/92);

5) kaapelilähetystoiminnasta annettuun lakiin (307/87) lukuun ottamatta sen 11 §:n 3 momenttia;

6) kaapelilähetystoiminnasta annettuun asetukseen (526/87);

7) telehallinnosta annetun lain (518/88) 3 §:ään;

8) edellä 1-6 kohdassa mainittujen lakien ja asetusten nojalla liikenneministeriön antamiin määräyksiin ja ohjeisiin; sekä

9) teletoimintalain, radiolaitteista annetun lain (8/77) ja kaapelilähetystoiminnasta annetun lain nojalla myönnettyjen toimilupien ja lupien ehtoihin.

24 §

Tieliikenneosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) ajoneuvojen jaottelua ja siitä johtuvia erikoisohjeita; sekä

2) poikkeuksia ajoneuvojen rakenteesta, varusteista, kytkennästä ja kuormituksesta annetuista säännöksistä ja määräyksistä.

25 §

Sen lisäksi mitä 10 §:ssä säädetään, hallintoyksikön päällikkö ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) ikälisiä;

2) kielilisiä sekä muita vastaavia ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla; sekä

3) todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä.

Erinäiset säännökset
26 §

Yhteistoiminnasta ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.

27 §

Mikäli muuta ei säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

28 §

Valtioneuvoston ja ministeriön ratkaisemista asioista annettavien toimituskirjojen allekirjoittamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään tai valtioneuvosto muuten määrää.

29 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan liikenneministeriöstä 17 päivänä toukokuuta 1991 annettu asetus (816/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.