796/1992

Suomessa asuvan alle 16-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti valtion varoista lapsilisää. Lisäksi lapsilisää maksetaan jatkettuna alle 17-vuotiaasta lapsesta. Jollei tässä laissa toisin säädetä, jatketusta lapsilisästä on voimassa, mitä lapsilisästä säädetään.

Tätä lakia sovellettaessa lapsen katsotaan asuvan Suomessa myös aikana, jona hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla saamatta sieltä lapsilisään rinnastettavaa etuutta. Oleskelua ei pidetä tilapäisenä, jos lapsi on ollut yhtäjaksoisesti ulkomailla yli kuusi kalenterikuukautta, paitsi milloin ulkomailla oleskelu johtuu siitä, että lapsi on korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla opiskelevan, 6 §:ssä tarkoitetun lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön luona, tai siitä, että lapsi itse opiskelee ulkomailla.

Lapsi katsotaan Suomessa asuvaksi myös jos hän on Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevan, lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön mukana taikka sellaisen ulkomailla kehitysyhteistyötehtävissä tai lähetystyötehtävissä olevan lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön mukana, jolla on Suomessa väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka. Lisäksi edellytyksenä on, että lapsi on Suomen kansalainen.

Lapsilisän määrästä voidaan vähentää samasta lapsesta samalta ajalta maksettava vieraan valtion lainsäädäntöön taikka Suomea sitovaan tai muuhun kansainväliseen sopimukseen perustuva vastaava etuus.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (364/63) on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan toimeenpanosta säädetty.

Valtio korvaa kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on 5 arkipäivää ennen 10 §:ssä tarkoitettua maksupäivää ilmoitettava valtiolle sinä kuukautena maksettavien lapsilisien määrä.

Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella maksettava kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen markkamäärä viimeistään yhtä pankkipäivää ennen lapsilisien maksupäivää.

Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.

Oikeus lapsilisän nostamiseen on nostajaksi ilmoitetulla lapsen vanhemmalla tai huoltajalla, jonka huollossa lapsi on. Jos lapsilisän nostamiseen oikeutetusta henkilöstä syntyy epäselvyyttä, kuuluu oikeus lapsilisän nostamiseen sille henkilölle, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.

Jos lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huolehtii muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, oikeus lapsilisän nostamiseen on hänellä.

Lapsilisä on 366 markkaa kalenterikuukaudessa.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta lapsilisä on kuitenkin 413 markkaa, kolmannesta 512 markkaa, neljännestä 645 markkaa sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 842 markkaa kalenterikuukaudessa. Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan kunnalle taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 366 markkaa kalenterikuukaudessa.

Jatkettu lapsilisä on 366 markkaa kalenterikuukaudessa eikä se vaikuta muista lapsista maksettavien lapsilisien määriin.

Kolmea vuotta nuoremmasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 107 markalla kalenterikuukaudessa.

Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt, sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 16 vuotta. Jatkettua lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 17 vuotta.

Jos lapsi kuolee tai jos olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että oikeus lapsilisään sen johdosta lakkaa, lapsilisän maksaminen päättyy muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jatkettua lapsilisää ei makseta sen kalenterikuukauden alusta, josta alkaen lapsi alkaa saada kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Lapsilisää haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.

Lapsilisää ei myönnetä ilman erityistä syytä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista.

Lapsilisä maksetaan kalenterikuukausittain lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää maksupäivän.

Yksittäinen lapsilisäerä voidaan kuitenkin maksaa muullakin kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos lapsilisän nostamiseen oikeutettu henkilö esittää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.

Lapsilisäerä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kuuden kalenterikuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana se on ollut nostettavissa, jollei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.

Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa kalenterikuukautta pidemmän ajan, lapsilisä maksetaan kunnan esityksestä hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta sille kunnalle, joka ensisijaisesti vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on tällöin hyvitettävä niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen henkilö, kunta tai valtio on vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä lapsilisään oikeutetulle.

Kun lapsi on perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitetulla tavalla sijoitettuna perhehoitoon, kansaneläkelaitos voi sosiaalilautakuntaa kuultuaan oikeuttaa perhehoitajan nostamaan lapsilisän.

Sen estämättä, mitä 6 ja 11 §:ssä säädetään, kansaneläkelaitos voi lapsen edun niin vaatiessa sosiaalilautakuntaa kuultuaan päättää, että lapsilisä maksetaan 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen.

Erityisen painavista syistä kansaneläkelaitos voi lapsen edun niin vaatiessa sosiaalilautakunnan esityksestä määrätä lapsilisän maksettavaksi toiselle lapsen vanhemmista tai huoltajista, muulle sopivalle henkilölle tai sosiaalilautakunnalle käytettäväksi lapsen elatusta varten.

Kunnan on tehtävä 11 §:n 1 momentissa ja sosiaalilautakunnan 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu esityksensä lapsilisän maksamisen muutoksesta kansaneläkelaitokselle vähintään 2 viikkoa ennen 10 §:n 1 momentin mukaista maksupäivää.

Jos lapsilisää on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, aiheettomasti maksettu lapsilisä on perittävä takaisin. Takaisin ei kuitenkaan voida periä lapsilisää, joka on maksettu aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen sitä, kun lapsilisän aiheettoman maksamisen aiheuttanut syy on tullut ilmi.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos lapsilisän aiheeton maksaminen ei ole johtunut lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata nostajalle myöhemmin maksettavista lapsilisäeristä.

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaalivakuutuslautakunnalta ja sosiaalivakuutuslautakunnan päätökseen tyytymätön tarkastuslautakunnalta. Sosiaalivakuutuslautakunnasta ja tarkastuslautakunnasta säädetään sairausvakuutuslaissa.

Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon tai muutoksenhakuviranomaiselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Lapsilisän hakija on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle kansaneläkelaitoksen määräämällä tavalla lapsilisän myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Lapsilisän nostamiseen oikeutettu henkilö on myös velvollinen ilmoittamaan kaikista lapsilisään vaikuttavista muutoksista.

Kunnan on ilmoitettava kansaneläkelaitokselle, jos sen tiedossa on, että lapsi on 11 §:ssä tarkoitetussa laitos- tai perhehoidossa tai että lapsi on muuttanut toiseen kuntaan.

Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen sekä sairaala tai muu hoitolaitos ovat velvollisia antamaan kansaneläkelaitokselle ja tämän lain mukaiselle muutoksenhakuviranomaiselle maksutta hallussaan olevat lapsilisää koskevan asian ratkaisemista varten tarpeelliset tiedot.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus käyttää tämän lain mukaisia asioita ratkaistessaan myös muiden hoitamiensa etuuksien ratkaisemista varten saamiaan tietoja.

Lapsilisää ei saa ulosmitata.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.

Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitavat henkilöt eivät saa ilman asianomaisen henkilön suostumusta ilmaista sivulliselle yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa tai tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian ilmaisemista sille, jolla lain nojalla on oikeus saada asiasta tieto.

Joka rikkoo 18 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava lapsilisää koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta teosta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.

Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

Elinkustannusten noustua valtioneuvostolla on oikeus korottaa 7 §:ssä mainittuja lapsilisän määriä enintään huhtikuusta 1962 alkaen laskettua elinkustannusten nousua vastaaviksi.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annettu lapsilisälaki (541/48) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa annetussa muussa laissa taikka asetuksessa tai päätöksessä on viitattu 2 momentissa kumottuun lapsilisälakiin, viittauksen katsotaan soveltuvin osin kohdistuvan tämän lain vastaavaan säännökseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa maksettava lapsilisä muutetaan 1 päivästä tammikuuta 1993 ilman hakemusta tämän lain mukaiseksi.

Kansaneläkelaitos ratkaisee tämän lain mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 1993 kaikki lapsilisäasiat. Jos tällöin oikeus lapsilisään on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, asiassa sovelletaan muun kuin toimeenpanon osalta tämän lain voimaantuloa edeltävältä ajalta 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleen lapsilisäasian ratkaisee kuitenkin sosiaalilautakunta 1 päivää tammikuuta 1993 edeltävältä ajalta 23 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain mukaisesti.

Kunnan ja sosiaali- ja terveyshallituksen tulee ennen tämän lain voimaantuloa luovuttaa hallussaan olevat lapsilisää koskevat tarvittavat tiedot kansaneläkelaitokselle.