667/1992

Annettu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992

Asetus puolustusvoimista

Puolustusministerin esittelystä säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/74) nojalla:

1 luku

Puolustusvoimien kokoonpano

1 §

Puolustusvoimien sotilaallisesta ja hallinnollisesta johtamisesta huolehtivat puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta niin kuin puolustusvoimista annetun lain (402/74) 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

2 §

Puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu sotilaslääneihin ja lähinnä poikkeusolojen varalta muodostettuihin maanpuolustusalueisiin niin kuin siitä erikseen säädetään.

Paikallista johtamista ja hallintoa varten puolustusvoimiin kuuluu sotilaslaitoksia, joukko-osastoja ja muita yksiköitä.

Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat.

Maavoimien materiaalihallintoa varten on puolustusvoimien materiaalilaitos.

3 §

Maanpuolustuskorkeakoulusta ja maanpuolustusopistosta säädetään erikseen asetuksella.

4 §

Puolustusministeriö antaa määräykset:

1) puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista;

2) esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta; sekä

3) puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen organisaatiosta.

Puolustusvoimain komentajalla on oikeus puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten puitteissa rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen osalta.

2 luku

Puolustusvoimain komentaja

5 §

Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa sotilaallisena johtajana välittömästi tasavallan presidentin alainen.

6 §

Puolustusvoimain komentaja ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, mikäli tasavallan presidentti ei ole pidättänyt niissä päätösvaltaa itselleen taikka niitä ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen ratkaistaviksi.

7 §

Puolustusvoimain komentaja esittelee tasavallan presidentille ne sotilaalliset nimitysasiat ja sotilaskäskyasiat, jotka on säädetty presidentin ratkaistaviksi tai joissa presidentti on pidättänyt päätösvallan itselleen.

Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien nimitys- ja muista henkilöasioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa puolustusministerin esittelystä.

8 §

Puolustusministeriön alaisena hallinnollisena viranomaisena puolustusvoimain komentaja käsittelee ja ratkaisee esittelystä ne hallinnolliset asiat, jotka on säädetty hänen toimivaltaansa kuuluviksi. Hän voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan hallinnollisessa asiassa, joka on tässä asetuksessa säädetty tai erikseen määrätty pääesikunnan käsiteltäväksi, sekä tehtävään määräämistä koskevan asian, joka 54 §:ssä säädetään puolustusvoimien muun viranomaisen ratkaistavaksi.

3 luku

Pääesikunta

9 §

Pääesikunta on sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan ja hallinnollisissa asioissa puolustusministeriön alainen.

10 §

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.

Pääesikunnan päällikkö toimii puolustusvoimain komentajan sijaisena tämän ollessa estynyt.

11 §

Pääesikunnassa on:

1) henkilöstöesikunta;

2) operaatioesikunta;

3) huoltoesikunta; sekä

4) maavoimaesikunta.

Lisäksi pääesikunnassa on erillinen tiedotusosasto.

Pääesikunnan jakamisesta osastoihin, toimistoihin tai muihin pysyviin toimintayksiköihin määrätään työjärjestyksessä.

12 §

Henkilöstöesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) henkilöstöhallintoa;

2) koulutusjärjestelmää ja koulutuksen kokonaissuunnittelua;

3) asevelvollisuutta;

4) yleishallintoa, lainsäädäntöä, oikeudenhoitoa ja oikeudellisia kysymyksiä; sekä

5) hengellistä työtä.

Henkilöstöesikuntaa johtaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.

13 §

Operaatioesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) sotilaallisen maanpuolustuksen valmiutta;

2) valtakunnan alueen valvontaa ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamista;

3) puolustusvoimien suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiä sekä tietohallintoa;

4) taloussuunnittelua;

5) sotilaallista tiedustelua ja turvallisuustoimintaa; sekä

6) puolustusvoimien kansainvälisiä yhteyksiä.

Operaatioesikuntaa johtaa operaatiopäällikkö.

14 §

Huoltoesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) puolustusvoimien huoltoa ja huollon valmiussuunnittelua ja valmisteluja;

2) materiaali-, kiinteistö- ja taloushallintoa;

3) sotataloudellista suunnittelua;

4) terveydenhuoltoa, ympäristönsuojelua ja työsuojelua; sekä

5) teknillistä tutkimus-, kehittämis- ja tarkastustoimintaa.

Huoltoesikuntaa johtaa puolustusvoimien huoltopäällikkö.

15 §

Maavoimaesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) maavoimien kehittämistä ja varustamista;

2) maavoimien aselajitoimintojen yhteensovittamista ja kehittämistä;

3) maa-, meri- ja ilmavoimissa annettavaa maavoimakoulutusta; sekä

4) materiaalilaitosta ja maakuljetustoimintaa.

Maavoimaesikuntaa johtaa maavoimapäällikkö.

16 §

Puolustusvoimien hallintotoimintaa ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo asessori.

Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (635/64).

17 §

Pääesikunnassa ratkaisee hallinnollisen asian esittelystä pääesikunnan päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.

Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.

Asessori ratkaisee puolustusvoimien virkamiehen palkkausta koskevan asian, jollei sitä ole säädetty tai pääesikunta määrännyt alaisensa nimittävän viranomaisen ratkaistavaksi.

18 §

Puolustusvoimain komentajalle esittelee asian pääesikunnan päällikkö tai hänen määräämänsä pääesikunnan esittelijä.

Pääesikunnan päällikölle esittelee toimialaansa koskevan asian esikunnan päällikkö, asessori tai kenttäpiispa taikka muu työjärjestyksessä esittelijäksi määrätty virkamies.

Sotilaskäskyasioiden käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta on voimassa lisäksi, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

19 §

Tarkempia määräyksiä johtosuhteista ja työnjaosta sekä asian käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta pääesikunnassa sekä esikuntien tehtävien sisällöstä annetaan pääesikunnan päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.

4 luku

Puolustushaarat

20 §

Maavoimiin kuuluu sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Maavoimien sotilaallisesta johtamisesta alueellaan vastaavat maanpuolustusalueen komentaja sekä sotilasläänin komentaja.

21 §

Maavoimien rauhanajan materiaalitoimintoja ja poikkeusolojen valmiuteen liittyviä materiaalihallinnon valmisteluja hoitaa materiaalilaitos pääesikunnan alaisena sotilaslaitoksena.

Materiaalilaitoksen toiminnan yleistä ohjaamista ja kehittämistä varten sekä laitoksen toiminnan yhteensovittamiseksi valtakunnalliseen puolustustarviketeollisuuteen asetetaan laitokselle kolmeksi vuodeksi kerrallaan maavoimapäällikön johdolla toimiva johtokunta.

Johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta sekä sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelymuodoista määrätään lähemmin johtosäännössä, jonka puolustusvoimain komentaja vahvistaa.

22 §

Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Merivoimia johtaa merivoimien komentaja.

23 §

Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja.

24 §

Hallinnollisissa asioissa merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta ovat puolustushaaraansa koskevissa asioissa suoraan pääesikunnan alaisia hallintoviranomaisia.

25 §

Sotilaskäskyasioissa merivoimien komentaja ja ilmavoimien komentaja johtavat puolustusvoimain komentajan alaisina puolustushaaransa sekä sen sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä valmistautumista poikkeusolojen varalle.

26 §

Merivoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä merivoimien komentaja ja ilmavoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ilmavoimien komentaja, jollei asiaa ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa annetaan merivoimien komentajan vahvistamassa sekä asiain käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien esikunnassa ilmavoimien komentajan vahvistamassa työjärjestyksessä.

5 luku

Alue- ja paikallisviranomaiset

Maanpuolustusalue
27 §

Maanpuolustusalueen esikunta on pääesikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

28 §

Sotilaskäskyasioissa maanpuolustusalueen komentaja johtaa puolustusvoimain komentajan alaisena maanpuolustusalueen sekä sen alaisten sotilasläänien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä alueellaan yhteensovittaa puolustushaarojen valmistautumista poikkeusolojen varalle.

Sotilaslääni
29 §

Sotilasläänin esikunta on pääesikunnan ja, siten kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään, maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

30 §

Sotilaskäskyasioissa sotilasläänin komentaja johtaa maanpuolustusalueen komentajan alaisena sotilasläänin sekä sen alaisten sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä valmistautumista poikkeusolojen varalle.

Paikallisviranomaiset
31 §

Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.

32 §

Sotilaskäskyasioissa paikallisviranomainen on maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien komentajan alainen siten kuin puolustusvoimain komentaja määrää.

Asian käsittely ja ratkaiseminen
33 §

Tässä luvussa tarkoitetussa alue- tai paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä asianomainen komentaja tai päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Tarkempia määräyksiä tehtävistä sekä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta 1 momentissa tarkoitetuissa alue- ja paikallisviranomaisissa annetaan asianomaisen hallintoyksikön komentajan tai päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.

6 luku

Virat ja niiden kelpoisuusvaatimukset

34 §

Puolustusvoimien virkojen jaon ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimain komentaja, ei kuitenkaan siltä osin kuin on kysymys organisaatiojärjestelyistä, joista puolustusministeriö 4 §:n mukaisesti määrää.

35 §

Puolustusvoimissa on:

1) upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin virat, sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat erikoisluokan ja 1-6 luokan opistoupseerin virat, sekä värvättyjen virkoja;

2) erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, 1 luokan sotilasinsinöörin ja sotilasinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja sotilaslääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin ja sotilashammaslääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, sotilasylieläinlääkärin ja sotilaseläinlääkärin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon, talouspäällikön ja taloudenhoitajan sekä ylikapellimestarin ja kapellimestarin virat;

3) kenttäpiispan, kenttärovastin ja sotilaspastorin virkoja; sekä

4) apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, erikoislääkärin, erikoistutkijan, johtajan, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston hoitajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin ja ylitarkastajan virkoja.

Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muitakin peruspalkkaisia tai sopimuspalkkaisia virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut virat sekä 2 kohdassa tarkoitetuista viroista ne, jotka edellyttävät sotilaallista esimiesasemaa, sen mukaan kuin pääesikunta määrää.

36 §

Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan ja että hän terveytensä puolesta on virkaan sopiva. Sen lisäksi häneltä vaaditaan jäljempänä säädetty kelpoisuus.

37 §

Kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkoihin on:

1) luutnantilla upseerin tutkinto; ja

2) muulla upseerilla lisäksi, että hänellä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa.

Lisäksi vaaditaan majurilta, komentajakapteenilta, everstiluutnantilta ja komentajalta vahvistettu jatkokoulutus sekä everstiltä, kommodorilta ja sitä ylemmältä upseerilta yleisesikuntaupseerin tutkinto.

Puolustusvoimain komentajalta ja pääesikunnan päälliköltä vaaditaan kelpoisuus kenraaliluutnantin tai vara-amiraalin virkaan.

38 §

Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:

1) erikoisluokan opistoupseerilla ja 1-3 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto ja erikoisluokan opistoupseerilla sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerilla lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus; sekä

2) 4-6 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.

Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella ja 3 luokan opistoupseerin virkaan myös erikseen vahvistetulla jatkokoulutuksella.

Opistoupseerilta vaaditaan lisäksi, että hänellä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa opistoupseerin tai toimiupseerin virassa.

39 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilasinsinöörin virkoihin on:

1) puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin arvo sekä riittävä käytännön kokemus puolustusvoimien insinöörin tai upseerin teknillisissä tehtävissä;

2) sotilasyli-insinöörillä ja 1 luokan sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus sekä perehtyneisyyttä puolustusvoimien insinöörin tehtäviin; sekä

3) muulla sotilasinsinöörillä insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.

40 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilaslääkärin virkoihin on:

1) puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo sekä riittävä käytännön kokemus lääkärin tehtävissä puolustusvoimissa;

2) sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilasylilääkäriltä lisäksi perehtyneisyyttä puolustusvoimien lääkärin tehtäviin;

3) puolustusvoimien ylihammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri, sekä vähintään viiden vuoden palvelus hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa; sekä

4) sotilashammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri.

Jos 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin koulutus.

41 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilaseläinlääkärin virkoihin on:

1) puolustusvoimien ylieläinlääkärillä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on eläinlääkintämajurin arvo sekä riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävissä puolustusvoimissa; ja

2) sotilasylieläinlääkärillä ja sotilaseläinlääkärillä, että hän on laillistettu eläinlääkäri, sekä sotilasylieläinlääkärillä ja pääesikunnan elintarvikehygieenikkona toimivalla sotilaseläinlääkärillä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin koulutus.

42 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:

1) kenttäpiispalla kelpoisuus sellaiseen evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan, johon on yhdistetty tuomiorovastin virka;

2) kenttärovastilla ja sotilaspastorilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan; sekä

3) ortodoksisella sotilaspastorilla kelpoisuus ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.

Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen.

43 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilasteknikon virkoihin on:

1) sotilasteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus; ja

2) sotilasyliteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus sekä lisäksi puolustusvoimien teknillisissä tehtävissä saavutettu kokemus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus sekä riittävä käytännön kokemus sotilasteknikon tehtävissä puolustusvoimissa.

44 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilastaloudenhoitajan virkoihin on:

1) taloudenhoitajalla merkonomin tutkinto tai tehtävään soveltuva opistoupseerin virkaan vaadittava koulutus; ja

2) talouspäälliköllä puolustusvoimien taloudenhoitajan virassa saavutettu hyvä perehtyneisyys puolustusvoimien taloudenhoitoon sekä lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin tai aliupseerin koulutus.

45 §

Kelpoisuusvaatimuksena sotilaskapellimestarin virkoihin on ylikapellimestarilla ja kapellimestarilla sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto sekä ylikapellimestarilla lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan kapellimestarin tehtävissä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin tai aliupseerin koulutus.

46 §

Jos 40 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa, 41 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 44 §:n 1 momentissa tai 45 §:n 1 momentissa tarkoitettu virka ei ole sotilasvirka, on siihen nimitetyn osallistuttava maanpuolustukseen ja puolustusvoimien toimintaan perehdyttävään koulutukseen. Tämän koulutuksen sisällön hyväksyy puolustusministeriö pääesikunnan esityksestä.

Puolustusministeriö vahvistaa pääesikunnan esityksestä, mitä on pidettävä 37, 38 ja 44 §:ssä tarkoitettuna korvaavana koulutuksena ja jatkokoulutuksena.

47 §

Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus sekä sellainen taito, kyky ja puolustushallinnon tuntemus, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

1) asessorilta, hallinnollisen osaston toimistopäälliköltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä asessorilta lisäksi perehtyneisyys puolustusvoimien oikeudenhoitoon ja puolustushallintoon sekä toimistopäälliköltä perehtyneisyyttä puolustushallintoon;

2) tutkimusjohtajalta ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;

3) johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys teollisuustuotantoon;

4) sotilassairaalan ylilääkäriltä ja apulaisylilääkäriltä sekä erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä lisäksi erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan;

5) sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;

6) sota-arkiston hoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä

7) muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

48 §

Tilapäiseltä virkamieheltä vaaditaan vastaavan nimisiin virkoihin säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Virkoihin ja tehtäviin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.

49 §

Tutkimusjohtajalla ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalla on professorin ja sota-arkiston hoitajalla arkistoneuvoksen arvonimi.

7 luku

Virkojen täyttäminen ja tehtävään määrää- minen sekä virkavapauden myöntäminen

50 §

Puolustusvoimien virkoihin nimittää:

1) puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, kenttäpiispan, asessorin ja tutkimusjohtajan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä;

2) muut kuin 1 kohdassa mainitut upseerit tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä;

3) johtajan, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin, osastonjohtajan, sota-arkiston hoitajan ja rakennuspäällikön puolustusministeriö;

4) sotilasyli-insinöörin, sotilasinsinöörin, sotilasylilääkärin, sotilaslääkärin, sotilasylieläinlääkärin, sotilaseläinlääkärin, sotilashammaslääkärin, kenttärovastin, sotilaspastorin, ylikapellimestarin sekä erikoisluokan opistoupseerin puolustusvoimain komentaja;

5) sotilasyliteknikon, talouspäällikön, kapellimestarin ja 1 ja 2 luokan opistoupseerin sekä apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atk-päällikön, erikoistutkijan, farmaseutin, kamreerin, kielenkääntäjän, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastopäällikön, osastosihteerin, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin sekä erikoislääkärin ja osastonlääkärin, tarkastajan, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan ja ylitarkastajan pääesikunta;

6) 3-5 luokan opistoupseerin sekä sotilasteknikon ja taloudenhoitajan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunta; sekä

7) muut virkamiehet pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, maanpuolustusopiston johtaja, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja.

Tilapäisen virkamiehen ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen. Jollei vastaavaa vakinaista virkaa ole, ottaa tilapäisen virkamiehen pääesikunta, milloin kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, ja muussa tapauksessa 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.

Työsopimussuhteisen henkilön ottaa työhön 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tähän tehtävään työjärjestyksessä määrätty virkamies.

51 §

Pääesikunta julistaa haettavaksi tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, apteekinjohtajan, sota-arkiston hoitajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, matemaatikon, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.

Muut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

52 §

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään kuusi kuukautta kestävästä virkavapaudesta päättää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai, tämän ollessa esteellinen, lähinnä ylempi viranomainen.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Virkavapautta enintään yhdeksi vuodeksi voi kuitenkin tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämälle virkamiehelle myöntää puolustusministeriö ja muulle tasavallan presidentin, puolustusministeriön tai puolustusvoimain komentajan nimittämälle virkamiehelle pääesikunta.

Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/84) tarkoitetun palveluksen ajan virkamies on virkavapaana virastaan.

53 §

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa nimittävä viranomainen. Avoinna olevan yliluutnantin ja luutnantin sekä 5 luokan opistoupseerin viran väliaikaisen hoitajan voi kuitenkin enintään vuoden ajaksi ottaa 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainittu viranomainen.

Viransijaisen 52 §:n 3 momentissa tarkoitetun virkavapauden ajaksi ottaa nimittävä viranomainen, tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämälle kuitenkin puolustusministeriö ja muulle tasavallan presidentin, puolustusministeriön tai puolustusvoimain komentajan nimittämälle pääesikunta.

54 §

Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:

1) everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja; sekä

2) majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin sekä opistoupseerin, sotilasteknikon, sotilastaloudenhoitajan ja värvätyn virkaa vastaavaan tehtävään määrää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa tai ilmavoimissa, määrää tehtävään maanpuolustusalueen komentaja, merivoimien komentaja tai ilmavoimien komentaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä toiseen maanpuolustusalueeseen tai puolustushaaraan, määrää tehtävään upseerin puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta.

Tasavallan presidentti määrää upseerin sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen sekä näitä vastaavan tehtävään valtioneuvoston esityksestä sekä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään puolustusvoimain komentajan esittelystä.

Milloin tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, voidaan virkamies tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 §:ssä ja 34 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.

55 §

Virkamiehen ollessa estyneenä hoitamasta virkaan kuuluvia tehtäviä määrätään näiden hoitamisesta sijaisena asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kolme kuukautta, antaa määräyksen 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.

Viransijaisen määräämisestä säädetään 53 §:ssä.

56 §

Virkamies on velvollinen eroamaan virastaan täytettyään 60 vuotta, paitsi:

1) puolustusvoimain komentaja täytettyään 63 vuotta;

2) everstiluutnantti, komentaja, majuri, komentajakapteeni, erikoisluokan opistoupseeri ja 1-5 luokan opistoupseeri sekä palomies täytettyään 55 vuotta;

3) kapteeni, kapteeniluutnantti, yliluutnantti, luutnantti ja 6 luokan opistoupseeri täytettyään 50 vuotta;

4) lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätyistä virkamiehistä kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri täytettyään 55 vuotta, eversti täytettyään 52 vuotta, everstiluutnantti täytettyään 48 vuotta, majuri täytettyään 45 vuotta ja muut täytettyään 40 vuotta; sekä

5) asessori, tutkimusjohtaja, johtaja, osastopäällikkö, sotilassairaalan ylilääkäri ja apulaisylilääkäri, erikoislääkäri ja osastonlääkäri sekä lehtori ja erikoistutkija sen mukaan kuin valtion virkamiesten yleisestä eroamisiästä on laissa säädetty.

Puolustusvoimain komentaja vahvistaa puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.

8 luku

Täydentäviä säännöksiä

57 §

Pääesikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa.

Asessorilla ja hänen määräämällään on oikeus pääesikunnan puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla ole toisin säädetty.

Asessorilla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa puolustusvoimia koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta ja edustaa niissä pääesikuntaa.

58 §

Maanpuolustusalueen komentaja tai sotilasläänin komentaja taikka heidän määräämänsä sekä maanpuolustusalueen esikunnan ja sotilasläänin esikunnan sotilaslakimies on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon. Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin sotilaslakimies tai hänen valtuuttamansa on toimialueellaan oikeutettu edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa ei puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja esiinny.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus puolustushaaraansa koskevissa asioissa on myös merivoimien ja ilmavoimien komentajalla ja sotilaslakimiehellä.

59 §

Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen puolustusvoimien organisaatiota ja johtosuhteita koskevan hallintoasian sekä valtion edun valvontaa koskevan asian, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen käsiteltäväksi.

Puolustusministeriö on pidettävä tietoisena 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.

60 §

Sotilasoikeudenhoidosta säädetään erikseen.

Niitä 50 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuja virkamiehiä, joihin ei sovelleta sotilasoikeudenkäyntilakia (326/83), syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

61 §

Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, on asianomaiselle annettava asiaa koskevasta päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Puolustusvoimien virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin puolustusvoimien virkaan tai tehtävään toisessa virastossa noudatetaan valtion virkamieslain (755/86) säännöksiä.

62 §

Virkamiehen siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan 61 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

63 §

Jos sotilasvirassa palvelevan virkamiehen irtisanomisesta päättää pääesikunnan alainen viranomainen, on tämän alistettava irtisanomispäätös pääesikunnan vahvistettavaksi.

64 §

Sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen ja näitä vastaavan sekä heitä avustavan henkilökunnan palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäisistä korvauksista sekä vuosilomasta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä ulkomaanedustuksen virkamiesten osalta säädetään tai määrätään. Siitä, miten heidät rinnastetaan ulkomaanedustuksen virkamiehiin, määrää puolustusministeriö.

65 §

Luutnantin ja yliluutnantin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan ottaa reservin upseerin sekä 5 ja 6 luokan opistoupseerin viran väliaikaiseksi hoitajaksi reservin aliupseerin koulutuksen saanut henkilö.

66 §

Ryhtyessään puolustusvoimien palvelukseen on virkamiehen ja työntekijän viipymättä annettava kirjallinen vakuutus, ettei hän ilman asianmukaista lupaa ilmaise sivullisille eikä esimiehiään lukuun ottamatta muille puolustushallinnossa palveleville mitään puolustushallintoa koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa sellaista seikkaa, joka on ilmoitettu salaiseksi tai luottamukselliseksi tai joka luonteeltaan on sellainen taikka jota ei muutoin ole tarkoitettu julkisuutta tai sivullisia varten. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa asianomaisen erottua puolustusvoimien palveluksesta.

67 §

Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.

68 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.

9 luku

Voimaantulo

69 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan puolustusvoimista 23 päivänä huhtikuuta 1975 annettu asetus (274/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

70 §

Kunnes toisin säädetään, on värvättyjen eroamisiästä voimassa, mitä värvätyn eroamisiästä on 25 päivänä kesäkuuta 1974 annetulla puolustusministeriön päätöksellä määrätty.

Tämän asetuksen voimaan tultua vastaa aikaisemmin aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.

Toimiupseerin virassa ja toimiupseerin virkaa vastaavassa aliupseerin toimessa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.

Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Puolustusministeri
Elisabeth Rehn

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.