394/1992

Annettu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1992

Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä

Liikenneministeriö on 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun rautatiekuljetusasetuksen 3 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1989 annetussa asetuksessa (1157/89), päättänyt:

1 luku

Yleisiä määräyksiä

1 §
Soveltamisala

Tämä päätös koskee vaarallisten aineiden kuljettamista rautatiellä sekä tällaisia aineita sisältävien vaunujen ratapihoilla tapahtuvaa käsittelyä samoin kuin aineiden pakkaamista ja kuormaamista rautatiekuljetusta varten ellei 2, 3 tai 4 momentista muuta johdu. Radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa saa noudattaa myös voimassa olevia RID-määräyksiä.

Jos vaarallisten aineiden kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan niiden rautatiekuljetukseen Suomessa joko tätä päätöstä tai kansainvälisen rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) liitteen B (CIM) liitteenä olevia RID-määräyksiä.

Suomen ja Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (IVY) välisissä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa noudatetaan vuonna 1947 tehdyn Suomen ja Neuvostoliiton suoran rautatieyhdysliikennesopimuksen kuljetustariffin liitteen n:o 8 määräyksiä vaarallisten aineiden kuljettamisesta Suomen ja Neuvostoliiton rautatieyhdysliikenteessä.

Kuljetettaessa vaarallisia aineita rautateitse Suomen ja muiden kansainväliseen rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF) liittyneiden maiden välillä on noudatettava RID-määräyksiä.

Puristettujen, nesteytettyjen ja paineen alaisena liuotettujen kaasujen kuljettamisesta on lisäksi voimassa, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä määrätään.

2 §
Kuljetusmääräykset

Määräykset aineista ja esineistä, joiden kuljettaminen rautatiellä on niiden vaarallisuuden vuoksi sallittu vain erityisin ehdoin tai joiden kuljetus on kielletty, annetaan tämän päätöksen liitteessä.

3 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Suomessa toimivaltainen viranomainen on liikenneministeriö. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat teknillinen tarkastuskeskus muiden kuin radioaktiivisten aineiden osalta ja säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta siten kuin siitä tässä päätöksessä tarkemmin määrätään.

4 §
Lähettäjän vastuu

Lähettäjä on vastuussa siitä, että hänen kuljetettavaksi jättämänsä aine tai esine sekä sen pakkaus ja merkinnät ovat tämän päätöksen määräysten mukaisia ja että tavaran nimi tulee oikein merkityksi rahtikirjaan.

5 §
Vaarallisten aineiden luokitus

Tätä päätöstä sovellettaessa vaaralliset aineet luokitellaan seuraavasti:

1 a luokka Räjähdysaineet ja niistä tehdyt esineet
1 b luokka Räjähdysaineita sisältävät esineet ja välineet
1 c luokka Pyroteknilliset valmisteet
2 luokka Puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisina liuotetut kaasut
3 luokka Palavat nesteet
4.1 luokka Helposti syttyvät kiinteät aineet
4.2 luokka Helposti itsestään syttyvät aineet
4.3 luokka Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja
5.1 luokka Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
5.2 luokka Orgaaniset peroksidit
6.1 luokka Myrkylliset aineet
6.2 luokka Tympäisevät ja infektiota aiheuttavat aineet
7 luokka Radioaktiiviset aineet
8 luokka Syövyttävät aineet

Tarkemmat määräykset vaarallisten aineiden luokituksesta ovat tämän päätöksen liitteessä sekä liikenneministeriön antamissa ohjeissa.

Teknillinen tarkastuskeskus määrää epäselvissä tapauksissa räjähdystarvikkeiden RID-määräysten mukaisen luokituksen. Tarkastuskeskus voi edellyttää, että räjähdystarvikkeen lähettäjän on esitettävä testaustulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

2 luku

Pakkaukset

6 §
Pakkauksen rakenne

Vaarallinen aine on pakattava tässä päätöksessä tarkoitettua kuljettamista varten siten, ettei pakkaus matkalla kuljetuksen rasituksista aukea tai höllenny.

Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen sekä kemiallisen että mahdollisen muun vaikutuksen. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat reagoida sisällön kanssa, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi pakkausta.

Pakkauksen tulee myös kestää sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.

7 §
Kollin merkitseminen

Kolleissa on oltava tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten mukaiset merkinnät.

8 §
Lisäpäällys

Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavaa ainetta koskevien pakkausmääräysten kanssa. Lisäpäällyksessä tulee myös aina olla määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

9 §
Pakkausten hyväksyminen

Tämän päätöksen liitteessä on määrätty ne muovipakkaustyypit, joiden tulee olla teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymiä ja tarkastuskeskuksen hyväksymän laboratorion testaamia. Hyväksymistä koskevaan hakemukseen on kolmena kappaleena liitettävä tarpeellinen selvitys tuotteesta ja sen käytöstä sekä koeselostus.

Mikäli muilta kuin 1 momentissa tarkoitetuilta pakkauksilta edellytetään tyyppihyväksyntää, on niiden oltava teknillisen tarkastuskeskuksen tai teknillisen tarkastuskeskuksen valtuuttaman yhteisön hyväksymiä tai RID-määräysten tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) määräysten tarkoittaman toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymiä.

Tyyppihyväksytyn muovipakkauksen sallittu käyttöaika, joka lasketaan pakkauksen valmistuspäivämäärästä, on viisi vuotta. Käyttöaika voi olla viittä vuotta lyhyempikin, mikäli liikenneministeriö niin määrää.

Pakkaustyypit on testattava teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymässä laboratoriossa.

10 §
RID- ja ADR-pakkausten käyttö

Vaarallisten aineiden pakkauksina saa käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia tai suurpakkauksia (IBC). Näitä pakkauksia ja suurpakkauksia saa käyttää niiden aineiden kuljetukseen, joiden kuljetukseen ne ovat RID- tai ADR-määräysten mukaan sallitut. Ilman ulkopakkausta lähetettävien muusta kuin HD-polyeteenista valmistettujen muoviastioiden pudotuskoe on RID- ja ADR-määräyksistä poiketen kuitenkin tehtävä -40 °C lämpötilassa. Rahtikirjaan tai vastaavaan asiakirjaan on lisättävä teksti "pakkaus RID/ADR-määräysten mukainen".

11 §
Muiden kuljetusmuotojen pakkausten käyttö

Jos enintään 450 litran tilavuisen tai nettomassaltaan enintään 400 kilon pakkauksen kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa saa pakkauksena käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten vesi- tai ilmakuljetusmääräysten mukaisia pakkauksia ja varoitusmerkintöjä (IMDG- ja ICAO-TI-määräykset). Yhteenpakkauksen osalta saa noudattaa myös meri- tai ilmakuljetusmääräyksiä.

Käytettäessä 1 momentissa tarkoitettuja pakkauksia ei räjähdystarvikkeita, hapettavia aineita ja orgaanisia peroksideja saa kuormata samaan vaunuun tässä päätöksessä tarkoitettujen muiden vaarallisten aineiden kanssa.

12 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen oikeudet

Teknillisellä tarkastuskeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, mikäli pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.

Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan teknilliselle tarkastuskeskukselle pakkausten rakenteen rikkoutumisista.

Teknillinen tarkastuskeskus pitää rekisteriä Suomessa tyyppihyväksytyistä pakkauksista.

13 §
Radioaktiivisten aineiden pakkaukset

Radioaktiivisten aineiden pakkausten osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

3 luku

Kuljetuskalusto ja säiliöt

14 §
Kuljetuskaluston rakenne

Vaarallisen aineen kuljettamiseen tarkoitetun kaluston rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

15 §
Vaunujen rakenne

Vaunujen rakenneaineet eivät saa olla sellaisia, että ne voivat helposti muodostaa kuljetettavien vaarallisten aineiden kanssa vaarallisia yhdisteitä.

16 §
Vaunujen merkitseminen

Vaarallisia aineita kuljettavassa vaunussa ja säiliövaunussa on oltava aineen vaarallisuudesta kertovat tässä päätöksessä määrätyt varoituslipukkeet tai niitä vastaavat pysyvät merkinnät. Vaarallisia aineita kuljetettaessa säiliövaunussa on oltava lisäksi tässä päätöksessä määrätyt vaaratunnuskilvet. Jos varoituslipukkeita tai vaaratunnuskilpiä ei määrätä käytettäväksi, on ne poistettava tai peitettävä.Lähettäjän ja vastaanottajan on huolehdittava kuormaamansa vaunun ja säiliövaunun varoituslipukkeiden tai niitä vastaavien pysyvien merkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta. Muussa tapauksessa rautatien tulee huolehtia vaunujen merkitsemisestä.

17 §
Konttien merkitseminen

Kontissa on oltava näiden määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

Kuormauksen suorittajan ja vastaanottajan on huolehdittava kontin varoituslipukkeiden kiinnittämisestä ja poistamisesta.

18 §
Säiliön rakenne

Säiliöiden ja niiden sulkemislaitteiden tulee olla kaikilta osin riittävän lujia ja siten valmistettuja, etteivät ne kuljetuksen aikana aukea ja että ne kestävät normaalin kuljetuksen rasitukset ottaen huomioon myös säiliössä mahdollisesti kehittyvä paine.

Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan tai vaarallisessa määrin haihtumaan täytön tai tyhjennyksen aikana.

Säiliöiden tai niiden suojaverhouksen rakenneaineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

19 §
Säiliön käyttöönotto

Säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä, ennen kuin teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoimisto on todennut, että säiliö on tämän päätöksen määräysten mukainen.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.

20 §
Säiliön määräaikaistarkastus

Säiliöt on määräaikaistarkastettava vähintään kahdeksan vuoden välein. Lisäksi on vähintään neljän vuoden välein tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus. Liikenneministeriö voi määrätä näitä lyhyemmätkin tarkastusaikavälit ja määrätä, milloin tarkastus on tehtävä vaurion tai muun syyn johdosta.

Teknillinen tarkastuskeskus voi hyväksyä Valtionrautateiden palveluksessa olevan tarkastajan tekemään tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten lisäyksissä X ja XI tarkoitettuja muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien säiliöiden tarkastuksia.

21 §
Säiliökontin merkitseminen

Säiliökontissa on oltava näiden määräysten mukaiset varoitusmerkinnät.

Lähettäjän ja vastaanottajan on huolehdittava säiliökonttien varoitusmerkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta.

Säiliövaunujen merkintämääräykset ovat §:ssä 16.

22 §
RID- tai ADR-määräysten taikka IMDG- koodin mukaiset säiliökontit

Jos säiliökontin kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, saa säiliökonttina käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten rautatiekuljetus-, tiekuljetus- ja vesikuljetusmääräysten mukaisia säiliökontteja ja varoitusmerkintöjä (RID-, ADR- ja IMDG-määräykset).

23 §
Radioaktiivisten aineiden säiliöt

Radioaktiivisten aineiden säiliöiden osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

4 luku

Yleiset kuljetusmääräykset

24 §
Kuljetus

Kuljettamisessa on ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laatu, määrä ja kuljetustapa noudatettava tarpeellista varovaisuutta.

25 §
Kuormaus

Kuormauksen suorittajan on huolehdittava siitä, että vaunu ja kontti on kuormattu tämän päätöksen yhteenkuormausmääräysten mukaisesti.

26 §
Kuljetushenkilöstön koulutus

Veturinkuljettajille, junasuorittajille sekä vaihtotöistä ja vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja purkamisesta vastaaville henkilöille tulee antaa koulutusta vaarallisten aineiden kuljettamisesta ja käsittelystä. Koulutuksen päätavoitteena on saada asianomainen tietoiseksi vaarallisten aineiden kuljetukseen, kollien käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä riskeistä ja antaa tarvittava perustieto onnettomuustilanteiden välttämiseksi sekä antaa perustiedot onnettomuustilanteessa välttämättömiin toimiin ryhtymisestä ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi sekä vaikutusten rajoittamiseksi. Koulutusta tulee antaa ainakin seuraavista aiheista siltä osin, kun aihe liittyy asianomaisen henkilöstöryhmän työtehtäviin: a) yleiset vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset; b) vaarallisten aineiden kuljetusten yleisimmät vaaratyypit ja aineiden ominaisuudet; c) toimenpiteet onnettomuuden satuttua (ensiapu, perustiedot suojavälineiden käytöstä jne.); d) varoituslipukkeet, vaunujen merkintä ja asiakirjat; e) yhteenkuormauskiellot samaan vaunuun tai konttiin; ja f) turvallisuustoimenpiteet vaarallisten aineiden kuormauksen ja purkamisen aikana.

Koulutuksen vähimmäispituudet eri henkilöstöryhmille ovat: a) veturinkuljettajille, junasuorittajille ja vaihtotöistä vastaaville henkilöille vähintään 8 tuntia; ja b) vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja purkamisesta vastaaville henkilöille vähintään 20 tuntia.

5 luku

Erinäiset määräykset

27 §
Poikkeukset pelastustehtävissä

Kiireellisissä pelastustehtävissä toimittaessa saa tämän päätöksen määräyksistä poiketa, jos näiden määräysten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.

28 §
Poikkeusluvat

Teknillinen tarkastuskeskus voi muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän päätöksen liitteen määräyksistä. Samoin teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien konttien materiaalia koskevista määräyksistä.

Säteilyturvakeskus voi radioaktiivisten aineiden kuljetukseen myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän päätöksen liitteen määräyksistä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos tämän päätöksen määräysten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

29 §
Muut poikkeusluvat

Liikenneministeriö voi sen lisäksi, mitä 28 §:ssä säädetään, myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä, jos niiden noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

30 §
Tarkemmat ohjeet

Liikenneministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa antaa muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta samoin kuin räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien konttien materiaalin osalta tarkempia ohjeita tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten soveltamisesta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarvittaessa radioaktiivisten aineiden kuljetuksen osalta tarkempia ohjeita tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten soveltamisesta.

31 §
Voimaantulo- ja siirtymämääräykset

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992 ja sillä kumotaan liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä 26 syyskuuta 1990 annettu päätös (917/90).

Säilövaunujen ja säiliökonttien tunnusmerkintöjä sekä niitä vastaavia rahtikirjamerkintöjä koskevat määräykset tulevat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1993. Tunnusmerkintöjä koskevia määräyksiä saa soveltaa jo ennen niiden voimaantuloa.

Pakkauksia, jotka eivät ole tämän päätöksen määräysten mukaisia, mutta joita tämän päätöksen voimaan tullessa voitiin voimassa olleiden määräysten mukaan käyttää vaarallisten aineiden kuljetukseen, saa käyttää näiden aineiden kuljetukseen 31 päivään joulukuuta 1993 saakka.

Säiliöitä, jotka täyttävät tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset ja jotka on otettu käyttöön ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saa käyttää edelleen.

Säiliöitä, jotka täyttävät tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleet määräykset ja jotka on otettu käyttöön ennen tämän päätöksen voimaantuloa ja joita käytetään kuljetettaessa sellaisia aineita, jotka eivät olleet tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden kuljetussäännösten ja -määräysten tarkoittamia vaarallisia aineita, saa käyttää mainittujen aineiden kuljetukseen 31 päivään joulukuuta 1995 saakka.

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1992

Liikenneministeri
Ole Norrback

Ylitarkastaja
Liisa Virtanen

Liite puuttuu

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.