371/1992
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
Mittayksikköasetus
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (321/92):
1 luku
Perusyksiköt
1 §
Perusyksiköiden määritelmät
Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:
1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;
2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;
3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;
4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 · 10-7 newtonin voiman metriä kohti;
5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen (termodynaamisesta) lämpötilasta;
6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;
7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.
2 §
Perusyksiköiden tunnukset
Perusyksiköiden tunnukset ovat:
| Suure | Yksikkö | Tunnus |
| pituus | metri | m |
| massa | kilogramma | kg |
| aika | sekunti | s |
| sähkövirta | ampeeri | A |
| termodynaaminen | ||
| lämpötila | kelvin | K |
| ainemäärä | mooli | mol |
| valovoima | kandela | cd |
2 luku
Muut SI-yksiköt
3 §
Täydennysyksiköt
Täydennysyksiköt ovat dimensiottomia yksiköitä. Seuraavat täydennysyksiköt ovat sallittuja:
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tasokulma | radiaani | rad | 1 rad = 1 m/m |
| avaruuskulma | steradiaani | sr | 1 sr = 1 m2/m2 |
Tasokulman yksikkö radiaani on tasokulma, joka ympyrän kehältä erottaa ympyrän säteen pituisen kaaren.
Avaruuskulman yksikkö steradiaani on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde.
4 §
Johdannaisyksiköt
Johdannaisyksiköt johdetaan perus- ja täydennysyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerokertojana on 1.
5 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimiä
Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti:
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| taajuus | hertsi | Hz | 1 Hz = 1 s-1 |
| voima | newton | N | 1 N = 1 kgm/s2 |
| paine, jännitys | pascal | Pa | 1 Pa = 1 N/m2 |
| energia, työ | joule | J | 1 J = 1 Nm |
| teho | watti | W | 1 W = 1 J/s |
| sähkövaraus | coulombi | C | 1 C = 1 As |
| jännite | voltti | V | 1 V = 1 W/A |
| kapasitanssi | faradi | F | 1 F = 1 C/V |
| resistanssi | ohmi | Ω | 1 Ω= 1 V/A |
| konduktanssi | siemens | S | 1 S = 1 A/V |
| magneettivuo | weber | Wb | 1 Wb = 1 Vs |
| magneettivuon tiheys | tesla | T | 1 T = 1 Wb/m2 |
| induktanssi | henry | H | 1 H = 1 Vs/A |
| celsiuslämpötila | celsiusaste | °C | 1 °C = 1 K |
| valovirta | lumen | lm | 1 lm = 1 cd·sr |
| valaistusvoimakkuus | luksi | lx | 1 lx = 1 lm/m2 |
| aktiivisuus | becquerel | Bq | 1 Bq = 1 s-1 |
| absorboitunut annos | gray | Gy | 1 Gy = 1 J/kg |
| ekvivalenttiannos | sievert | Sv | 1 Sv = 1 J/kg |
Perus- ja täydennysyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
6 §
Mittayksiköiden kerrannaiset
Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3–5 §:ssä mainituista täydennys- ja johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla:
| Etuliite | Tunnus | Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi | |
| jotta | Y | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 | = 1024 |
| tsetta | Z | 1 000 000 000 000 000 000 000 | = 1021 |
| eksa | E | 1 000 000 000 000 000 000 | = 1018 |
| peta | P | 1 000 000 000 000 000 | = 1015 |
| tera | T | 1 000 000 000 000 | = 1012 |
| giga | G | 1 000 000 000 | = 109 |
| mega | M | 1 000 000 | = 106 |
| kilo | k | 1 000 | = 103 |
| hehto | h | 100 | = 102 |
| deka | da | 10 | = 101 |
| desi | d | 0,1 | = 10-1 |
| sentti | c | 0,01 | = 10-2 |
| milli | m | 0,001 | = 10-3 |
| mikro | µ | 0,000001 | = 10-6 |
| nano | n | 0,000 000 001 | = 10-9 |
| piko | p | 0,000 000 000 001 | = 10-12 |
| femto | f | 0,000 000 000 000 001 | = 10-15 |
| atto | a | 0,000 000 000 000 000 001 | = 10-18 |
| tsepto | z | 0,000 000 000 000 000 000 001 | = 10-21 |
| jokto | y | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 | = 10-24 |
Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.
7 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi
Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus:
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tilavuus | litra | l tai L | 1 l = 1 dm3 |
| massa | tonni | t | 1 t = 1000 kg |
| paine | baari | bar | 1 bar = 105Pa |
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
3 luku
Muut sallitut yksiköt
8 §
SI- yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt
Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia:
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| aika | minuutti | min | 1 min = 60 s |
| tunti | h | 1 h = 60 min | |
| vuorokausi | d | 1 d = 24 h | |
| tasokulma | kierros | 1 kierros = 2π rad | |
| aste | ° | 1 ° = (π/180) rad | |
| minuutti | ' | 1 ' = (1/60)° | |
| sekunti | " | 1 " = (1/60)' | |
| gooni | gon | 1 gon = (π200) rad |
Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
9 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt
Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja:
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| massa | atomimassayksikkö | u | 1 u ≈ 1,660 5402 . 10-27 kg |
| energia | elektronivoltti | eV | 1 eV ≈ 1,602 177 33 . 10-19 J |
Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12C.
Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
10 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt
Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä:
| Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| pituus merenkulussa | meripeninkulma | mpk | 1 mpk = 1852 m |
| nopeus merenkulussa | solmu | solmu | 1 solmu = 1852 m/h |
| jalokivien ja aitojen helmien massa | karaatti | 1 karaatti = 0,2 g | |
| langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa | tex | tex | 1 tex = 10-6 kg/m |
| pinta-ala maa- ja | aari | a | 1 a = 100 m2 |
| metsätaloudessa | hehtaari | ha | 1 ha = 10 000 m2 |
| paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa | elohopeamillimetri | mmHg | 1 mmHg = (101325/760) Pa |
| optinen taittokyky | dioptria | 1 dioptria = 1 m-1 | |
| tehollinen poikkipinta-ala ydintekniikassa | barni | b | 1 b = 10-28 m2 |
Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä.
4 luku
Täydentävät säännökset
11 §
Yhdistelmäyksiköt
Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.
12 §
Lämpötila- ja aika-asteikot
Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (IT590). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena (t = T - T0), jossa T0 = 273,15 K.
Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nollameridiaanin keskiaurinkoaikaa.
13 §
Poikkeukset
Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.
14 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.
Tällä asetuksella kumotaan yhteisen keskiajan käytäntöönottamisesta Suomessa 12 päivänä maaliskuuta 1920 annettu asetus (61/20).
Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto
Kauppa- ja teollisuusministeri
Kauko Juhantalo