371/1992

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992

Mittayksikköasetus

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (321/92):

1 luku

Perusyksiköt

1 §
Perusyksiköiden määritelmät

Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:

1) pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;

2) massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;

3) ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;

4) sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 · 10-7 newtonin voiman metriä kohti;

5) lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen (termodynaamisesta) lämpötilasta;

6) ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;

7) valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

2 §
Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

Suure Yksikkö Tunnus
pituus metri m
massa kilogramma kg
aika sekunti s
sähkövirta ampeeri A
termodynaaminen
lämpötila kelvin K
ainemäärä mooli mol
valovoima kandela cd

2 luku

Muut SI-yksiköt

3 §
Täydennysyksiköt

Täydennysyksiköt ovat dimensiottomia yksiköitä. Seuraavat täydennysyksiköt ovat sallittuja:

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
tasokulma radiaani rad 1 rad = 1 m/m
avaruuskulma steradiaani sr 1 sr = 1 m2/m2

Tasokulman yksikkö radiaani on tasokulma, joka ympyrän kehältä erottaa ympyrän säteen pituisen kaaren.

Avaruuskulman yksikkö steradiaani on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde.

4 §
Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perus- ja täydennysyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerokertojana on 1.

5 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimiä

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti:

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
taajuus hertsi Hz 1 Hz = 1 s-1
voima newton N 1 N = 1 kgm/s2
paine, jännitys pascal Pa 1 Pa = 1 N/m2
energia, työ joule J 1 J = 1 Nm
teho watti W 1 W = 1 J/s
sähkövaraus coulombi C 1 C = 1 As
jännite voltti V 1 V = 1 W/A
kapasitanssi faradi F 1 F = 1 C/V
resistanssi ohmi 1 Ω= 1 V/A
konduktanssi siemens S 1 S = 1 A/V
magneettivuo weber Wb 1 Wb = 1 Vs
magneettivuon tiheys tesla T 1 T = 1 Wb/m2
induktanssi henry H 1 H = 1 Vs/A
celsiuslämpötila celsiusaste °C 1 °C = 1 K
valovirta lumen lm 1 lm = 1 cd·sr
valaistusvoimakkuus luksi lx 1 lx = 1 lm/m2
aktiivisuus becquerel Bq 1 Bq = 1 s-1
absorboitunut annos gray Gy 1 Gy = 1 J/kg
ekvivalenttiannos sievert Sv 1 Sv = 1 J/kg

Perus- ja täydennysyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.

6 §
Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3–5 §:ssä mainituista täydennys- ja johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla:

Etuliite Tunnus Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi
jotta Y 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 1024
tsetta Z 1 000 000 000 000 000 000 000 = 1021
eksa E 1 000 000 000 000 000 000 = 1018
peta P 1 000 000 000 000 000 = 1015
tera T 1 000 000 000 000 = 1012
giga G 1 000 000 000 = 109
mega M 1 000 000 = 106
kilo k 1 000 = 103
hehto h 100 = 102
deka da 10 = 101
desi d 0,1 = 10-1
sentti c 0,01 = 10-2
milli m 0,001 = 10-3
mikro µ 0,000001 = 10-6
nano n 0,000 000 001 = 10-9
piko p 0,000 000 000 001 = 10-12
femto f 0,000 000 000 000 001 = 10-15
atto a 0,000 000 000 000 000 001 = 10-18
tsepto z 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10-21
jokto y 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10-24

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.

7 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus:

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
tilavuus litra l tai L 1 l = 1 dm3
massa tonni t 1 t = 1000 kg
paine baari bar 1 bar = 105Pa

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

3 luku

Muut sallitut yksiköt

8 §
SI- yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia:

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
aika minuutti min 1 min = 60 s
tunti h 1 h = 60 min
vuorokausi d 1 d = 24 h
tasokulma kierros 1 kierros = 2π rad
aste ° 1 ° = (π/180) rad
minuutti ' 1 ' = (1/60)°
sekunti " 1 " = (1/60)'
gooni gon 1 gon = (π200) rad

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

9 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja:

Suure Yksikkö Tunnus Selitys
massa atomimassayksikkö u 1 u ≈ 1,660 5402 . 10-27 kg
energia elektronivoltti eV 1 eV ≈ 1,602 177 33 . 10-19 J

Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12C.

Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

10 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt

Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä:

Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu Yksikkö Tunnus Selitys
pituus merenkulussa meripeninkulma mpk 1 mpk = 1852 m
nopeus merenkulussa solmu solmu 1 solmu = 1852 m/h
jalokivien ja aitojen helmien massa karaatti 1 karaatti = 0,2 g
langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa tex tex 1 tex = 10-6 kg/m
pinta-ala maa- ja aari a 1 a = 100 m2
metsätaloudessa hehtaari ha 1 ha = 10 000 m2
paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa elohopeamillimetri mmHg 1 mmHg = (101325/760) Pa
optinen taittokyky dioptria 1 dioptria = 1 m-1
tehollinen poikkipinta-ala ydintekniikassa barni b 1 b = 10-28 m2

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä.

4 luku

Täydentävät säännökset

11 §
Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.

12 §
Lämpötila- ja aika-asteikot

Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (IT590). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena (t = T - T0), jossa T0 = 273,15 K.

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nollameridiaanin keskiaurinkoaikaa.

13 §
Poikkeukset

Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan yhteisen keskiajan käytäntöönottamisesta Suomessa 12 päivänä maaliskuuta 1920 annettu asetus (61/20).

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Kauppa- ja teollisuusministeri
Kauko Juhantalo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.