203/1992

Liiton jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jonka jäsenet valitaan osastojen kokouksissa.

Liiton asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema liiton hallitus.

Yleisestä asianajajakokouksesta on määräykset 22 §:ssä.

Erityisestä syystä hallitus voi antaa asianajajalle luvan asua ulkomailla.

Jäsen, joka ryhtyy 5 §:n 3 momentin 1 lauseessa tarkoitettuun palvelussuhteeseen tai siirtyy toiseen sanotunlaiseen tehtävään, on velvollinen, mikäli hän haluaa sen estämättä edelleenkin toimia asianajajana, viivytyksettä pyytämään liiton hallitukselta samassa momentissa mainittua suostumusta. Tällaisesta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä on hakemuksesta jäseneksi määrätty.

Kunniajäseneksi valtuuskunta voi hallituksen esityksestä kutsua 5 §:ssä mainituista ehdoista riippumatta sellaisen koti- tai ulkomaisen henkilön, joka on erityisellä tavalla asianajajana ansioitunut tai toiminut asianajajalaitoksen hyväksi. Henkilön, joka ei ole liiton jäsen eikä passiivinen jäsen, voi liiton hallituskin, jos se on yksimielinen, kutsua kunniajäseneksi.

Liiton hallitukseen, jossa maan eri osien ja kummankin kieliryhmän on oltava edustettuna, kuuluu liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Kullakin viimeksi mainitulla tulee olla henkilökohtainen varamies. Kaikkien hallituksen jäsenten on oltava asianajajia.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä valitaan siinä valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa päättyväksi toimikaudeksi, joka pidetään kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen.

Joka on ollut hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta, voidaan valita uudelleen samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja heidän varamiehensä eivät saa kuulua liiton valtuuskuntaan tai kurinpitolautakuntaan.

Hallituksessa tulee olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi

Aikaa, jonka henkilö täydennysvaalissa valittuna on ollut hallituksen jäsenenä, ei ole otettava lukuun laskettaessa 10 §:n 3 momentissa mainittua kuuden vuoden aikaa.

Hallituksen tulee edustaa liittoa sekä lain ja liiton sääntöjen mukaan sekä valtuuskunnan antamia ohjeita noudattaen huolellisesti hoitaa liiton asioita.

Hallituksen velvollisuutena on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on muualla määrätty:

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen varsinainen jäsen, kukin heistä yhdessä hallituksen toisen varsinaisen jäsenen tai pääsihteerin kanssa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hallituksen tai puheenjohtajan määräämässä paikassa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus kokoon, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallituksen kokoukseen osanotosta aiheutuvista matkakustannuksista on sinne saapuneille maksettava liiton varoista korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka valtuuskunta määrää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla.

Äänestyksen sattuessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Kurinpitovaltaan kuuluvaa asiaa käsiteltäessä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren säädöksiä äänestyksestä rikosasioissa. Kun on kysymys jäsenen erottamisesta, sitä tarkoittava mielipide voittaa kuitenkin vain, jos vähintään viisi kokouksen osanottajista sitä kannattaa. Kurinpitovaltaan kuuluvaa ja liiton jäsenyyttä koskevaa asiaa käsittelevän esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.

Juoksevien asioiden käsittelemistä varten voi hallitus asettaa työvaliokunnan, jonka kokoonpanon hallitus määrää.

Liiton valtuuskuntaan kukin osasto valitsee osastoon kuuluvista vuosittain yhden jäsenen ja varajäsenen kutakin osaston alkavaa neljääkymmentä jäsentä kohden.

Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valtuuskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa. Valtuuskunnan ylimääräinen kokous pidetään kun liiton hallitus pitää sitä tarpeellisena tai vähintään kolmannes valtuuskunnan jäsenistä sitä vaatii.

Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä valtuuskunnan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta postitetussa kirjatussa kirjeessä. Jäsenen on viipymättä ilmoitettava liiton toimistoon hänelle ilmaantuneesta esteestä, jotta saman osaston valitsema varajäsen voidaan kutsua hänen tilalleen. Kokouskutsun yhteydessä on jäsenille lähetettävä ilmoitus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Sama ilmoitus on myös lähetettävä osastoille.

Valtuuskunnan kokoukseen osanotosta aiheutuneista matkakustannuksista on suoritettava korvausta kullekin hänen oman osastonsa varoista.

Kullakin valtuuskunnan jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi 21 §:n 1 momentissa ja 56 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

Valtuuskunnalla on menettelytapavaliokunta, johon kuuluu kustakin liiton osastosta yksi jäsen. Osasto nimeää yhden valtuuskuntaan valituista samalla valiokunnan jäseneksi. Valiokunnan puheenjohtajana on Helsingin osastosta valittu jäsen.

Menettelytapavaliokunnan tehtävänä on

Menettelytapavaliokunnan ehdotus asianajajakunnan ulkopuolelta kurinpitolautakuntaan valittavista jäsenistä on toimitettava oikeusministeriölle lausunnon antamista varten.

Liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen muiden jäsenten ja näiden varamiesten sekä kurinpitolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten vaalissa ovat ehdokkaina ne, jotka menettelytapavaliokunta on ehdottanut näihin luottamustehtäviin valittaviksi. Kokouksessa on valtuuskunnan jäsenillä kuitenkin oikeus nimetä vastaehdokkaita. Sen, jonka menettelytapavaliokunta on asettanut ehdokkaaksi, katsottakoon tulleen valituksi, ellei vastaehdokas ole valtuuskunnan kokouksessa saanut vähintään kahta kolmasosaa annetuista äänistä.

Jos valtuuskunnan kokouksessa päätetään asianajajakunnan ulkopuolelta kurinpitolautakuntaan valita jäseneksi henkilö, josta oikeusministeriön lausuntoa ei ole saatu, on valtuuskunnan kokous keskeytettävä ja päätöksestä toimitettava tieto oikeusministeriölle lausunnon antamista varten. Tässä tapauksessa aikaisemmin valitun kurinpitolautakunnan toimikausi jatkuu kunnes uusi on valittu.

Yleinen asianajajakokous pidetään vähintään kolmen vuoden välein hallituksen määräämässä paikassa ja aikana. Kokouksessa käsitellään asianajajakunnalle merkityksellisiä aiheita esitelmin ja keskusteluin. Aiheet voivat liittyä järjestäytymiseen, ammatinharjoittamisen ehtoihin ja oikeusalan ilmiöihin.

Kutsu kokoukseen on julkaistava liiton äänenkannattajassa ja toimitettava postitse asianajajille viimeistään kuutta viikkoa ennen kokousta.

Liitolla on Helsingin kaupungissa toimisto, jonka esimiehenä on liiton palkkaama pääsihteeri.

Pääsihteeriksi voidaan valita vain asianajaja tai henkilö, joka täyttäisi jäsenelle 5 §:n 1 momentissa asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Tilintarkastajien on kunakin vuonna huolellisesti tarkastettava tilit ja liiton hallinto sekä annettava tarkastuskertomus ennen huhtikuun loppua liiton toimistoon. Tarkastuskertomuksessa on ehdotettava joko vastuuvapauden myöntämistä tai sen epäämistä. Jos tilintarkastajat tai toinen heistä katsoo, ettei hallitukselle ole myönnettävä vastuuvapautta, on pääsihteerin viivytyksettä ilmoitettava asiasta menettelytapavaliokunnan puheenjohtajalle. Valiokunta on heti kutsuttava kokoon päättämään esityksistä, joihin tilintarkastuskertomus antaa aihetta.

Osaston on vuosittain tammikuun kuluessa valittava valtuuskuntaan edustajansa edellisen vuoden joulukuun 31 päivän jäsenlukunsa perusteella niin kuin edellä 16 §:ssä määrätään.

Liiton pääsihteerin on tammikuun 10 päivään mennessä lähetettävä kunkin osaston hallitukselle luettelo asianomaiseen osastoon edellisen joulukuun 31 päivänä kuuluneista jäsenistä.

Jäsen ja passiivinen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle vuosimaksun sekä jäsen, jos valtuuskunta hallituksen esityksestä niin päättää, lisämaksun.

Vuosimaksun ja lisämaksun suuruuden määrää valtuuskunta. Vuosimaksun suuruus voidaan erikseen vahvistaa itsenäisesti asiainajoa harjoittavien ja apulaisina toisen palveluksessa toimivien jäsenten sekä passiivisten jäsenten osalta, mutta tulee sen olla samaan ryhmään kuuluvien kohdalta yhtä suuri. Lisämaksun määräämistä varten saadaan itsenäisesti asianajoa harjoittavat ja apulaisina toimivat jäsenet jakaa valtuuskunnan hallituksen esityksestä hyväksymien perusteiden mukaan alaryhmiin. Samaan alaryhmään kuuluvien kesken tulee lisämaksun olla yhtä suuri ja saa lisämaksu olla korkeintaan kaksinkertaisen vuosimaksun suuruinen.

Jos liitto on perustanut 2 §:n 3 momentissa mainittuja rahastoja, valtuuskunta voi hallituksen esityksestä velvoittaa jäsenen suorittamaan rahastolle maksuja, joiden suuruuden valtuuskunta vahvistaa ja on tällöin vastaavasti noudatettava, mitä lisämaksun suuruuden määräämisestä 30 §:n 2 momentin mukaan on voimassa.

Joka hyväksytään liiton jäseneksi, on velvollinen suorittamaan valtuuskunnan määräämän liittymismaksun.

Kun liiton hallituksen tulee välimiesmenettelyin ratkaista riita, hallitus on oikeutettu määräämään kolme omaa jäsentään tai heidän varamiestään taikka liiton jonkin osaston hallituksen jäsentä välimiehinä käsittelemään ja ratkaisemaan asian.

Välimiehet eivät ole oikeutettuja saamaan palkkiota tehtävän hoitamisesta. Liiton varoista on heille kuitenkin maksettava korvaus matkakustannuksista, niin kuin osanotosta hallituksen kokoukseen aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta 14 §:n 3 momentissa on määrätty.

Asianajajan tointa ei saa harjoittaa yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei liiton hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa. Asianajajan tointa saa harjoittaa osakeyhtiönä vain hallituksen antamalla luvalla ja määräämillä ehdoilla. Tällaisen osakeyhtiön yhtiöjärjestystä saa muuttaa vain samanlaisella luvalla.

Jäsenen eroaminen tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä, ellei hallitus hakemuksesta suostu siihen, että ero tulee voimaan aikaisemmin.

Jos passiivinen jäsen ei enää täytä 5 §:n 1 momentin 3)-kohdassa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksia tai jos hän on tehnyt teon, joka on omiaan alentamaan liiton arvoa, on liiton hallituksen erotettava hänet liitosta.

Liiton kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen on oltava asianajajakuntaan kuulumattomia ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto.

Lautakunnassa tulee olla ainakin yksi asianajajajäsen seuraavasti:

Kurinpitolautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi päättyy siinä valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa, joka pidetään kolmantena vuonna vaalin toimittamisen jälkeen.

Kurinpitolautakunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta toiminut voidaan uudelleen valita samaan tehtävään vasta toimikaudeksi, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua hänen edellisen toimikautensa päättymisestä.

Kurinpitolautakunnan jäsenet eivät saa kuulua liiton valtuuskuntaan tai hallitukseen.

Kurinpitolautakuntaan kuuluvan kuoltua tai menetettyä kelpoisuutensa tehtävään menetellään 11 §:n mukaisesti.

Kurinpitolautakunnan asianajajakuntaan kuulumattomille jäsenille maksetaan liiton varoista palkkio, jonka määrästä hallitus päättää.

Kurinpitolautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään viisi siihen kuuluvaa, joista yksi on asianajajakunnan ulkopuolelta valittu jäsen, on saapuvilla. Jos puheenjohtajalla on este, puhetta johtaa kauimmin toiminut lautakunnan asianajajajäsen.

Kurinpitolautakunnan päätös, jonka mukaan asianajaja olisi erotettava Suomen Asianajajaliitosta, on alistettava liiton hallituksen vahvistettavaksi. Jos hallitus ei päätöstä vahvista, asia palautuu lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Kurinpitoasiaa käsittelevän esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.

Kurinpitolautakunta käsittelee ja ratkaisee kurinpitoasiat. Ne tulevat vireille

Jos kurinpitolautakunta havaitsee asianajajan syyllistyneen asianajajista annetun lain 7 §:ssä mainittuun tekoon, on lautakunnan annettava hänelle lainkohdassa tarkoitettu seuraamus.

Jos jäsen kurinpitomenettelyn alettua on eronnut liitosta, on menettelyä jatkettava ja annettava lausunto siitä, onko jäsen syyllistynyt kurinpitomenettelyn aiheuttaneeseen tekoon ja minkä seuraamuksen hän siitä olisi ansainnut.

Kurinpitoasian esittelee joku lautakunnan jäsenistä. Asianajajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoasian ratkaisemista.

Äänestettäessä kurinpitoasiassa menetellään niin kuin äänestyksestä rikosasioissa on oikeudenkäymiskaaressa säädetty.

Mitä edellä 40 §:ssä on määrätty asianajajan velvollisuuksista hallitusta kohtaan sekä hallituksen jäsenen ja tarkastuksen toimittajan salassapitovelvollisuudesta, sovelletaan kurinpitolautakuntaan.

Haettaessa muutosta liiton hallituksen asianajajista annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin ja kurinpitolautakunnan päätöksiin menetellään niin kuin siinä lainkohdassa on säädetty. Valituskirjelmä katsotaan toimitetuksi hallitukselle, kun se on tullut perille liiton toimistoon.

Päätökseen, johon asianajajalla on oikeus hakea muutosta, on liitettävä valitusosoitus ja se on todisteellisesti annettava hänelle tiedoksi.

Kurinpitoasiassa tehdystä ratkaisusta ja liiton hallituksen asianajajien valvontaa koskevassa asiassa tekemästä päätöksestä ilmoitetaan viipymättä pöytäkirjanotteella, joka on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava,

Muulle kuin tässä mainitulle, jonka ilmoituksesta asianajajien valvontaa koskeva asia taikka kurinpitoasia on tullut esille, ilmoitetaan päätöksestä ja ratkaisusta hallituksen tai kurinpitolautakunnan päättämällä soveliaalla tavalla.

Hallitus tai kurinpitolautakunta voi määrätä, että kurinpitopäätös, jolla on periaatteellista merkitystä tai muutoin yleistä mielenkiintoa, on kokonaan tai osaksi saatettava julkisuuteen.

Kurinpitolautakunnan on annettava vuosittain kertomus, josta lyhyesti ilmenee kunkin ratkaistun kurinpitoasian laatu ja tehty päätös. Milloin asialla katsotaan olevan periaatteellista merkitystä, selostetaan asian vaiheet ja ratkaisun perusteet tarpeellisin osin. Kertomukseen voidaan ottaa muitakin tietoja kurinpitoasioista ja niiden käsittelystä.

Kertomus on annettava valtuuskunnalle vuosittain ja oikeusministeriölle sekä oikeuskanslerille kertomusvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Kertomusta on pidettävä liiton toimistossa yleisön saatavana ja se on kurinpitolautakunnan määräämällä tavalla saatettava julkisuuteen.

Ennen 44 ja 47 §:n 2 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä on asianajajalle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Tiedonannot jäsenille toimitetaan postitse asianajajaluetteloon merkityllä osoitteella. Tiedonannot 43, 44 ja 47 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa on toimitettava kirjatuilla kirjeillä tai haastemiehen välityksin.

Valtuuskunnan, hallituksen, kurinpitolautakunnan sekä liiton osastojen ja niiden hallitusten kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kahden kokouksessa sitä varten valitun jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava.

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä valtuuskunnan kokouksessa äänten enemmistöllä, jonka on oltava vähintään neljä viidesosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Päätös on oikeusministeriön vahvistettava.

Jos liiton toiminta lakkaa, valtuuskunta päättää miten liiton varat on käytettävä edellä 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien edistämiseksi.