Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain ( 496/58 ) 2 §:n 1 momentin 7, 8 ja 9 kohta sekä 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 a §, 7 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 10 §, näistä 6 a § sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1982 annetussa laissa (368/82), sekä
lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
2 §
Asianajajayhdistyksen säännöissä on mainittava:
millä tavoin valtuuskunta valitaan ja sen toiminta muuten järjestetään sekä milloin valtuuskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään;
millä tavoin tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan;
miten yhdistyksen hallitukselle ja kurinpitolautakunnalle kuuluvan jäseniin kohdistuvan valvonta- ja kurinpitovallan käyttäminen järjestetään;
Asianajajayhdistyksen säännöt ja niiden muutokset vahvistaa oikeusministeriö. Oikeusministeriön päätös on julkaistava säädöskokoelmassa.
2 a §
Päätösvaltaa asianajajayhdistyksessä käyttää valtuuskunta, jonka yhdistyksen jäsenet valitsevat. Yhdistyksen asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus, jonka jäsenten tulee olla asianajajia.
4 §
Asianajajayhdistyksen hallituksen on pidettävä asianajajaluetteloa ja lähetettävä siitä ote vuosittain oikeusministeriölle. Hallituksen on pidettävä luettelo jokaisen nähtävänä ja jokaisella on oikeus saada luettelosta tai sen osasta jäljennös kohtuullista maksua vastaan.
5 §
Asianajajan tointa ei saa harjoittaa yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei asianajajayhdistyksen hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa. Osakeyhtiössä asianajajan tointa saa harjoittaa vain asianajajayhdistyksen hallituksen antamalla luvalla ja määräämillä ehdoilla. Tällaisen osakeyhtiön yhtiöjärjestystä saa muuttaa vain samanlaisella luvalla. Yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. Jos asianajotehtävä on muun kuin yhtiössä asianajajana toimivan osakkeenomistajan hoidettavana tai ei tiedetä, kenen hoidettavana tehtävä on, vastaa jokainen asianajajana toimiva osakkeenomistaja yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa tällaisesta velvoitteesta, joka on syntynyt hänen ollessaan yhtiössä mainitussa asemassa.
6 a §
Kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee asianajajayhdistyksen kurinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erottamista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen vahvistettava.
Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia, ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto.
Kurinpitolautakuntaan sovelletaan muutoin soveltuvin osin, mitä asianajajayhdistyksen hallituksesta säädetään.
7 §
Jos asianajaja toimessaan tahallaan tekee vääryyttä tai muuten menettelee epärehellisesti asianajajana, on hänet erotettava yhdistyksestä. Jos asianhaarat ovat lieventävät, voidaan hänelle erottamisen sijaan antaa varoitus.
Jos asianajaja muuten laiminlyö velvollisuutensa asianajajana tai menettelee hyvän asianajajatavan vastaisesti, on hänelle annettava huomautus tai varoitus taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, erotettava hänet yhdistyksestä.
Asianajajan erottamista koskeva päätös voidaan määrätä heti noudatettavaksi. Milloin erityistä aihetta on, voidaan varoitus päättää annettavaksi julkisesti päätöksessä mainittavalla tavalla.
10 §
Sillä, jonka 3 §:n 2 momentissa tai 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus on hylätty tai joka on erotettu asianajajayhdistyksestä taikka määrätty saamaan julkinen varoitus tai poistettu asianajajaluettelosta, on oikeus valittaa yhdistyksen hallituksen ja kurinpitolautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Oikeuskanslerilla on oikeus valittaa 7 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetuista hallituksen ja kurinpitolautakunnan päätöksistä.
Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi. Viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valtion virastoissa noudatettavan työajan päättymistä on Helsingin hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä puhevallan menettämisen uhalla toimitettava asianajajayhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen ja jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä oma lausuntonsa valituksen johdosta hovioikeuteen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992. Lain 5 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1992.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin Suomen Asianajajaliiton sääntöjen muuttamiseksi ja valtuuskunnan ja muiden toimielinten valitsemiseksi.
Hallituksen esitys 152/91
Lakivaliok. miet. 8/91
Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Hannele Pokka