Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Puolustusministerin esittelystä
muutetaan asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen ( 63/51 ) 62 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa (1361/88), sekä
lisätään asetukseen uusi 1 a luku, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella (1361/88), uusi 4 momentti, viimeksi mainitulla asetuksella kumotun 4 luvun tilalle uusi 4 luku sekä 31 päivänä tammikuuta 1975 annetulla asetuksella (62/75) kumotun 87 §:n tilalle uusi 87 § seuraavasti:
1 a luku Asevelvollisrekisteri
10 a §
Asevelvollisrekisteriin, jonka osia ovat kutsuntaluettelot, kantakortit ja lääkärintarkastuskortit, merkitään tiedot siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
16 §
Asevelvollisuuslain 23 §:n 4 momentissa tarkoitettua henkilöä ei merkitä kutsuntaluetteloon sinä aikana, jona hän sanotun lainkohdan mukaan ei ole kutsunnanalainen Suomessa.
4 luku Aseeton palvelus
43 §
Asevelvollisen hakemus hänen vapauttamisestaan suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa rauhan aikana on tehtävä kirjallisesti pääesikunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus hakijan vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä, jotka estävät hakijaa suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa.
Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää hakemuksen asevelvollisuuslain 36 c §:ssä mainittujen viranomaisten ohella myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilaspiirin päällikölle.
44 §
Jos aseelliseen palvelukseen määrätty asevelvollinen hakee aseettomaan palvelukseen ennen palvelukseen astumista, hänen on aloitettava palveluksensa saamansa palvelukseenastumismääräyksen mukaisesti ja palveltava aseettomana kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palveluspaikastaan on tehty.
62 §
Asevelvollisen palvelusajaksi on laskettava sekä palvelukseenastumispäivä että kotiuttamispäivä.
Jos asevelvollisuuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilökohtaisten lomien ja 2 momentissa tarkoitettujen pakottavista henkilökohtaisista syistä myönnettävien lomien yhteenlaskettu määrä ylittää varusmiespalvelusajan pituuden mukaan määräytyvän 14, 15 tai 16 vuorokauden rajan, on palvelusaikaa pitennettävä sanotun rajan ylittävien lomapäivien määrällä.
87 §
Kantakorttiin voidaan asevelvollisesta merkitä:
nimi ja henkilötunnus;
kotipaikka, osoite ja puhelinnumero;
koulutus ja ammatti;
äidinkieli;
muu kuin Suomen kansalaisuus;
uskonto;
tiedot perhesuhteista;
tiedot ajokortista;
tuntomerkit;
palveluskelpoisuus;
sotilasarvo;
palvelukseen, palveluspaikkaan ja -aikaan liittyvät tiedot;
tiedot sopivuudesta ja sijoituksesta; sekä
kurinpitomenettelyssä määrätyt seuraamukset ja sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellyistä rikoksista tuomitut rangaistukset sekä muut rangaistukset, joilla on merkitystä asevelvollisen palveluksen, sijoittelun tai sotilasarvon kannalta.
Lääkärintarkastuskorttiin merkitään asevelvollisen terveydentilaa ja suoritettuja hoitotoimenpiteitä koskevat tiedot.
Kantaja lääkärintarkastuskortin yhteyteen voidaan liittää asevelvollisen täyttämä varusmiespalvelvelusta ja terveydentilaa koskeva kyselylomake, lääkärinlausunto sekä ojennuskortti ja rangaistuskortti.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Puolustusministeri Elisabeth Rehn