1728/1991
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 34 §, 37 §:n 1 momentti, 44 §:n 1 momentin 2 kohta ja 45 §:n 3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1027/80), 34 § 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (646/85), 44 §:n 1 momentin 2 kohta 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (325/83) ja 45 §:n 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1169/88), sekä
lisätään 23 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, uusi 4 momentti, lakiin uusi 7 a ja 9 a luku sekä 45 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 4-6 momentti seuraavasti:
6 §
Upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Upseeri, jolla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo kuuluu kuitenkin reserviin siihen saakka, kunnes hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
7 §
Reserviin kuuluvat asevelvolliset kutsutaan kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluvat yhteensä 40, aliupseereiksi ja teknillisiin tehtäviin koulutetut 75 sekä opistoupseereiksi ja upseereiksi koulutetut 100 päivän ajaksi. Asevelvollinen, jolla on reservissäoloajastaan jäljellä enintään kymmenen vuotta, voidaan kuitenkin
kutsua kertausharjoituksiin enintään puoleksi edellä tarkoitetusta enimmäisajasta.
23 §
Suomen kansalainen, johon sovelletaan 45 §:n 4 momentissa mainittua pöytäkirjaa ja sopimusta, ei ole kutsunnanalainen Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan niitä sovellettaessa olevan muun sopimusvaltion kuin Suomen kansalainen.
25 §
Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilaspiirin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan.
34 §
Asevelvollisen vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa sekä sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuudesta, jotka vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrätty hakemuksestaan siviilipalvelukseen, säädetään erikseen.
7 a luku
Aseeton palvelus
36 a §
Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka ei hakeudu siiviilipalvelukseen siten kuin siitä erikseen laissa säädetään, on hakemuksestaan vapautettava aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan palvelukseen. Tällaiseen palvelukseen määrättyä sanotaan tässä laissa aseettomaksi.
36 b §
Aseettoman varusmiespalvelusaika on 330 päivää. Aseeton voidaan kutsua kertausharjoituksiin yhteensä enintään 75 päivän ajaksi.
36 c §
Hakemus aseellisesta palveluksesta vapauttamiseksi on annettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle taikka toimitettava sotilaspiirin päällikölle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa asianomainen palvelee. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta.
36 d §
Päätöksen aseellisesta palveluksesta vapauttamisesta sekä aseettomaan palvelukseen määräämisestä tekee kutsuntojen yhteydessä kutsuntalautakunta ja muissa 36 f §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sotilaspiirin päällikkö.
Jos 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta on annettu sellainen vakuutus kuin 36 c §:ssä on säädetty, on hakija vapautettava aseellisesta palveluksesta ja määrättävä aseettomaan palvelukseen.
36 e §
Aseettoman palvelus puolustusvoimissa on järjestettävä siten, ettei hänen vakaumuksensa joudu ristiriitaan palvelustehtävien täyttämisen kanssa.
Aseeton ei ole velvollinen palveluksessa käyttämään asetta tai ampumatarvikkeita, harjoittelemaan niiden käyttämistä eikä osallistumaan niiden huoltoon. Sama koskee muita välineitä ja tarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömästi vihollisen tuhoamiseen tai vahingoittamiseen.
Muutoin on aseettoman suoritettava tämän lain mukaista palvelusta ja häneen on sovellettava, mitä sotilaasta on säädetty.
36 f §
Jos aseettomassa palveluksessa oleva pyytää saada palvella aseellisena, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti sen joukko-osaston komentajalle, jossa hän palvelee. Tämän on huolehdittava asianomaisen palveluksen jatkamisesta aseellisessa palveluksessa. Jos aseeton ei ole palveluksessa, on ilmoitus tehtävä häntä valvovan sotilaspiirin päällikölle, jonka tulee päättää asianomaisen palvelukseen määräämisestä.
Jos aseellisessa palveluksessa oleva asevelvollinen 36 a §:ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, hänen on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palveluspaikastaan on tehty.
Jos aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa oleva asevelvollinen ilmoittaa hakevansa siviilipalvelukseen, on siviilipalvelushakemus toimitettava sotilaspiirin esikunnan käsiteltäväksi. Asianomainen on kotiutettava, jollei hän suostu jatkamaan palvelusta aseellisena tai aseettomana siviilipalvelukseen siirtymiseen saakka.
36 g §
Jos aseellinen on määrätty aseettomaan palvelukseen, määrätään jäljellä oleva palvelusaika siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisenaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 36 f §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Jos aseeton on määrätty aseelliseen palvelukseen, pääesikunta vahvistaa puolustusministeriön antamien määräysten mukaan, missä määrin jo palvellut päivät luetaan asianomaisen hyväksi.
8 luku
Valitukset asevelvollisuutta koskevissa asioissa
37 §
Sotilaspiirin esikunnan tai kutsuntalautakunnan tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmä on toimitettava sotilaspiirin esikunnalle taikka lähimmälle nimismiehelle, poliisilaitokselle tai asianomaiselle päällikölle, joiden tulee viipymättä toimittaa se sotilaspiirin esikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä. Jos valitus koskee kutsuntatilaisuudessa tehtyä päätöstä, lasketaan valitusaika siitä päivästä, jolloin kutsunta on päättynyt siinä kunnassa, johon valittaja kuuluu.
9 a luku
Asevelvollisrekisteri
42 a §
Asevelvollisrekisteriä pidetään asevelvollisten kutsunnan toimittamista, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä sekä liikekannallepanoon ja poikkeusolojen toimintaan varautumista varten.
Asevelvollisrekisteri koostuu niistä asevelvollisia koskevista tiedoista, joita pääesikunta saa väestörekisterikeskukselta ja muilta 42 c §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja joita se siirtää sotilaspiirien esikuntien käyttöön ja edelleen joukko-osastoille siirrettäviksi. Rekisteriä täydennetään asevelvollisilta ja viranomaisilta saatavilla tiedoilla kutsunnan toimittamisen yhteydessä, asevelvollisen palveluksen aikana ja valvonnan yhteydessä.
Pääesikunta pitää valtakunnallista asevelvollisrekisteriä kaikista asevelvollisista, sotilaspiirin esikunta alueellista asevelvollisrekisteriä sen alueella kirjoilla olevista asevelvollisista ja joukko-osasto tai muu sotilaslaitos paikallista asevelvollisrekisteriä sen palveluksessa olevista asevelvollisista.
Asevelvollisrekisteriä voidaan pitää kortistona tai automaattisen tietojenkäsittelyn muodossa. Tietoja voidaan siirtää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen rekisterin kesken.
42 b §
Asevelvollisrekisteriin merkitään asevelvollisen valvontaa, sijoittelua ja sotilaskoulutuksen suunnittelua varten tarpeelliset henkilö- ja osoitetiedot sekä tiedot asevelvollisen ammatista, perhesuhteista, siviilija sotilaskoulutuksesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta, asevelvollisuuden suorittamisajasta ja -paikasta sekä rangaistuksista ja kurinpito-ojennuksista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
42 c §
Rekisterinpitäjällä on asevelvollisrekisteriä varten oikeus salassapitosäännösten estämättä saada:
1) kutsunnanalaisen ennakkoterveystarkastuksen toimittavalta terveyskeskukselta ja lääkäriltä lausunto kutsunnanalaisen terveydentilasta palveluskelpoisuuden määrittämistä varten;
2) sosiaaliviranomaisilta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedoilla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä;
3) poliisiviranomaisilta tietoja asevelvollisen olinpaikasta tämän sijoittelua ja valvontaa varten sekä poliisin asevelvolliseen kohdistamista, rikkomuksesta tai rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sijoittelun tai palveluksen järjestämisen kannalta; sekä
4) väestökirjaviranomaisilta, vankilaviranomaisilta ja viralliselta syyttäjältä tietoja siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Rekisterinpitäjällä on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä tarvittaessa saada muiltakin valtion ja kunnallisilta viranomaisilta asevelvollisia koskevia tietoja, joilla on merkitystä suunniteltaessa ja järjestettäessä asevelvollisten valvontaa, sijoittelua, koulutusta ja palvelusta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Kansaneläkelaitos on velvollinen ilmoittamaan pääesikunnalle ne asevelvolliset, joille on myönnetty kansaneläkelain (347/56) mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaistukilain (124/88) mukainen vammaistuki.
42 d §
Asevelvollisrekisteriin sisältyvien valtion turvallisuutta tai maanpuolustuksen etua koskevien tietojen salassa pitämisestä on voimassa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51) säädetään.
42 e §
Asevelvollisrekisteriin merkityn henkilön terveydentilaa, vakaumusta, taloudellista tai sosiaalista asemaa tai muita hänen henkilökohtaisia olojaan koskevia tietoja ei saa ilmaista sivulliselle.
Henkilötietoja luovutetaan ja annetaan ainoastaan:
1) rekisteröidylle itselleen ja hänen kirjallisella suostumuksellaan myös muille;
2) asianosaiselle yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 3 a luvun mukaisesti;
3) puolustusministeriölle ja sotilasviranomaisille asevelvollisuuden toimeenpanoa sekä henkilöstön palvelukseen ottamista ja henkilöstösuunnittelua varten;
4) työministeriölle siviilipalveluksen toimeenpanoa varten; sekä
5) muulle viranomaiselle lain nojalla.
Henkilötietojen luovuttamiseen ja antamiseen asevelvollisrekisteristä ei sovelleta, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:ssä ja 20 §:n 2 momentissa säädetään. Pääesikunta voi luovuttaa henkilötietoja erityisestä syystä tieteellistä tutkimusta ja tilastointia tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten jos luovutus täyttää henkilörekisterilain (471/87) 19 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset.
44 §
Vakinaisessa väessä tai kertausharjoituksissa olevan asevelvollisen palvelusajaksi ei lueta:
2) arestiaikaa siltä osin kuin hän on suorittanut arestirangaistusta yhteensä yli kymmenen vuorokautta;
45 §
Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on siinä maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Pääesikunta voi edellä säädetyistä edellytyksistä riippumatta lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen.
Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehdyssä pöytäkirjassa Suomen liittymisestä Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 3 päivänä maaliskuuta 1956 tehtyyn sopimukseen asevelvollisuuden ja kansalaisuuden välisestä suhteesta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä pöytäkirjassa tarkoitetussa sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään.
Edellä 3 momentissa tarkoitetun varusmiespalveluksesta vapauttamisen edellytyksistä ja vapauttamismenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
Edellä 3 momentissa tarkoitettuun pääesikunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmä on toimitettava pääesikunnalle taikka ulkomailla Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, joiden tulee viipymättä toimittaa se pääesikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään opistoupseerista, koskee myös toimiupseeria.
Tämän lain 44 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöstä sovelletaan myös arestiin, joka on täytäntöönpantu tai jonka täytäntöönpano on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Puolustusministeri
Elisabeth Rehn