1586/1991

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Asetus Turun yliopistosta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan Turun yliopistosta 23 päivänä marraskuuta 1984 annetun asetuksen (805/84) 35 §:n 1 momentin 3 kohta, 64-71 § ja 108 §:n 1 momentin 3 kohta,

näistä 108 §:n 1 momentin 3 kohta sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa (1207/88),

muutetaan 6 §:n 6 kohta, 35 §:n 1 momentin 4 kohta, 50 §:n 1 momentti, 57 §, 59 §:n 1 ja 2 momentti, 72 §:n 1 momentti, 73 §:n 2 ja 3 momentti, 87-89 ja 107 §, 108 §:n 2 momentti sekä 110 §,

sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 1 momentin 4 kohta, 72 §:n 1 momentti ja 107 § mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa, 57 § osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla asetuksella (609/85), 59 §:n 1 momentti 21 päivänä joulukuuta 1990 annetussa asetuksessa (1203/90) sekä 88 § osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla asetuksella, sekä

lisätään 60 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti seuraavasti:

6 §

Valtuuston tehtävänä on:


6) päättää tiedekunnan laitosjaosta ja 57 §:n 3 momentissa mainittujen laitosryhmien muodostamisesta sekä yliopiston erillisen laitoksen perustamisesta;


35 §

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:


4) valita dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista dosentiksi hakevan kelpoisuus;


50 §

Yliopiston erillisiä laitoksia ovat kirjasto, laskentakeskus, kielikeskus, täydennyskoulutuskeskus ja merenkulkualan koulutuskeskus. Yliopistoon voidaan valtuuston päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.


57 §

Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka 1 momentin mukaan saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi.

Kun tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin tai apulaisprofessorin virkaan, esityksen tällaisen virantäyttöasian raukeamisesta tai esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta tulee neuvoston kokoukseen kutsua kaikki vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit siitä laitoksesta tai valtuuston määräämästä laitosryhmästä, johon virka kuuluu. Heillä on oikeus osallistua asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen puheja äänivaltaisina lisäjäseninä.

59 §

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää kansleri. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Yliassistentin, lehtorin ja apulaisopettajan sekä harjoittelukoulun rehtorin nimittää kansleri. Kansleri ottaa myös dosentin.


60 §

Biotekniikan keskuksen johtajan virka täytetään määräajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi kerrallaan, tai toistaiseksi.

72 §

Ennen virkaesityksen tekemistä tulee jokaisen yliassistentin ja lehtorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Virkaesityksen tekevä hallintoelin voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetustaito on aikaisemmin todettu.


73 §

Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 72 §:n 1 momentissa säädetään.

Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.


87 §

Hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Tiedekuntaneuvosto päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

88 §

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen yliopisto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

89 §

Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää yliopiston hallitus.

107 §

Yliopiston kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosainen saa hakea muutosta yliopiston muuhun päätökseen valittamalla yliopiston muutoksenhakulautakuntaan sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa asianosainen hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

108 §

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa.


110 §

Yliopiston kanslerille maksetaan palkkio, joka on enintään puolet professorin viran peruspalkasta. Yliopisto päättää palkkion määrästä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.